Kirjastoala voi vaikuttaa sitä koskevaan lainsäädäntöön. Kirjastoseura on tiedottanut ministereille ja kansanedustajille korvamerkityn rahoituksen tärkeydestä kirjastojen hankkeissa ja kehittämisessä.
VAI kiinnostaako sittenkin? Jos valtionosuuslakia uudistetaan annetun esityksen mukaan, kirjastojen rakennus-, peruskorjaus- ja kirjastoautohankkeisiin tarkoitettu valtionosuus ei olisi enää korvamerkittyä, ja kunta voisi käyttää sen muuhun. Kun 1992 valtionosuuslain uudistuksessa poistettiin korvamerkki kirjastojen aineistomäärärahasta, yleisten kirjastojen aineistomäärärahat vähenivät kymmenessä vuodessa kolmanneksen. Kirjastot eivät koskaan saaneet sitä takaisin.
SUOMEN kirjastoseura on tiedottanut aktiivisesti ministereille ja kansanedustajille korvamerkityn rahoituksen tärkeydestä kirjastojen hankkeissa ja kehittämisessä. Kuntien valtionosuus on vuodessa n. 9 miljardia, josta kirjastojen perustamishankkeiden osuus on 4-5 miljoonaa. Kirjastohankkeiden puolen promillen osuus koko valtionosuuspotista on kirjastojen tulevaisuuden kannalta valtava. Kirjastoseura on kertonut jokaiselle kansanedustajalle erikseen, mitä korvamerkityn rahan poistaminen merkitsisi hänen vaalipiirinsä kirjastohankkeille, jotka ovat valtakunnallisessa rahoitussuunnitelmassa vuosina 2015–2017.
MYÖS kirjastolain uudistus alkaa tänä vuonna. Ennen uuden kirjastolain voimaantuloa 1.1.2017 nippu muita, kirjastoihinkin vaikuttavia uudistuksia pitäisi olla jo voimassa: kuntalaki ja valtionosuuslaki vuonna 2015, uusi maakunta- ja kuntarakenne. Samaan aikaan kun kirjastolakia valmistellaan, taloudelliset paineet kunnissa kasvavat. Kuntien tehtäviä ja rakenteita karsitaan, muutetaan ja tehostetaan raskaalla kädellä. Nämä asettavat kirjastolain valmistelulle reunaehtoja, jotka eivät kuitenkaan saa estää kirjastolain uudistuksen perimmäistä tarkoitusta: kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien sekä tiedon ja kulttuurin saatavuuden varmistamista.
VAIKKA uutta kirjastolakia valmistellaan aikana, jolloin koko julkinen hallinto tuntuu olevan muutoksen kourissa ja kansantaloudenkaan tilaa ei voida arvioida neljännesvuotta pitemmälle, lainvalmistelijoiden ja -säätäjien pitäisi pystyä ennakoimaan alan kehitystä vuosien päähän.
KIRJASTOALA voi vaikuttaa sitä koskevaan lainsäädäntöön. Jo valtionosuusuudistuksen yhteydessä ilahduttavan monesta kirjastosta on oltu yhteydessä sekä kansanedustajiin että vaikutettu oman kunnan kommentointiin. Uuden kirjastolain valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää mm. keskustelutilaisuuksia perinteisten lausuntokierrosten lisäksi. Suomen kirjastoseura vaikuttaa jo ennen virallisia lausuntokierroksia kuten edellä kerroin.
KIRJASTOLAINSÄÄDÄNTÖ on peruskivi, jolle kirjastopalveluja rakennetaan. Kirjastolaisille on itsestään selvää, että kirjastot vahvistavat kansalaisten monipuolista lukutaitoa ja muuta kulttuuriharrastusta sekä varmistavat pääsyn tietoon. Kirjastot ehkäisevät syrjäytymistä, ne vaikuttavat sekä henkiseen että taloudelliseen hyvinvointiin ja lisäävät yhteiskuntarauhaa. Lainsäätäjille ja muille päättäjille kirjastojen vaikutuksesta on kuitenkin kerrottava yhä uudelleen ja uudelleen.
