Kun nuoret löytävät kirjastoon, se myös kuormittaa enemmän henkilökuntaa, kirjoittaa Lempäälän kunnan kirjastopäällikkö Jarkko Rikkilä.
Törmäsin sosiaalisen median kirjastokuplassani kysymykseen: ”Kumpi on suurempi ongelma – se, että nuoret eivät käytä kirjastoa vai se, että he käyttävät?”
Kysymys on osuva. Nuorten kohtaaminen on kirjastoalan kestoaihe. Koska ennen kirjastossa oltiin hiljaa. Koska aina kirjastoon tulee uusia nuoria, joiden kanssa ihmiseloa harjoitellaan uudelleen.
Asetelman korjaaminen edellyttää osaamisen kehittämistä, mutta myös rakenteellisia ratkaisuja.
Yksi menestysresepti
“Hymy, moikkailu ja huono huumori”, sanailee nuorisotoiminnan ohjaaja Heli Konivuori omasta menestysreseptistään nuorten kohtaamisessa. Konivuori on yksi kahdestatoista kunnan nuorisotyön ammattilaisesta. Hän tekee paljon yhteistyötä kirjaston kanssa.
“Kirjastossa on 12–20-vuotiaita nuoria, joita muut vapaa-ajan nuorisopalvelut eivät tavoita. Kirjasto on oiva paikka nuorten kohtaamiseen, nuorten asioista tiedottamiseen sekä vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen”, Konivuori kertoo.
Nuorisopalveluiden ja kirjaston yhteistyö käynnistyi Lempäälässä parisen vuotta sitten. Pääkirjastolla oli aluksi yksi nuorten ilta viikossa ja tällä hetkellä nuoriso-ohjaaja on paikalla jokaisena arkipäivänä.
Kirjasto on myös nuorten näkökulmasta matalan kynnyksen kohtaamispaikka.
Kirjastonuorisotyö on noussut tärkeäksi muodoksi nuorisopalveluille kauppakeskuksissa, kouluilla, digitaalisesti, jalkautuen tai pelikasvatuksen merkeissä tapahtuvan työn lisäksi.
Lempäälän kunnan vastaava nuorisotoiminnan ohjaaja Jussi Kolehmainen näkee vertaisoppimisen yhdistävänä: “Nuorisotyön ammattilaiset voivat antaa kirjastolaisille konkreettisia työkaluja nuorten kohtaamiseen sekä eri kehitysvaiheiden ymmärtämiseen”.
Kirjaston nuorten tiimin vastaava kirjastonhoitaja Senni Laurikka vastaa joka toinen viikko järjestetyistä kirjaston ja nuorison yhteiskokouksista. Säännöllisissä palavereissa ideoidaan yhdessä uutta: valokuvaustyöpajoja, peliaiheisia sisältöjä ja VR-testailuja sekä leffailtamia.
Meteliä tulee
Kasvava lasten ja nuorten määrä kirjastossa on aiheuttanut myös ongelmia. Meteliä, häiriköintiä, sotkemista ja kalusteiden rikkomista on esiintynyt uuden kirjaston avaamisen jälkeen. Sinänsä positiivinen ja toivottukin asia, lasten ja nuorten löytäminen kirjastoon, väsyttää henkilökuntaa, kun ammatillisuuden perustoja koetellaan.
Lempäälässä on tunnistettu, että kirjastossa tapahtuvat lieveilmiöt liittyvät joissakin tapauksissa nuorten sijaan alakoulusta yläkouluun siirtyvien lasten hakeutumisessa kirjastoon. Konflikteja ja kiusaamista esiintyy lasten ja nuorten välillä.
“Monesti käy niin, että lapset innostuvat nuorille suunnatusta ohjelmasta ja vievät ajan nuorilta. Nuoret eivät halua tulla samaan paikkaan pienempien kanssa ja isompien jutut toisaalta eivät kuulu lasten maailmaan”, Konivuori sanoo.
Kun kirjastonuorisotyöllä ratkaistaan nuorten kohtaamiseen liittyviä haasteita, tarvitsemme lisäksi uudenlaista kirjastolapsityötä. Tällä hetkellä mietitään onnistuneen MLL:n kanssa toteutetun Levähdyspaikka-toiminnan innoittamana yhteistoimintamuotoja pienten koululaisten ohjelmaksi.
Nopeus yllättää
Olen itse työskennellyt eri kokoisissa kirjasto-organisaatioissa: isossa kaupungissa, maakuntia yhdistävällä alueellisella tasolla ja kansainvälisissä ympäristöissä. Lempäälän kokoisessa keskisuuressa kunnassa jakamisen ja toisilta oppimisen helppous yllättää.
Lempäälän yhteisöpalveluissa kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita kuntalaisille. Uudella palvelualueella arki on jaettua. Eri palvelut työskentelevät samoissa työtiloissa, kehittämispäivät yhdistävät ja kirjaston tiloissa tapahtuu.
Lempi-yhteisöbussi on vuosi sitten liikkeelle lähtenyt moniammatillinen kylille saapuva palvelu, jota tuotetaan yhdessä. Alusta muuntautuu pyörillä kulkevaksi nuorisotilaksi perjantaisin, ja tämä kiinnostaa naapurikunnissakin. Nuorilta on kysytty ajatuksia myös bussin toimintamuodoiksi.
Uusi malli
Nuorisotyön ohjaaja Heli Konivuori tekee nyt ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja opinnäytteen aiheena on kirjastonuorisotyön toimintamalli.
Tavoitteena on selvittää, miten nuorten tarpeet sovitetaan kirjastoympäristöön ja miten nuoret kohdataan kirjaston yhdenvertaisina asiakkaina. Työn konkreettinen pyrkimys on luoda kestävä malli kirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyölle Lempäälän kunnassa.
Olisi tärkeää, että nuoret saavat itse sanoa, tuleeko kirjastotilaan sohvia vai tuoleja, tai mitä kirjaa seuraavaksi luetaan lukupiirissä. Kuunteleminen on siis kaiken a ja o ja tätä rakennetaan asiakaskohtaamisissa joka päivä.
”Kirjaston yläkerrassa oli menoa ja meininkiä, mutta keskityin tuttuun nuoreen, jonka olin tavannut pitkästä aikaa. Siinä sai kirjasto kyytiä, mutta pelasimme kaksi erää shakkia ja juttelimme ihan rauhassa elämän tärkeistä asioista.”
”Se oli vuorovaikutuksellinen ja merkityksellinen kohtaaminen, toivottavasti meille molemmille.”
