IFLA, The Federation of Library Associations and Institutions, täyttää miltei 153 maata edustavalla jäsenistöllään Messukeskuksen 11.–17. elokuuta. Yli 200 suomalaista on ilmoittautunut takaamaan vapaaehtoistyöllään kokousten, luentojen, messujen ja vierailujen onnistumisen.
VAPAAEHTOISTYÖ on IFLA:n toiminnan kulmakivi muulloinkin kuin konferenssien aikana. Järjestö syntyi 1927 kirjastoseurojen yhteenliittymänä ja edelleen kymmenet jaostot ja erityisryhmät toimivat palkatta edistäen sananvapautta, lukutaitoa, pitkäaikaissäilytystä, luettelointia, lasten kirjastotyötä – kaikkea sitä, mitä kirjastoissa tehdään ympäri maailman. Periaate on, että yhdessä sovitaan käytännöistä ja vahvemmat auttavat heikompia kehittymään.
IFLA:n periaatteena on tasa-arvoisuus. Helsingissäkin konferenssin osallistumismaksun maksaa yhtä lailla kirjastomaailman eliitti, IFLA:n hallitus kuin juuri alalle tullut ensikertalainen.
TÄTÄ TAUSTAA vasten saattaa suomalaisen huomio kiinnittyä konferenssin avajaisten ja päättäjäisten muodollisuuteen ja esimerkiksi puheenjohtajiston viralliseen käyttäytymiseen. Kannattaa muistaa, että kunnioitusta ei nauti yksittäinen ihminen vaan asema. IFLA:n puheenjohtaja on IFLA:n edustaja, ei yksityishenkilö. Tällä hetkellä jalo aatteemme tiivistyy Ingrid Parentissa, joka vieraili Suomessa huhtikuussa. Kirjastolehti seurasi vierailua lähietäisyydeltä (lue juttu lehdestä sivulta 8 – 9).
