Lia Gasbarra löysi haaveilemansa työn suomalaisesta kirjastosta. Hän koki, että ulkomaalaisena hänen piti näyttää kykynsä muita paremmin.
Lia Gasbarra perheineen muutti Roomasta Espooseen elokuussa 2008.
Gasbarra oli työskennellyt jo useamman vuoden Italiassa Basson Säätiön kirjastossa ja kielenkääntäjänä sekä saanut kaksi lasta.
Hän oli gradua vaille saksan ja englannin kielten ja kirjallisuuden maisteri Rooman Sapienza-yliopistosta.
Suomessa hän aloitti italian kielen ja kulttuurin opettajana Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa ja Espoon työväenopistossa Omniassa.
Suomen kieltä oppiakseen hän kävi kolme kuukautta Helsingin yliopiston kielikeskuksen iltakurssilla kerran viikossa.
Päämääränä oli kirjastotyö. Gasbarra haki Keudaan suorittamaan kirjastoalan erikoisammattitutkintoa suomeksi.
”Normaalisti opinnot kestävät kaksi vuotta, mutta minulla vain vuoden, koska olin aiemmin opiskellut alaa. Minulle rakennettiin yksilöllinen opintosuunnitelma. Tosi hyvää palvelua.”
Opintoihin kuuluvan työharjoittelun Helsingin yliopiston kirjastossa hän koki erityisen hyödylliseksi.
”Sain hyvää kielikylpyä. On tärkeää olla yhteisössä, jossa puhutaan suomea. Motivaation pitää olla korkea. Minun piti aloittaa tyhjästä, vaikka olin jo ollut töissä kirjastossa ja minulla oli korkea-asteen koulutus.”
Gasbarra kannustaa muita ulkomaalaistaustaisia suorittamaan kirjastoalan tutkinnon Suomessa.
”Se on ehkä nopein tapa oppia myös kieli. Sitä kautta voi päästä harjoitteluun, tutustua organisaatioon ja rakentaa verkostot. Ilman niitä asiat ovat paljon vaikeampia.”
Ulkomaalaiselle kirjastotyöntekijälle riittävä suomen kielen taitotaso on hänestä B2.
”Ehkä B1 sellaisissa tehtävissä, joissa ei tarvitse kirjoittaa paljon, tai jos asiakkaina on monikielisiä. Esimerkiksi digituessa tai musiikkiosastolla taito ja asiantuntemus ovat tärkeämpiä kuin suomen kielen osaaminen.”
Sisulla kohti tavoitteita
Seuraavaksi Lia Gasbarra päätti hankkia aikuisopettajan pätevyyden. Hän etsi netistä tietoa ja kysyi Hämeen ammattikorkeakoulusta Hamkista neuvoa.
Osan pääsyvaatimuksista hän täytti entuudestaan. Loput koulutuspaikkaan tarvittavat opintopisteet hän keräsi Omnian viikonloppukursseilta. Viidentenä pyrkimisvuonna tärppäsi.
Hamkin kurssi järjestettiin englanniksi ja lähes kaikki kurssilaiset olivat ulkomaalaisia.
Heistä tuli tiivis yhteisö, joka pitää edelleen yhteyttä.
”Suomi tarjoaa todella hyvää koulutusta. Täällä on vaikea päästä opiskelemaan, mutta jos saat opiskelupaikan, on kaikki mahdollisuudet saada tukea ja ohjausta. He haluavat, että suoritat kaiken. Italiassa opiskelu on ankarampaa. Jos tenttivastauksesi hylätään, odotat seuraavaa mahdollisuutta monta kuukautta.”
Myös koulutuksen sisällöissä on eroja.
”Italiassa opiskelimme informaatiotieteiden lisäksi lakiasioita, latinan paleografiaa ja kirjaston historiaa eli sitä, mistä olemme tulleet ja mitä on tapahtunut. Suomessa tärkeitä ovat nykyaika ja käytännön asiat.”
Vuosi sitten Gasbarra rutisti odottamaan jääneen gradunsa Sapienza-yliopistolle ja sai tutkintonsa valmiiksi.
Sisään työyhteisöön
Lia Gasbarra ei ole kokenut, että ulkomaalaisuus olisi vaikeuttanut työnsaantia.
”Ymmärrän, etten aina voi voittaa. Pitää vaan yrittää uudestaan. Joihinkin tehtäviin pitää olla natiivi, ja se on ok.”
”Kun aloitin kirjastotyöt Suomessa, tein kaikkea hyllytyksestä lähtien. Piti tehdä kovasti töitä ja näyttää, että olen luotettava ja pystyn antamaan kaikkeni. Tuntui, kuin ulkomaalaisena pitäisi tehdä enemmän. Se oli ainoa tapa osoittaa, että voin tehdä enemmänkin, jos saan mahdollisuuden.”
Uudessa työpaikassa voi kestää kauan ennen kuin pääsee osaksi porukkaa.
”Paljon on kiinni siitä, löydätkö ihmisiä, jotka haluavat nähdä sinussa jotakin. Onnekseni olen saanut hyviä esimiehiä.”
Myös mukavat kollegat voivat vaikuttaa siihen, että ulkomaalainen otetaan käytäväkeskusteluihin mukaan.
Gasbarrasta on hyvä käytäntö, että esimerkiksi Espoon kirjastoihin otetaan paljon kieli- ja työharjoittelijoita.
”Näin työnantaja voi tutustua moneen eritaustaiseen henkilöön ennen kuin seuraava työpaikka avautuu.”
Lia Gasbarra on työskennellyt nyt vuosia Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa ja tehnyt monipuolisesti eri tehtäviä.
Uutena luettelointi
Nyt Lia Gasbarra on pakahtua onnesta. Hän aloitti helmikuussa Vantaan kaupunginkirjaston Aineiston elinkaari -yksikössä. Hänen vastuullaan on italian-, espanjan-, ranskan-, saksan- ja englanninkielisen kirjallisuuden hankinta ja luettelointi.
Laajasta kielitaidosta tuskin on tehtävässä haittaa.
”Intohimoni!”, hän hehkuttaa.
”Kirjanvälityspalvelut lähettävät uudet valintalistat viikoittain. Poimin uutuuksia listalta ja sen ulkopuolelta, luen lehtien kirjallisuusarvostelut ja seuraan eri maiden mediasta, mitä siellä luetaan eniten. Poimin vinkkejä Facebookin kirjallisuusryhmistä ja lukupiireistä. Myös asiakkailta tulee hyviä hankintaehdotuksia. Pitää jatkuvasti rakentaa omaa tietotaitoaan.”
”Arvostan suuresti työnantajaani Vantaan kaupunginkirjastoa. He ovat antaneet minulle mahdollisuuden tehdä hyvää työtä ja käyttää asiantuntemustani. Haluan tehdä parhaani ja oppia läpi koko työelämän.”
Monta polkua monikieliseen kirjastoon
Kirjastoalaa halutaan avata kansainvälisempään suuntaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä julkisti tammikuussa linjaukset, joilla pyritään lisäämään myös kirjastohenkilöstön kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta, kertoo kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen ministeriöstä.
Keinoina ja kehityskohteina raportti listaa pätevyysvaatimukset ja rekrytointiosaamisen, kohdennetut kiintiöt ja anonyymin rekrytoinnin, monikielisyyden ja kulttuurien tuntemuksen, moninaisuuden asiantuntija- ja johtotehtävissä, neuvonnan, verkostoitumisen sekä mentorointikoulutuksen.
Nykylaissa yleisten kirjastojen henkilöstöltä ei vaadita tiettyä tutkintoa tai tiettyjä opintoja. Kelpoisuusvaatimuksia uudistettiin vuoden 2017 alusta niin, että asiantuntijatehtävissä toimivalta edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
”Lakiuudistuksessa kelpoisuutta muutettiin siten, että kunnilla on paljon aiempaa väljemmät mahdollisuudet rekrytoida juuri sellaista osaamista, joka parhaiten vastaa tarvetta. Ajatuksena oli nimenomaan mahdollistaa myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parempi rekrytointi”, Aaltonen kertoo.
”Pykälän vaatimus on minimi. Kunnat voivat luonnollisesti asettaa tiukempiakin vaatimuksia tarpeidensa mukaan.”
Silloin kun virkaan tai tehtävään on laissa määritelty kelpoisuusvaatimukseksi korkeakoulututkinto, ulkomailla kouluttautunut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen korkeakoulututkintonsa rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon.
Koulutuksen merkitys
Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrin mukaan kirjastoalan työnhakijoista on lähitulevaisuudessa joko ylitarjontaa tai tasapaino. Alueittain tarkasteltuna korkeakoulututkinnon suorittaneilla kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla tilanne on kuitenkin hieman parempi kuin alan ammatillisen koulutuksen suorittaneilla.
Yliopistotasolla informaatiotutkimusta voi opiskella Oulun ja Tampereen yliopistoissa suomeksi, sekä ruotsiksi Åbo Akademissa, jossa osa kursseista tarjotaan englanniksi. Opiskelijoita myös kannustetaan vaihtoon suorittamaan osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa sekä työharjoitteluun ulkomailla.
Ammattikorkeakouluista kirjasto- ja tietopalvelualaa opetetaan Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita niissä oli viime vuonna yhteensä 177, joista vieraskielisiä oli muutama. Jos pohjalla on jo jokin korkeakoulututkinto, Turun avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa 60 opintopisteen kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin.
Myös ammatillisessa koulutuksessa on tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Viime vuonna koko tutkinnon opiskelijoita oli 174, joista 12 oli vieraskielisiä.
Monet opiskelevat alaa sivuaineena ja pienempinä opintokokonaisuuksina, ja kirjastoalalle päädytään monenlaisten eri alojen opintopolkujen kautta.
- Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen https://vipunen.fi
- Opetushallitus. Ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon tason rinnastaminen https://www.oph.fi/fi/palvelut/ulkomailla-suoritetun-korkeakoulututkinnon-tason-rinnastaminen
- Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi. Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:2 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162663/OKM_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu Ammattibarometri, syyskuu 2020 https://www.ammattibarometri.fi/
