Etusivu> Kirjastolehti > Pääkirjoitus: Tekoälyn maailmankuva on Piilaaksosta

Pääkirjoitus: Tekoälyn maailmankuva on Piilaaksosta

Ville Vaarne

Kirjastolla on ollut tärkeä rooli yhteiskunnan digitalisaatiossa.

Suurelle osalle suomalaisista kirjasto oli ensimmäinen paikka, jossa he käyttivät näppäimistöä ja hiirtä tai avasivat internet-selaimen. Kirjasto oli myös ensimmäinen ja kenties ainoa paikka, jossa he saivat näiden taitojen opetteluun tukea.

Kirjaston rooli digituen antajana ei ole koskaan ollut pelkästään tekninen. Kirjasto on tarjonnut laitteiden ja opastuksen ohella myös tietoa ja ymmärrystä siitä, mihin kaikkeen teknologiaa voidaan käyttää ja millaisia riskejä siihen sisältyy.

Nyt tarvitaan jälleen kirjaston arvokasta työtä, sillä tekoäly tarkoittaa uutta teknologista murrosta, johon liittyy paljon uutta opittavaa ja myös uusia riskejä.

Tekoälyn kehittämisen taustalla ovat ennen kaikkea amerikkalaiset suuret yhtiöt, joiden toiveena on kasvu, skaalautuvuus, markkinat ja kontrolli. Kirjaston taustalla ovat usein täysin vastakkaiset, paljon kestävämmät arvot, kuten sivistys, kohtaamiset, tasa-arvo ja valinnanvapaus. Kirjastolla on tulevaisuudessa tärkeä tehtävä, sillä sen pitää tarjota näitä arvoja ihmisten elämään, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

 

Tekoälyn murroksessa erityisesti lukutaidon merkitys korostuu, sanoo historiantutkija Mona Mannevuo, jota haastatellaan tuoreessa Kirjastolehdessä.

Erityisesti tekoälyyn liittyvä lukutaito tarkoitaa esimerkiksi sitä, että ihminen oppii suhtautumaan kriittisesti siihen, mikä on ihmisen ja mikä tekoälyn tekemää.

Tekoälyn lukutaito voisi tarkoittaa myös sitä, että opitaan suhtautumaan kriittisesti tekoälyä koskevaan puheeseen. Kaikkea ei tarvitse korvata tekoälyllä, eikä tekoäly ole paras työkalu monessa asiassa.

 

Tekoäly ei automaattisesti johda esimerkiksi parempiin palveluihin. Tästä yksi esimerkki on Obotti, Helsingin keskustakirjasto Oodin käyttämä tekoälysovellus, joka suositteli asiakkaille luettavaa.

Viime syksynä Obotin käyttö kuitenkin lopetettiin. Syynä oli se, että käyttömäärät jäivät vähälle, eikä palautteen perusteella Obotin tekemiin suosituksiinkaan oltu täysin tyytyväisiä.

Kaikkea ei voi eikä tarvitse korvata tekoälyllä. Ei varsinkaan sitä innostusta, joka tarttuu, kun joku kertoo sinulle, että sinun pitää ehdottomasti lukea tämä kirja.