Lainausmäärien perusteella osa kirjastoista kukoistaa ja osa kuihtuu. Selvitimme, mikä on menestyksen tai hiipumisen taustalla.
Viime vuonna yleisistä kirjastoista lainattiin reilut 87 miljoonaa kirjaa. Lainaus väheni reilulla parilla miljoonalla edellisvuodesta.
Käännetään katse ensin Pohjanmaalle, jossa Kaskisten kirjaston viime vuosien lainausluvut eivät nosta mielialaa. Viidessä vuodessa kokonaislainaus on laskenut noin 40 prosenttia. Takavuosien säästöpäätökset näkyvät.
”Vuonna 2013 meiltä leikattiin aineistomäärärahoista reilut 40 prosenttia ja henkilökunta osa-aikaistettiin. Se näkyi tietysti sekä kokoelmassa että myös aukioloajoissa. Kirjasto on siitä asti ollut auki 18 tuntia viikossa”, kertoo sivistys- ja kirjastotoimenjohtaja Jonna Henriksson.
Kaskisissa lainauksen kehitystä selittävät myös väestömuutokset. Väki sekä vähenee että ikääntyy. Kunnassa on nyt noin 1300 asukasta. Lehtilukusalin oven avaavia ikäihmisiä näkyy enemmän kuin paljon lainaavia lapsiperheitä, joiden käynnit ovat harventuneet.
”Nuoret käyvät yläkoulunsa nykyään naapurikunnassa ja käynevät kirjastossa siellä. Pienessä kunnassa lainauslukuihin vaikuttaa sekin, että päiväkoti siirtyi kauemmaksi”, Henriksson sanoo.
Kaskinen liittyi 22 kirjaston Eepos-kimppaan. Henriksson näkee liittymisen vahvistavan kirjaston asemaa pienenä, itsenäisenä kirjastona. Mahdollisuudet seutulainaamiseen on otettu ilolla vastaan. Aukioloaikojen lisäämiseen omatoimikirjaston avulla on myös selvitetty, mutta siihen ei kunnan budjetti ole vielä taipunut.
Vaasassa juhlitaan ennätystä
Vaasan pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla juhlittiin viime vuonna kaikkien aikojen lainausennätystä. Noin neljän prosentin kasvua siivitti tilauudistus.
“Osastomme siirtyi kirjastotalon ensimmäiseen kerrokseen. Aiempaa viihtyisämmät tilat ovat lisänneet erityisesti perheiden ajanviettoa”, kertoo osastonjohtaja Minna Rinta-Valkama.
Peräti 10 000 lainan lisäys edellisvuoteen verrattuna tehtiin aikaisempaa pienemmästä kokoelmasta. Uudistuksessa hyllymetrejä vähennettiin ja esillepanoa parannettiin.
Vaasassa lasten ja nuorten osaston lainaus on noussut tasaisesti viime vuodet. Rahaa ja henkilöstöä on riittävästi, jotta voidaan tehdä aktiivista vinkkausta ja järjestelmällistä pedagogista työtä.
Asiakastoiveisiin on vastattu laajentamalla englanninkielistä kokoelmaa, joka houkuttaa erityisesti nuoria. Lainojen määrän kasvu johtuu kirjalainoista. Myös dvd:t ja konsolipelit kiertävät hyvin, mutta niiden lainausmäärät ovat pieniä.
Kauniaisten “kyläkirjaston” käyttö kasvaa vauhdilla
Kauniaisissa kirjastoon panostetaan. Asukasta kohden kirjastopalveluihin käytettiin viime vuonna 110 euroa, kun koko maan keskiarvo oli 57 euroa. Kauniaisissa kirjastoa käytetään entistä vilkkaammin: vuosien 2011 ja 2015 välillä kävijämäärä kasvoi huimat lähes 40 prosenttia ja lainaus 14 prosenttia. Viime vuonna lainaus kasvoi 6 prosenttia ja lainaajia oli yli puolet asukkaista.
Kirjastonjohtaja Piritta Numminen kehuu granilaisia sivistyneiksi ja kulttuurihenkisiksi. Lukemista arvostetaan paljon ja esimerkiksi musiikinharrastajat lainaavat kirjastosta runsaasti nuotteja. Kauniaisissa musiikkiäänitteiden lainaus on säilynyt ennallaan valtakunnallisesta trendistä poiketen. Aineiston määrärahaa on tällä vuosikymmenellä kasvatettu lasten ja nuorten osalta merkittävästi.
Kirjaston menestyksen syyksi Numminen nostaa esiin myös panostuksen asiakaspalveluun.
“Uskon, että asiakaspalvelun laadulla on ollut iso merkitys kävijämäärämme hurjaan nousuun. Henkilökuntamme on kokenutta ja koulutettua, osaaminen on ajantasaista ja asiakastuntemus hyvä. Vastaus kysymykseen löytyy aina. Tämän myös asiakkaamme tietävät ja osaavat sitä hyödyntää”, Numminen sanoo.
Mikkelissä lasku kertoo muutoksesta
Itä-Suomessa Mikkelin kirjastossa kokonaislainaus on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana noin 14 prosenttia.
“Lainauslukujen lasku tulee lähikirjastoista ja pienistä puroista”, kertoo kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen.
Vuosituhannen vaihteen kuntaliitoksissa Mikkeliin liitettiin laaja maaseutumainen alue. Näissä entisten kuntakeskusten pienissä kirjastoissa on aukioloon nähden myös vähän kävijöitä. Muuttoliike koko Etelä-Savossa on poispäin.
”Ikärakenteen näkee menemällä keskellä päivää Mikkelin torille”, Launonen sanoo.
Lainaukseen on vaikuttanut myös toimipisteiden lakkauttaminen, joista suurimman loven teki viimevuotinen päätös luopua kirjastoautosta. Myös taloudellisesti kirjasto on ollut tiukassa paikassa.
“Viime vuonna aineistomäärärahoistamme leikattiin 100 000 euroa, joista tämän vuoden budjettiin palautettiin 90 000 euroa”, Launonen sanoo.
Mikkelissä laskevaa lainakäyrää ei kuitenkaan ole jääty surkuttelemaan. Tunnusluvuista tärkein on kävijämäärä, joka on kokonaisuudessaan kasvussa Mikkelin kirjastoissa. Lainauksen väheneminen kertoo Launosen mukaan käyttötapojen muutoksesta. Mikkelissä pidetään myös tärkeänä lyöttäytyä kimppaan muiden palveluntarjoajien kanssa. Saman katon alle mahtuu esimerkiksi nuorisotila ja yhteispalvelupiste. Tänä vuonna avataan myös ensimmäinen omatoimikirjasto. Vuosille 2018 ja 2019 on tulossa 2-3 omatoimikirjastoa lisää.
“Omatoimikirjastojen rooli kasvaa siellä, missä asiakkailla voi olla 50 kilometrin matka kylälle. On tähdättävä siihen, että kirjasto on auki, kun viikoittaiset kauppareissut tehdään. Samalla pitää kehittää etäkäyttöisiä palveluja ja aineistoja”, Virpi Launonen sanoo.
