Kirjastoammattilaiset kokevat, että päättäjät eivät tunne kirjastoja. Päättäjät taas kokevat saavansa riittävästi tietoa. Usein päättäjien kokemus kirjastosta perustuu heidän omiin kokemuksiinsa kirjaston käyttäjinä.
Luku on tyrmäävä: noin 95 prosenttia kirjastojen työntekijöistä ajattelee, että kuntapäättäjät eivät saa riittävästi ja oikeanlaista tietoa kirjaston toiminnasta ja kirjastoammattilaisten työtehtävistä.
Sen sijaan noin 87 prosenttia kuntapäättäjistä pitää saamaansa tietoa riittävänä.
Ristiriidan keskellä on johtava viranhaltija, joka toimii linkkinä päättäjien ja kirjaston välissä. Viranhaltijalla on paljon valtaa ja vastuuta siinä, mitä tietoa hän välittää päättäjille ja miten.
Tämä käy ilmi kirjastonhoitaja, FM, Topi Lindqvistin, 30, Tampereen yliopistoon tekemästä pro gradu -tutkielmasta Yleiset kirjastot päätöksenteon kohteena. Opinnäyte zoomaa kuntapäättäjien ja kirjaston työntekijöiden näkemysten eroihin suhteessa kirjastojen palveluihin, työtehtäviin, tavoitteisiin ja resursseihin.
“Työntekijöillä on tarve tulla nähdyiksi. Päättäjien tekemät päätökset eivät aina ole sellaisia kuin he toivoisivat. Viranhaltijan ei aina koeta olevan “meidän puolella”, Topi Lindqvist kertoo.
Raision kaupunginkirjastossa viitisen vuotta työskennellyt Lindqvist puhuu haastattelussa valtakunnallisen kyselytutkimuksensa tuloksista eikä yksittäisistä viranhaltijoista. Tutkimukseen osallistuneet päättäjät asuivat enimmäkseen alle 10 000 asukkaan kunnissa, kun taas kirjastoammattilaiset tulivat usein yli 50 000 asukkaan kunnista.
Tutkimus vahvistaa, että päättäjät ja työntekijät arvostavat kirjaston tuottamia palveluita ja siellä tehtävää työtä. Jopa listan hännille jäänyt työtehtävä sai asteikolla 1–5 arvosanaksi 2,7. Mitään työtehtävää ei pidetty tarpeettomana.
Päättäjien arvostus ei kuitenkaan muutu määrärahoiksi ja kirjastot kärsivät ankarasta resurssipulasta. Topi Lindqvist viittaa aluehallintoviraston viime syksyn selvitykseen, jonka mukaan kirjastot eivät pysty hoitamaan kirjastolain määräämiä tehtäviä, koska henkilöstöä ei ole riittävästi.
“Kirjastoilla on vähän resursseja ja silti niiden pitäisi tehdä asioita, jotka vaativat isoja resursseja. Tilanne on hankala. Ymmärrän hyvin kollegoita, jotka haluavat tehdä vain perustyötä.”
Kouluyhteistyötä arvostetaan
Kyselytutkimukseen vastanneet kuntapäättäjät toimivat valtuustossa, hallituksessa tai lautakunnassa. Heidän puoluekantaansa ei kysytty. Miksi?
“Olisihan sitä voinut kysyä, mutta silloin gradu olisi kallistunut ehkä liikaa politiikan tutkimuksen puolelle. Halusin, että fokus on yleisesti päättäjien ja työntekijöiden ajattelun eroissa”, Topi Lindqvist perustelee.
Ja löytyihän niitä eroja.
Ehkä yllättävintä oli, että kuntapäättäjät pitivät kirjastotyön koulutusvaatimuksia korkeampina kuin työntekijät. Toisaalta yksittäinen päättäjä saattoi ehdottaa, että sisällönkuvailun voisi antaa työelämäkuntoutujien tehtäväksi. Tai väittää, että tapahtumien järjestäminen ei kuulu kirjastoon.
“Päättäjien tietämys kirjastosta perustuu vahvasti omiin kokemuksiin kirjaston käyttäjänä. Osa saattoi myös kuvitella kevyesti, millaista kirjastotyön tekeminen on. Työntekijöiden vastauksissa oli pelkästään ammatillinen näkökulma.”
Esimerkiksi kouluyhteistyötä arvostettiin suuresti molemmissa ryhmissä. Päättäjät katsoivat, että siihen tarvitaan työaikaa, mutta koulutukseksi riittää ammattitutkinto. Työntekijät pitivät alempaa korkeakoulututkintoa tarpeellisena.
Työntekijät toivoivat myös, että päättäjät tutustuisivat omaan kotikirjastoonsa – vaikkapa varjostamalla työntekijää.
“Päättäjät taas halusivat vierailla naapurikuntien kirjastoissa vertailemassa, benchmarkkaamassa ja tuomassa uusia työtapoja omaan kirjastoon”, Lindqvist kertoo.
Tietojohtamisesta toimiva työkalu
Topi Lindqvist katsoo jo eteenpäin ja toivoo, että gradusta voisi olla käytännön hyötyä kirjastoille. Siksi hän aikoo pureutua gradun teoriaosassa esiteltyyn tietojohtamiseen. Yhteistyö samoista teemoista gradunsa tehneen Juliaana Grahnin kanssa on jo alkanut.
“Haluan nostaa tietojohtamista esiin. Se auttaisi meitä tunnistamaan kirjastojen vahvuudet ja tuottamaan uudenlaista tietoa. Tulokset pitäisi sitten tarjoilla päättäjille valmiiksi pureskeltuna”, Lindqvist kertoo.
Olennainen osa tietojohtamista on tiedon kolmijako: olemassa oleva tieto, tieto, joka on olemassa, mutta jota ei vielä tiedetä ja aivan uusi tieto.
“Työntekijöillä voi olla tietoa, joka ei pääse esille. Kirjastoissa työskentelee runsaasti eri alojen asiantuntijoita. Siksi olisi tärkeää miettiä, mitä me emme vielä tiedä.”
Tietojohtamiseen kietoutuu myös kirjastojen vaikuttavuuden arviointi. Lindqvistin mielestä asiakaskyselyitä kannattaisi viedä nykyistä käsinkosketeltavampaan suuntaan.
“Voisi kysyä vaikka sitä, mitä konkreettista hyötyä olet saanut kirjastosta. Tai sitä, pystyisitkö ostamaan kaikki ne kirjat, jotka olet kirjastosta sinä vuonna lainannut.”
Topi Lindqvist huomauttaa, että kirjasto kamppailee asiakkaista kaupallisten toimijoiden kanssa, mutta ei ole itse sellainen. Kunnan sisällä kirjasto kilpailee määrärahoista itseään isompien organisaatioiden kanssa. Ei mikään helppo paikka pelata.
“Pohdin joka päivä, mitä kirjasto on. Ihmisillä on yleensä vahvoja mielipiteitä kirjastosta, mutta itse muutun yhä epävarmemmaksi. Selvää on vain se, että kirjasto on olemassa käyttäjiä varten ja sen tehtävä on välittää tietoa. Kirjastot ovat kaikki erilaisia, koska niiden täytyy palvella sitä väestöä, joka siinä ympärillä on.”
Lindqvistin gradu oli yksi Kirjastonhoitajien säätiön viime vuoden palkituista opinnäytteistä.
Lue koko gradu: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202172014
Kuntapäättäjien arviot kirjaston tehtävistä
Kirjaston tehtävän tai palvelun tärkeys:
- Kouluyhteistyö
- Lainaaminen ja palautus
- Aineistonhankinta
- Aineiston lainauskuntoon saattaminen
- Tiedonhaku
Kuntapäättäjiltä matalimmat arvosanat saaneet tehtävät tai palvelut:
- Kirjavinkkaukset, lukupiirit yms.
- Aineiston poistot ja siirrot (esimerkiksi varastoon)
- Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen
- Tilojen tarjoaminen yleishyödyllisille yhdistyksille ja muille organisaatioille
- Tilojen tarjoaminen harrastustoimintaan
Lähde: Topi Lindqvist Pro gradu -tutkielma Yleiset kirjastot päätöksenteon kohteena: Kuntapäättäjien ja kirjaston työntekijöiden näkemyserot yleisten kirjastojen palveluista, työtehtävistä, tavoitteista ja resursseista.
