Kaskisissa kirjastoa johtava Sirkka Suurla on oivallinen esimerkki siitä, miten kirjastoala on muuttunut ja mitä kirjaston johtajalta nykyään usein vaaditaan. Haastattelimme häntä Kirjastolehden kesäkuun numeroon.
Suurla paitsi johtaa kirjastoa myös kannattelee harteillaan pienen kaupungin sivistystä ja kulttuuria.
Suurla kokee, että asetelmasta on hyötyä, sillä hän voi tuoda kirjaston asiaa kaupungin päättäjien tietoon ilman välikäsiä. Suurla on taitava ammattilainen, joka pystyy monipuolisen taustansa takia ottamaan useamman roolin haltuun.
Yleisellä tasolla monet tittelit askarruttavat. Miten yksi ihminen voi hoitaa niin paljon asioita, ja miten aikaa jää kirjaston kehittämiseen?
Vuonna 2017 tullut uusi kirjastolaki sai aikaan sen, että tällaisia koko kulttuuria koskevia yhdistelmätehtäviä alkoi näkyä säännöllisesti. Niiden tarkkaa määrää ei valitettavasti tilastoida.
Kunta-alan ammattijärjestössä Kumulassa on havaittu, että tehtävien kasautuminen näkyy alan työpaikkailmoituksissa.
“Kirjastolain väljennetyt kelpoisuusehdot ovat sinänsä ok. On hyvä, että johonkin isoon taloon voidaan rekrytoida laajasti erilaista osaamista. Toisaalta pienellä paikkakunnalla voidaan helposti ajatella, että kulttuurialan tehtäviä voidaan niputtaa yhdelle ihmiselle”, sanoo Kumulan toiminnanjohtaja Jussi Näri.
“Vaarana on, että eri tehtävien julmetusta työmäärästä ei makseta riittävää korvausta. Ja lisäksi herää kysymys, miten huolehditaan näiden ammattilaisten työssäjaksamisesta.”
Lue lisää aiheesta kesäkuun printtilehdestä.
