Monet turistit eivät tiedä, mikä kirjasto on.
Viime keväänä Helsingin keskustakirjasto Oodin asennettiin mittari, joka bongaa satamasta tulevia risteilyturisteja. Tätä kirjoittaessa mittari on luultavasti mennyt jo punaiselle. Erikoinen näky tulee vastaan heti, kun kävelee tavallisena torstaipäivänä Oodiin, jonka ovilla ohitse vyöryy iso parvi turisteja. Oodissa huomattiin nopeasti avajaisten jälkeen,että turistit aiheuttavat päänvaivaa.
“Suurin ongelma on jatkuva valokuvaaminen. He kuvaavat, kun ihmiset työskentelevät ompelukoneilla. He menevät istumaan tietokoneella olevan henkilön viereen ja kuvaavat ruutua. He menevät lastenosastolle kuvaamaan lapsia”, kertoo Oodin palvelupäällikkö Kari Lämsä.
Erityisesti kesällä vilskettä oli kuin silakkamarkkinoilla, kun kirjastoissa saattoi olla kerralla useita ryhmiä. Oppaat toivat ryhmänsä Oodiin myös pelkästään vessassa käymistä varten.
Oodin väki pohti, mitä voisi tehdä, jotta kuvaaminen loppuisi. Infotauluille laitettiin kylttejä ja kehotus kunnioittaa asiakkaiden yksityisyyttä. Se ei kuitenkaan tehonnut.
“Emme ole saaneet yhtään positiivista palautetta sadoista ja sadoista risteilyturisteista. He eivät tule Oodiin katsomaan kirjastoa, vaan kuin mihin tahansa nähtävyyteen. ”
Oodista tuli Helsingille arvokas vetonaula.
“Kaupungin matkailuneuvonnassa Oodin suosio nähdään pelkästään positiivisena”, Lämsä sanoo. Hänen äänensävystään voi päätellä, että kirjaston työntekijöitä turistien into tulla kirjastoon vähän korpeaa.
”Monet turistit eivät edes tiedä mikä on kirjasto ja miten se toimii.”
Ehkäpä tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena Nyt on oiva tilaisuus kertoa, miksi kirjasto on suomalaisille niin tärkeä. Kirjaston merkitykseen liittyvä hissipuhe olisi hyvä toimittaa ainakin turistioppaille.
