Valinta tehdään usein esimerkiksi koulutuksen, paikkakunnan tai työkavereiden suosituksen perusteella.
Viime vuoden keväänä kunta-alalalla lakkoiltiin ja lakkoihin osallistui myös kirjastolaisia. Niiden myötä työpaikoilla tuli näkyväksi se, että työyhteisön jäsenet ovat valinneet liittyä eri ammattiliittoihin. Kirjastoalan ammattilaisille palvelujaan suuntaavia liittoja on useita, eikä aina ole rivijäsenelle tai liittoon liittymistä harkitseville selkeää, miksi näin on.
Vaihtelevat koulutustaustat ja eri koulutustasot ovat yksi taustatekijä, joka jakaa kirjastolaisia eri liittoihin. Liittojen suosituimmuus eri paikkakunnilla voi vaihdella. Lisäksi alalla työskenteleviä kuuluu pelkkään työttömyyskassaan tai ei ole mikään liiton tai kassan jäsen.
Valintoja eri perustein
Osa tekee valintansa jo opiskellessa ja joku muu vasta työelämään siirryttyään. Osa korkeakoulutetuista haluaa nimenomaan akavalaisen liiton. Jotkut suosivat liittoa, johon tutut paikalliset työkaverit kuuluvat. Kirjastoalalle vaihtajat saattavat pysyä entisessä eri alan liitossa tai vaihtaa uuteen.
Usein suositellaan jäsenyyttä ammattiliitossa, joka on mukana vaikuttamassa omalla työpaikalla sovellettavaan työehtosopimukseen. Yleisten kirjastojen tapauksessa tällä perusteella vaihtoehtoja jää kolme. Keskeisimmät liitot kunnallisten kirjastojen kannalta ovat Kumula, JHL ja Jyty, jotka esitellään tarkemmin tässä jutussa ja siihen liittyvässä taulukossa. Mikään näistä liitoista ei kohdista toimintaansa ainoastaan kirjastoalalle, vaan jäsenistö työskentelee eri aloilla.
Ammattiliitot neuvottelijana
Useamman kirjastolaisille sopivan liiton taustalla on suomalaisen neuvottelujärjestelmän rakenne. Ammattiliittoja edustaa neuvottelupöydissä eri keskusjärjestöjä ja neuvottelujärjestöjä. Keskusjärjestöjä on kolme: korkeakoulutettujen Akava, eri alojen ammattilaisia edustava SAK ja taustaltaan toimihenkilöitä edustanut STTK.
Kunkin keskusjärjestön sisältä löytyy kirjastolaisia edustava ammattiliitto.
Työehtosopimuksia käytännön tasolla neuvottelevat neuvottelujärjestöt. Yleisten kirjastojen työntekijöitä koskevaa Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimusta (KVTES) neuvottelee kaksi kirjastoalan työntekijöitä edustavaa toimijaa: akavalaisia edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja JHL:n ja Jytyn muodostama Julkisen alan unioni JAU. Neuvotteluissa työntekijäjärjestöjen vastapuolena on kunta-alan työnantajajärjestö.
Neuvottelut eivät pääty uuden sopimuksen valmiiksi saamiseen. KVTES –sopimuksessa sovituista paikallisista eristä neuvotellaan sopimuksen voimassa ollessa, ja liitot pyrkivät siihen, että rahaa kohdennetaan myös heidän edustamilleen aloille.
Liittojen eroja
Liittojen välisiä eroavaisuuksia voi hakea niiden koosta ja siitä, kuinka iso osa jäsenistöstä toimii kirjastoalalla. Kumulassa, JHL:ssä ja Jytyssä on suurin piirtein sama määrä kirjastoalan jäseniä. Heitä on noin 1 000 – 1 200. Siinä missä Kumulassa jäsenistöstä selvä enemmistö on kirjastolaisia, JHL:ssä kirjastoalan työntekijöiden osuus on hyvin pieni. Isommissa liitoissa onkin perustettu kirjastoalan alaryhmiä tai ammatillisia foorumeita tukemaan samalla alalla toimivien jäsenten työtä.
Niin Kumulassa, JHL:ssä kuin Jytyssäkin kirjastoalalla toimivien jäsenten yleisimpiin ammattinimikkeisiin kuuluu kirjastonhoitaja. Työnimike sinänsä ei yksiselitteisesti kerro työntekijän koulutustaustasta tai tehtävien sisällöissä. Kirjastoissa korkeakoulutetut saattavat työskennellä kirjastovirkailijana ja erityisesti pienemmissä kunnissa kirjastovirkailijoiden tehtävissä saattaa olla asiantuntijatehtäviä.
Parannusta palkkaan
Eri liitot tekevät töitä saman tyyppisten tavoitteiden eteen.
”Tavoitteena on muun muassa parantaa ja kehittää kirjastoalan palkkausta ja nimikkeistöä sekä yleisesti nostaa alan arvostusta. Lisäksi tavoitteena on tuoda esiin kirjastoalan monipuolisuus ja vaativuus”, Jytyn Sonja Rapo kertoo.
JHL:n Sami Haapakoski nostaa esiin saman tyyppisiä teemoja.
”Haluamme edistää kirjastotyöntekijöiden oikeudenmukaista palkkakehitystä. Tällä hetkellä palkka ei vastaa työn vaativuutta. Haluamme myös tuoda esille kirjastotyöntekijöiden työn vaativuutta ja tarvetta moninaiselle osaamiselle. Ettei se ole vain kirjojen lainausta vaan työhön sisältyy paljon muitakin elementtejä, joita on hallittava.”
Kumulan Jussi Näri avaa keinoja, jolla ammattiliitot edistävät tavoitteisiin pääsyä.
”Eduskuntavaalivaikuttaminen ja siihen liittyvää kampanjointi aloitettiin hyvissä ajoin. On tärkeää, että kirjastot ja niissä työskentelevä henkilöstö tiedetään myös oman kuplan ulkopuolella. Iso teema on luottamusedustajavaalit keväällä. Meidän tulisi löytää henkilöitä, jotka ovat valmiita toimimaan henkilöstön edustajina ja linkkeinä meihin päin.”
Näri kertoi, että esimerkiksi kevään eduskuntavaaleja varten kampanjointia tehtiin jo viime syksynä.
