Turkulainen kirjastovirkailija unelmoi vuosia sähköllä toimivasta kirjastoautosta. Kohta unelma toteutuu.
Helmikuussa se surahtaa käyntiin ja alkaa kulkea tositarkoituksella, Suomen ja maailman ensimmäinen sähköinen kirjastoauto. Sillä on jo nimi, jonka turkulaiset ovat valinneet nimikilpailussa syksyllä. Nimi julkistetaan tänä vuonna.
Turku on kirjastoautojen pioneeri. Myös Suomen ensimmäinen kirjastoauto, Vanha Ykkönen, alkoi liikennöidä Turussa vuonna 1961.
Venezuelassa kulkee tiettävästi sähköinen kirjastoauto, mutta se on pieni ja muokattu toisesta autosta. Suomen yli 12 metrinen erityisesti kirjastokäyttöön rakennettu auto on todellinen edelläkävijä.
Sähköä käyttävän kirjastoauton hankkiminen ei ollut ihan helppoa. Idean isä on erikoiskirjastovirkailija Teemu Hiltunen Turun kirjaston auto-osastolta. Ajatus sähköisestä autosta virisi jo vuonna 2015. Hiltunen otti yhteyksiä muun muassa hollantilaiseen autonvalmistajaan, Volvoon ja kotimaiseen Kiitokoriin. Aika ei ollut vielä kypsä, sillä sopivia autoja ei ollut tarjolla.
Turkuun tuli sähköisiä pikaladattavia busseja seuraavana vuonna. Kaupunki linjasi tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2029. Idea sähköisestä kirjastoautosta sai Hiltusen päässä uutta vauhtia. Myös Turun silloinen kirjastonjohtaja Art de Heer innostui ideasta.
Hiltunen on mainio yhdistelmä luovaa propellipäätä, vankkaa teknistä osaamista ja käytännön kokemusta kirjastoautotyön arjesta. Hän oli sopiva mies uuden auton kehittelyyn.
”Olen viiteen ammattiin pätevä”, myhäilee Hiltunen, joka on ajanut kirjastoauton lisäksi busseja ja taksia ja suorittanut paitsi kirjastotutkinnon myös linja-auton kuljettajan tutkinnon. Hän on myös ajoneuvomekaanikko ja auto- ja kuljetustekniikan insinööri. Hiltunen on myös Suomen kirjastoseuran Kirjastoautotyöryhmän jäsen.
Suomalaista työtä Kiinassa
Kaksi vuotta sitten kirjasto kävi sähköä käyttävästä kirjastoautosta tarjouskilpailun. Siihen tuli kaksi tarjousta, joista molemmat olivat Kiinasta. Toinen niistä kaatui EU:n ja Kiinan lain ristiriitoihin. Kirjasto aloitti yhteistyön JETI Industries -nimisen yhtiön kanssa. Yhtiö osoittautui yllättäen suomalaistaustaiseksi. Sen johtaja on jopa Turun seuduilta, Kaarinasta lähtöisin.
”Suomalainen kumppani on tietysti helpotus. Ei tarvitse murehtia yhteydenpidosta, vaan voin olla yhteydessä suomen kielellä toimittajaan ja kertoa toiveista”, Hiltunen sanoo.
”Vaikka auto kootaan Xiamenissa Kiinassa, 80 prosenttia siitä on suomalaista tuotantoa, kuten esimerkiksi teräs ja johtosarjat. Kiinassa on myös muutama suomalainen työntekijä kokoamassa autoa.”
Hiltunen on kokenut auton hankinnan eri vaiheissa vastatuulta.
”Aika yksinhän tässä on saanut olla, ja välillä mietin, mihin olen ryhtynyt. Kirjastoväen keskuudesta en ole aina saanut kannatusta. Suhtautuminen on ollut pikemminkin epäilevää.”
Hiltunen oli kuitenkin liikkeellä juuri oikeaan aikaan, sillä nyt sähköisiä kirjastoautoja alkaa tulla, ehkä juuri Turun hankkeen innoittamana.
”Saksassa hallitus ajaa sähköisiä autoja eteenpäin”, sanoo Saksan kirjastoautopäivillä Hiltusen kanssa autoa esitellyt erikoiskirjastovirkailija Jyri Wuoristo.
Saksan Saarlandin osavaltion pääkaupunki Saarbrücken on hankkimassa sähköä käyttävää kirjastoautoa.
Ruotsissa aloitellaan
Myös Ruotsissa on herätty. Volvo on mukana tekemässä Göteborgin kirjaston kahta sähköautoa, joihin Kiitokori tekee sisustuksen. Autojen on suunniteltu liikennöivän heinäkuussa 2020.
Turun auton hankintahinta on lähellä perinteisen auton hintaa, mutta käyttökustannuksissa eli energian hinnassa säästetään paljon. Lisäksi säästetään tietysti ympäristöä. Laturi on kertahankintana kallis, mutta ajovoima-akkujen arvellaan kestävän 10–15 vuotta. Latausasema on irrotettavissa. Akut ja moottoriohjelmistot muodostavat kolmasosan auton hinnasta, kertoo Hiltunen.
Matkan varrella akkujen toimittajaa on vaihdettu. Nyt auto on saamassa CATL-akut, joita yhdysvaltalainen sähköautovalmistaja Tesla on ryhtynyt käyttämään niiden turvallisuuden vuoksi. Käytetyt akut kierrätetään.
Auton uutuuksiin kuuluvat lisäksi markiisi, joka voidaan kesäaikana levittää auton eteen, ikkunat rungossa, jolloin luonnonvaloa saadaan hyllyjen takaa, vetokoukku sekä edessä ikkunan yläpuolella linjanäyttö, johon voi sijoittaa tiedotuksia.
Auto myös niiaa. Turun autolaisille uutta ovat myös ilmastointi, jääkaappi, mikro ja wc. Mittaristo on viimeisintä teknologiaa teräväpiirtonäytöllä.
Avaruudellista huminaa
Sähköauton pitäisi tulla Suomeen joulukuussa. Sitten se katsastetaan ja teipataan. Ulkoasu on vielä yllätys. Sitä ovat mukana toteuttamassa taiteilijat. Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula paljastaa hieman, mitä on tulossa.
”Ulkoasu toteutetaan yhteistyössä paikallisen taiteilijayhteisön kanssa prosenttitaiteen periaatteita soveltaen.”
Turun sähkökirjastoauto nähdään ensi kesänä Kirjastoautopäivillä.
”Uskomme sen olevan Kirjastoautopäivien vetonaula, sillä kiinnostus autoa kohtaan on nyt jo ollut suurta”, Teemu Hiltunen sanoo.
Sitä ennen auto nähdään ja kuullaan Turun kaduilla. Minkälainen ääni siitä tulee, on myös vielä arvoitus. Jotain ääntä sen täytyy pitää alle 20 kilometrin tuntinopeuksilla. Sitä edellyttävät EU:n sähköautojen ääntä koskevat säädökset.
”Sehän voi olla vaikka joku avaruudellinen humina tai ujellus”, miettii Hiltunen, joka pian voi nukkua yönsä rauhassa. Kirjastoautoinsinöörin ideasta tuli totta.
Auton tekniikkaa
- Pituus 12, 1 m, leveys 2,55 m, korkeus 3,3 m.
- Autossa on etu- ja keskiovi. Etuovea käytetään kouluilla lasten sisäänkäyntinä ja keskiovea uloskäyntinä.
- Etuovi voidaan lukita. Ohjaamo saadaan suljettua yleisöltä.
- Toinen tiski on irrotettava ja sen voi jättää tarvittaessa tallille.
- Ilmastointi ilmalämpöpumpulla, jääkaappi, mikro ja wc.
- Auton hankintahinta on arviolta noin 400 000 e. Lisäksi tulee laturi, joka hankitaan erikseen. Sen hinta-arvio on 32 000 e.
- Akut latautuvat täyteen noin viidessä tunnissa. Autoon tulee kuusi akkupakettia, jotka sijaitsevat katolla. Autotekniikkaa varten autoon tulee kaksi 12 voltin akkua. Auto on tarkoitus ladata etupäässä yöllä.
- Toimintasäde yhdellä latauksella on noin 90 kilometriä.
