Kirjastolevy julkaistiin tiistaina ja sitä saa ainoastaan kirjastoista. Tamperelainen Juhani Koivisto oli mukana ideoimassa albumia, jossa soittavat Jukka Nousiainen, Jarkko Martikainen ja Samae Koskinen.
“Musiikissa parasta on tunne siitä, miten se vaikuttaa päähän ja kehoon”, kertoo Juhani Koivisto, 44. Hän on kirjastonhoitaja Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosastolla.
Koivisto on oikeassa siinä, että musiikki vaikuttaa päähän ja kehoon. Se saa aikaan poikkeuksellisia tunteita, joiden kokemiseen kaikilla pitää olla oikeus. Siksi musiikki kuuluu kirjastoon.
Juhani Koivisto on kirjastonhoitaja, joka ei pelkää tuoda uusia ideoita työpaikalleen. Hän pitää yhdessä muiden Metson musiikkiosaston kirjastonhoitajien kanssa huolta siitä, että tamperelaiset saavat nauttia musiikista monissa muodoissa. Metsossa musiikki on elävää, sähköistä ja fyysistä.
Koivisto aloitti uransa kirjastossa noin 20 vuotta sitten. Sinne hänet vei kiinnostus kirjoja ja kulttuuria kohtaan. Musiikki tuli työkuvioihin, kun musiikkiosastolta aukesi sijaisuus.
“Olisin voinut ihan hyvin mennä johonkin muualle kuin musiikkiosastolle, mutta tykkäsin niin paljon siitä, ja sen jälkeen olen oikeastaan ollut pelkästään musiikkiosastolla.”
Koiviston uran aikana paljon on ehtinyt muuttua, varsinkin musiikin saralla. Tärkeimpänä nousee esille tarjonnan kasvu, sillä musiikkia on nyt joka lähtöön ja sitä myös saa kaikkialta. Lisäksi fyysisiä kappaleita albumeista kysytään yhä vähemmän.
Tämä pakottaa kirjaston muuttumaan, mutta se myös antaa mahdollisuuksia tehdä asioita toisin. Ja niin Metson musiikkiosastolla on tehtykin.
”Olemme hyvin kokeileva, peloton musiikkiosasto.”
Elävää musiikkia hyllyjen välissä
Metsosta saa lainaksi niin soittimia, vinyylilevyjä kuin c-kasettejakin, mutta musiikkiosaston hienoudet eivät missään nimessä lopu siihen.
“Bob Dylan”, sanoo Koivisto. Siinä on artisti, jonka hän haluaisi esiintymään Metsoon. Vaikka Metso Liven esiintyjät ovatkin laadukkaita, ehkä tuore nobelisti on vielä liian iso pala tamperelaisen kirjaston seuraavaksi artistivieraaksi.
Metso Live sai alkunsa vuonna 2012, kun Koivisto ja hänen kollegansa kokivat, että musiikkikirjastoa pitää käyttää muuhunkin kuin aineiston lainaamiseen. Syntyi elävän musiikin ilta, jossa artistit esiintyvät kirjojen, levyjen ja nuottivihkojen keskellä. Isäntänä on kukapa muukaan kuin Juhani Koivisto.
Metso Liveen kuuluu myös haastatteluosuus, jossa esiintyjien kanssa keskustellaan heidän lempikirjoistaan. Tarkoitus on yhdistää kirjastoaineistot, musiikin tekijät ja kirjaston käyttäjät. Tärkein tavoite Koiviston mukaan on saada ihmisille hyvä tapahtuma. Toisena tavoitteena on tuoda esille kirjaston erilaisia toimintamuotoja ja kirjastoaineistoja.
Tavoitteissa ollaan myös onnistuttu, sillä Metso Live on saavuttanut suuren suosion tamperelaisten keskuudessa. Parhaimmillaan paikan päällä on ollut noin 350 henkeä. Se on paljon, sillä juuri sitä enempää musiikkiosastolle ei mahdu. Koivisto muistuttaa kuitenkin, että tapahtuma lähetetään myös suorana internetissä.
Koivisto ei pysty nostamaan yhtä Metso Live -esiintyjää ylitse muiden.
“Pidän aina parhaana Metso Livenä sitä, mikä on ollut viimeisin. Olen aina hurmiossa siitä viimeisestä.”
Viimeisimmät Metso Live -vieraat ovat olleet beatboxaaja Felix Zenger, jazzpianisti Joona Toivanen, laulaja ja lauluntekijä Dave Lindholm sekä rockyhtye Lasten Hautausmaa. Heidän lisäksi Metso Livessä on esiintynyt monia muita artisteja, kaikki populaarimusiikin puolelta.
Artistien saaminen esiintymään on Koiviston sanoin suoranainen ihme, sillä budjetti ei päätä huimaa. Vieraat järjestyvät yhteistyökuvioilla.
“Raha on pienempi kuin kengännauhabudjetti”, Koivisto sanoo.
Siitä huolimatta Metso Live on Koiviston mukaan juuri sitä, mitä kirjastossa pitääkin olla. Kirjaston rooli on tuoda kuntalaisille kulttuuria, tietoa ja elämyksiä.
Sen lisäksi, että tamperelaiset saavat elämyksiä, myös Koivisto saa Metso Liven isäntänä osansa elämyksistä. Hän muistaa muun muassa tapauksen, jossa Aino Venna yhtyeineen oli myöhässä, jolloin Koiviston oli viihdytettävä kaksisataapäistä yleisöä.
“Pidin yhden miehen stand up -showta 40 minuuttia. Soitin Aino Vennan suosikkilevyjä ja puhuin niistä jotain, luin Daniil Harmsin Sattumia-kirjaa, joka oli Aino Vennan suosittelulistalla. Sitten Aino Venna tuli, haastattelin häntä ja bändi soitti loistavan keikan.”
Tampereella syntyy uutta
Musiikki on ollut lähellä Koiviston sydäntä niin kauan kuin hän muistaa. Hän myös kuluttaa paljon musiikkia. Vanhaa ja uutta, kunhan on musiikkia.
“Musiikki on mulle sellainen, joka auttaa aina.”
Kirjastonhoitajan perustyöhön kuuluu aineistojen hankkiminen. Ja koska Koivisto tekee työtänsä musiikin parissa, on hänen pysyttävä kärryillä siitä, mitä ihmiset haluavat kuunnella. Työhön kuuluu levyarvostelujen lukemista ja musiikin kuuntelua. Mutta uuden musiikin löytämiseen auttaa myös vapaa-ajan musiikkiharrastus. Hän käy esimerkiksi usein keikoilla.
“Parhaita keikkoja on paljon, mutta Neil Youngin keikat ovat vielä parempia.”
Koiviston mukaan Tampereella järjestetään monia loistavia keikkoja. Kaupungissa myös vaikuttavat monet lupaavat artistit. Siksi tamperelaisen kirjaston musiikkiosastolla työskenteleminen juuri nyt on hyvä asia.
Sen lisäksi, että Tampereella vallitsee musiikillisesti suotuisa ilmapiiri, myös kirjaston johto näyttää vihreää valoa kekseliäille ideoille.
Uusin tempaus, jonka ideoinnissa ja järjestämisessä Koivisto on ollut mukana, on helmikuussa Lainan päivänä julkaistava Kirjastolevy. Se kokoaa yhteen kirjastohenkisiä artisteja eri puolilta Suomea.
Levyllä kuullaan muun muassa Jukka Nousiaisen, Samae Koskisen sekä Jarkko Martikaisen ja Luotettujen miesten uutta tuotantoa. Kappaleet eivät suinkaan ole ainoa asia, joka Kirjastolevyllä on tarjottavanaan. Kansien väliin on kerätty myös artistien kirjastomuisteloita.
Erikoisinta levyssä on se, että sen saa kuunneltavaksi vain lainaamalla fyysisen cd-levyn kirjastosta. Aivan jokaisesta Suomen kirjastosta levyä ei pysty lainaamaan, sillä siitä otetaan 600 kappaleen painos.
Hienointa Kirjastolevyssä taas on se, että levy on tehty pitkälti talkoovoimin. Niin muusikot kuin levyn tuottajat Jarno Alho ja Nike Saranpohja ovat osallistuneet levyntekoon ilman korvausta.
Koivisto mainitsee vahvuudekseen “säätämisen”, eli kaikenlaisten asioiden hoitamisen. Juuri se on ollut hänen roolinsa levynteossa.
“Olen pitänyt kaikki narut käsissä.”
Mitä työ antaa?
Kirjasto on Koivistolle sosiaalinen ja miellyttävä työpaikka. Erityisesti häntä viehättää kirjaston idea: kaikki saavat tulla kirjastoon ja siellä saa olla oma itsensä.
Koiviston työhön kuuluu olennaisena asiana asiakkailta saatu palaute.
“Parhaimmillaan työ on aina silloin, kun näkee onnellisen asiakkaan.”
Koivisto kohtaa kiittäviä asiakkaita sekä työssään kirjastossa että yllättävissäkin paikoissa. Hän kertoo yhdestä kauppareissustaan joulun välipäivien aikaan, jolloin eräs nainen oli lähestynyt häntä käytävällä ja kiittänyt itkien Metso Livestä, jossa oli esiintynyt laulaja Aino Venna.
“On hienoa, kun huomaa, että työ merkitsee ihmisille jotain.”
Koivisto toivoo, että Suomessa panostettaisiin enemmän kulttuuriin ja kirjastoihin. Hänen mukaansa kaiken kulttuurin ei tarvitse olla jotain suurta.
“Voi olla monenlaisia juttuja. Taide usein syntyy ruohonjuuritasolla.”
Metson musiikkiosastolla on saatu paljon aikaan. Koivisto ei pelkää epäonnistumisia, vaan haluaa koko ajan kehittää kirjastoa. Jos jokin menee pieleen, Koivisto ei jää murehtimaan.
“Ei voi vaan haaveilla, pitää myös tehdä.”
