Eduskunnan kirjasto yrittää sopeutua uuteen aikaan, jossa tiedon pitää olla saatavilla heti, kirjoittaa kirjaston johtaja Antti Virrankoski.
Eduskunnan kirjasto on instituutio, jolla on tänä vuonna takanaan tasan 150 vuoden mittainen historia. Kirjasto syntyi tarpeesta järjestää parlamentin aineistoa. Myöhemmin syntyi tarve tarjota tietoa myös äänestäville kansalaisille ja niin Eduskunnan kirjasto avattiin yleisölle vuonna 1913. Kaikille avoin parlamenttikirjasto on edelleen harvinaisuus maailmassa. Avoimuus voi vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa arkipäiväiseltä asialta, mutta sitä suuremmalla syyllä ja erityisesti näinä aikoina avoimuudesta on syytä tuntea suurta ylpeyttä.
Historia on edennyt nykyhetkeen, johon on hyvä hetkeksi pysähtyä pohtimaan. Miksi olemme olemassa, avoimia ja keitä varten?
Toiminnan ytimessä on nyt ja tulevaisuudessa tietotuen tarjoaminen eduskunnan tarpeisiin. Tietotuen pohjana on edelleen eduskuntatyön tarpeisiin hankittu aineisto, mutta yhä enemmän tarvitaan aineistoihin ja asiantuntijuuteen pohjautuvia räätälöityjä palveluita erilaisiin ja nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan vahva asiantuntijaverkosto, tarvitaan monenlaista aineistoa ja dataa, tarvitaan uutta osaamista ja ennen kaikkea jatkuvasti uusia ajatuksia. Eduskunta on valtakunnan ylin päättävä elin, mikä tarkoittaa käytännön tasolla jatkuvaa tiedon prosessointia, tiedon käyttöä ja viestintää. Toisin sanoen eduskunta on pitkälti sisällöntuotanto- ja viestintäorganisaatio.
Eduskunnassa merkittävä osa talon ydinasiakkaista vaihtuu neljän vuoden välein. Uusien päättäjäsukupolvien myötä myös odotukset palveluita kohtaan nousevat jatkuvasti. Samaan aikaan päättäjillä on yhä vähemmän aikaa ja yhä enemmän tietoa käytettävissä. Kansanedustajat ovat tottuneet toimimaan alati muuttuvassa tietoyhteiskunnassa ja luonnollisesti odottavat samanlaista ketteryyttä myös eduskunnan tietotukipalveluilta – kirjastolta, arkistolta ja tietopalvelulta. Palveluiden ja tuotteiden tulee olla käytettävissä oikea-aikaisesti eli käytännössä nopeasti tai mielellään jopa etuajassa. Siinä on haastetta kerrakseen.
Eduskunnan kirjasto on yhteiskunnallisen, oikeudellisen ja eduskuntatiedon erikoiskirjasto, jonka kokoelma näillä aloilla on Suomessa aivan ainutlaatuinen – monen tutkijan mielestä suorastaan aarreaitta. Kirjasto julkisen palvelun tehtävän ydin on tarjota kansalaisille tietoa eduskunnasta, mikä toteutuu erinomaisesti esimerkiksi akateemisen tutkimuksen tukemisessa. Jatkossa on entistä tärkeämpää, että tutkijoilla on mahdollisimman hyvät edellytykset saada tarvitsemaansa palvelua. Aineistojen digitointia tulee jatkaa, tutkijapaikkoja edelleen tarjota, tutkimusta tukevien aineistojen hankkimista jatkettava, tutkijayhteistyötä syvennettävä. Joka tapauksessa lienee syytä kirkastaa rooliamme kaikille avoimena erikoiskirjastona. Tutkitun tiedon merkitystä ei näinä aikoina voi liikaa korostaa ja kirjastojen, jos joidenkin, on tutkimusta tuettava.
Puhemies Matti Vanhanen kannusti kirjastoja toimimaan kansalaisten ja päättäjien yhteisinä kansanvallan foorumeina. Kirjastot nähdään neutraalina tilana, joka tarjoaa turvallisen tilan yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Ei ole sattumaa, että viimeisin hallitusohjelma haluttiin julkistaa nimenomaan kirjastossa – kansalaisten olohuoneessa. Voisiko Eduskunnan kirjastokin jatkossa toimia entistä enemmän päättäjän ja äänestäjän kohtaamispaikkana?
Mitä Eduskunnan kirjasto voisi tarjota lapsille ja nuorille? Nuorten äänestysaktiivisuudesta tavataan olla huolissaan ja ihan syystäkin – onhan nuorilla yhteiskunnan jäsenyyttä keskimäärin enemmän edessään kuin vanhemmilla ikäluokilla ja näin mitä suurin intressi yhteiskunnallisiin päätöksiin. Voisiko kirjasto toimia koululaisten vierailukohteena? Monessa maailman parlamentissa on jonkinlainen demokratiakasvatusta tukeva vierailijakeskus.
Ylimpänä päättävänä valtioelimenä eduskunnalla tulee olla kaikki tieto käytettävissä, mikä tekee siitä samalla maan johtavan tietotalon ja erilaisten asiantuntijuuksien solmukohdan. Eduskunnassa jos jossain tieto on valtaa. Kaikkia meitä koskevat suurimmat päätökset tehdään eduskunnassa perustuen sen laajaan tiedonsaantioikeuteen mahdollistavaan asiantuntijatietoon. Ylin valta on kuitenkin perustuslainkin mukaan kansalla, jolla on näin täysi oikeus saada tietoa päätöksistä ja niiden taustoista. Eduskunta viestii jatkuvasti omasta toiminnastaan valtiopäivätoimin ja ajankohtaisviestinnän keinoin. Media välittää jatkuvasti tietoa eteenpäin.
Kirjasto ja arkisto toimivat eduskunnan muistina ja tietovarantona, joista kuka tahansa voi etsiä päätöksiä ja päätösten taustoja vuosikymmentenkin takaa. Lisäksi kirjasto tuottaa verkkoon monenlaista eduskunnan toimintaa ja lainsäädäntöä avaavaa sisältöä sekä tarjoaa tiedontarvitsijoille koulutusta ja tietopalvelua. Mitä enemmän tarjoamme digitaalisia väyliä tietoon, sitä useammalla on aito mahdollisuus saada tietoa. Järjestelmä perustuu syvään yhteiskunnalliseen luottamukseen, jonka varaan on jatkossakin hyvä rakentaa. Tieto on valtaa. Avoimuus on luottamusta. On välttämätöntä olla avoin!
Kirjoittaja on Eduskunnan kirjaston johtaja
