Kirjastolain uudistaminen ei ole ainoastaan työryhmän eikä etenkään vain johtajien tehtävä.
NYKYISEN kirjastolain valmistelu oli vahvasti kirjastoneuvos Kirsti Kekin käsissä. Kirsti kirjoitti, lobbasi, keskusteli ja seurasi lähialojen muutoksia. Vaikka langat olivat hänen hyppysissään, ammattilaisten ääni kuuluu pykälissä. Kirsti pyysi kommentteja, houkutteli asiantuntijoita kirjoittamaan visioitaan ja jakamaan huolensa ja toiveensa. Vastuu suodattamisesta oli kuitenkin hänellä.
TULEVAN kirjastolain valmistelussa toimintaympäristö on toinen. Osallistaminen on arkipäivää ja välineet mielipiteen ilmaisuun jokaisen ulottuvilla.
Lakiuudistusta valmistelevassa työryhmässä ovat demokraattiseen tapaan edustettuina valtion ja kuntien hallinto, pienet ja suuret, suomen- ja ruotsinkieliset, yleiset ja tieteelliset kirjastot sekä Suomen kirjastoseura.
Alan käytännön toimijoiden asiantuntemusta ryhmässä vahvistavat tulevaisuudentutkimuksen ja kirjastoalan koulutuksen näkökulmat. Ryhmän kirjastojäsenet ovat johtajia, joille toki strategisten linjausten pohtiminen kuuluukin työn puolesta. Se ei silti ole yksin kirjastonjohtajien asia.
KEVÄÄN aikana on järjestetty työpajoja, joiden tuotokset kootaan työskentelyn pohja-aineistoiksi ministeriölle ja työryhmälle. Eri puolilla maata kokoonnuttiin tulevaisuuspohdintoihin, joissa avainsanoina toimivat maksuttomuus, osallisuus, osaaminen, yhteistyö ja kehittäminen.
TARKOITUS on haarukoida myös kuntalaisten toiveita ja tarpeita – heitähän lain on viime kädessä tarkoitus palvella. Opetus- ja kulttuuriministeriö tarjoaa asianomistajana työpajatyöskentelyä käyttäjille. Ensimmäinen paja järjestettiin toukokuussa, lisää kuuleman mukaan seuraa.
MUTTA kuinka valmisteluaika hyödynnettäisiin tehokkaimmin? Tilaisuuksiin tulevat harvat aktivistit, eikä astetta helpompi kommentointi verkkopalveluissa tavoita tai innosta kaikkia. Entä jos uudistuksen – ja kirjastoasian – ympärille syntyisi some-pöhinää pitkin matkaa?
Some-läsnäolo voi toimia kevytosallistamisen väylänä.
VIRALLINEN kuuleminen verkossa tai livenä, jäykistää monen asiakkaan ilmaisun. Somessa voisi avata keskusteluja matkan varrella, eikä vain niissä kohdissa, joissa kysytään jotakin. Valmistelu voisi näkyä instanssa, twitterissä ja muissa ympäristöissä. Näin voisi yhdistyä myös asiantuntija-, ammattilais- ja asukaspuhe, joiden kombinaatioista syntyvät usein parhaat tulokset.
HASTAG #uusikirjasto on käytettävissä tähän keskusteluun kaikissa verkkoympäristöissä. Myös vaalien yhteyteen perustettu #kirjastopuolue, kaikkien kirjastonkäyttäjien yhteinen ja kollektiivinen edunvalvoja pysyy hengissä, kun sitä hyödynnetään.
KIRJASTOLAIN uudistaminen ei ole ainoastaan työryhmän eikä etenkään vain johtajien tehtävä. Laki tähtää kirjastopalveluiden tasapuoliseen tarjoamiseen, kuntalaisten tarpeisiin vastaamiseen, mutta muotoilee yhtä lailla kirjastoa kirjastoammattilaisen työpaikkana. Minkälaisessa kirjastossa sinä haluat työskennellä jatkossa?
Sinä, kirjastoammattilainen tai alan opiskelija, olet asiantuntija. Osallistu! Ota kantaa! Kuule asiakkaitasi!
