Onko sillä merkitystä, kuka kirjastopalvelut kunnassa tarjoaa? Saisiko maksupalvelusetelillä laadukkaampaa palvelua yksityiseltä tuottajalta tai voisiko Oy Kirjasto Ab lyhentää uutuusvarausten jonoja? Hoituisiko kokonaispaketti pienemmällä budjetilla? Olisiko kirjastofirman tietopalvelu tehokkaampaa ja vastaukset parempia?
Usein pelätään päinvastaista: paljonpuhuttu Nackan kirjastopalveluiden kilpailuttaminen on synnyttänyt alalla kauhukuvia bestseller-kirjastoista, joissa tarjolla on vain myyntilistan kärkipää ja asiakaspalvelijoina automaatteja.
Jo ennen Nackan tilanteen ratkeamista alkuvuodesta myös Eskilstunan moderaatit ovat esittäneet paikallisen kirjastotoiminnan avaamista kilpailulle. Koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja Jari Puustinen uskoo, että “kilpailuttaminen kehittää kirjastoja paremmiksi”, mitä paremmuus tässä yhteydessä sitten onkaan. Rahansäästö ei hänen mukaansa ole aloitteen tavoitteena.
Uskottavaa ei ole, että alan ulkopuolelta ilmestyisi toimijoita, joille kirjastopalveluiden pyörittäminen olisi kannattavaa – siis voittoa tuottavaa – bisnestä. Yhdysvalloissa kirjastoalalla toimiva LSSI, Library Systems & Services hoiti jo vuosi sitten yli 60 ulkoistettua toimipistettä 14 kunnassa. LSSI:n edustaja kimmastutti taannoin kirjastoammattilaisia kommenteillaan kirjastojen huonosta jamasta.
Yritys totesi kirjastojen tilan johtuvan varman työpaikan synnyttämästä laiskanpulskeasta ammattikunnasta, mikä ymmärrettävästi sai kirjastolaiset nostamaan takapuolen tuoleistaan. Sama firma on sittemmin ilmaissut kiinnostuksensa lakkautusuhan alla sinnittelevien brittiläiskirjastojen pelastamiseen. Englannissakaan yritys ei ole lausunnoillaan fanipohjaa kasvattanut. Siellä henkilökunnan epäprofessionaali pukeutuminen on ollut LSSI:n hampaissa: huolettomat pitkät housut ja lenkkarit katoavat, mikäli LSSI saa päättää.
Nackassa nykyinen henkilökunta on päättänyt tehdä tarjouksen kirjastopalveluiden hoitamisesta kolmessa kuudesta lähikirjastosta. Tästä seuraa ymmärrettävästi ääneenlausuttukin kysymys: onko tämä oikea tapa harjoittaa kunnallista henkilöstöpolitiikkaa? Pakotetaanko ammattitaitoiset, työlleen omistautuneet kirjastolaiset firman pyörittäjiksi samaan tapaan kuin toimittajista on tullut oman elämänsä yrittäjiä, joilta entinen työnantaja ostaa jutut toimeksiantoina?
Rovaniemellä selvitetään parhaillaan kunnan kirjastotoiminnan ulkoistamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Selvityksessä pohditaan ulkoistamisen muotoja, hyötyjä ja haittoja sekä henkilökunnan asemaa. Huomioon otetaan myös asiakasnäkökulma ja kunnallisen demokratian toteutuminen.
Kirjastokilpailuttamisen vaikutusten tutkiminen on hyvä asia, eikä ulkoistaminen itsessään ole pahasta. Tietoa ja suunnittelua se kuitenkin vaatii, etenkin kun parhaillaan kunnissa palataan omaan tuotantoon aiemmin ulkoistettujen palveluiden kohdalla. Uimahallin siivous tai vanhusten hoidon palvelutaso eivät olekaan vastanneet odotuksia, eikä säästöjäkään kaikissa ostopalveluissa ole syntynyt.
Tärkeintä ei kuitenkaan ole, kuka palvelun tuottaa ja miten se hallinnollisesti on järjestetty, vaan se mitä kuntalaiset saavat: laadukasta, kirjaston lähiympäristön huomioivaa, mutta tasa-arvoista palvelua, asianmukaisen fyysisen ja e-muotoisen kokoelman ja mahdollisimman helpon, pitkän ja leveän pääsyn oman ja naapureiden kokoelman sisältöihin asiantuntevan henkilökunnan myötävaikutuksella.
