Kunnissa heräsi huoli siitä, että kirjastot voivat olla alttiita hybridivaikuttamiselle. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen toivoo, että kirjastot varautuvat mahdollisiin riskitilanteisiin.
Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monet kunnat siihen, että hybridivaikuttamisen uhka koskee Suomea. Kirjastoissa on tehty töitä sen eteen, että kansalaisia autetaan tunnistamaan hybridivaikuttamista.
Mutta ovatko kirjastot varautuneet siihen, että ne voivat joutua itse vaikuttamisen kohteeksi?
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen uskoo, että tämä on mahdollista. Hänen tietoonsa on tullut kunnista erilaisia tapauksia, jotka ovat vaikuttaneet erikoisilta.
“Tiedusteluun viittaavaa toimintaa on tapahtunut myös kunnissa, eli on havaittu Venäjältä tulevia verkkohakuja epätavanomaisiin kohteisiin, pyritty paikkoihin mihin ei muuten olisi pääsyä tai valokuvattu kriittisen infrastruktuurin kohteita, ehkä dronella tai muulla”, Korhonen kuvailee.
Tunnistaminen vaikeaa
Korhonen kuvailee hybridivaikuttamista toiminnaksi, jonka taustalla voi olla esimerkiksi rikollisjärjestö tai valtiollinen toimija. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan kohteeseen aiheuttamalla epävarmuutta tai kyseenalaistamalla esimerkiksi yhteiskunnallista yhtenäisyyden tunnetta.
Korhonen korostaa, että hybridivaikuttamisen tunnistaminen voi olla haastavaa. Usein on myös yksiselitteisesti hankalaa määritellä kuka on toiminnan taustalla.
Hän uskoo, että kirjastoja voitaisiin käyttää esimerkiksi välillisiin tarkoitusperiin. Kirjaston toimintakykyä rapauttamalla voitaisiin esimerkiksi rapauttaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin.
Korhosen mukaan tietotekniikka altistaa meitä propagandalle sekä kyberhyökkäyksille. Myös esimerkiksi ääriliikkeet voivat vaikuttaa kirjastojen toimintaan.
“Jos nyt ajateltaisiin kyberhyökkäystä ja että sillä saataisiin aikaan vahinkoa, niin onhan sillä pelotevaikutus ja voisi synnyttää kuvan yhteiskunnan toimimattomuudesta.”
Korhonen ei kuitenkaan usko, että kirjastoja saataisiin levittämään väärää agendaa tai että niiden tietojärjestelmiä käytettäisiin hyväksi.
Painostusta ja mustamaalaamista
Kirjastoissa on aiemminkin laadittu suunnitelmia turvallisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi uhka- ja väkivaltatilanteisiin on varauduttu ja covid-19:n seurauksena. Kaikkeen ei ole kuitenkaan varauduttu.
”Arvioin, että hybridi- tai informaatiovaikuttamisen uhka on kirjastokentällä uusi asia”, Korhonen toteaa.
Korhosen mukaan kirjasto voitaisiin nostaa tikunnokkaan, kun halutaan kyseenalaistaa länsimaisia arvoja. Kirjastoa voitaisiin mustamaalata esimerkiksi propagandan lähteenä. Taustalla voi olla ideologisia ryhmittymiä.
“Sosiaalisessa mediassa voidaan käydä kirjaston työntekijän kimppuun tuomalla hänet esimerkiksi huonossa valossa esiin.”
“Tämänlaiset ideologian motivoimat reaktiot eivät ole välttämättä paikallisia, vaan ne voivat olla myös Euroopan laajuisia. Sitä kautta voi alkaa kirjastojen kyseenalaistaminen, jos koetaan, ettei kirjasto mitenkään palvele omaa agendaa.”
Korhonen myöntää, että Suomessa on kokemuksia painostuksesta, jossa esimerkiksi kirjastojen sateenkaariaineistoa ja sisältöjä pyritään kyseenalaistamaan.
Hänen mukaansa tämänlaisissa reaktioissa voidaan nähdä viitteitä hybridivaikuttamisen kaltaisesta toiminnasta, vaikka varmuudella ei voida sanoa, että kyse on juuri hybridivaikuttamisesta. Vaikuttaminen voi olla välillistä.
Yhteistyö tärkeää
Korhonen peräänkuuluttaa kirjastojen välistä yhteistyötä sekä varautumista.
Pitää olla suunnitelma esimerkiksi tietovarantojen varmuuskopioinnista ja tiedon palautettavuudesta.
”Tärkeää on myös, että pohdittaisiin, miten kirjastopalveluita tarjotaan eri muodossa eri kriisitilanteissa.”
Myös Kuntaliiton johdolla on määrä aloittaa työ lähiaikoina. Kuntaliitto, Kirjastoseura ja muita kirjastojen edustajia on kutsuttu luomaan muistio, jota muut kirjastot voisivat käyttää omassa varautumisessaan.
Korhosen mukaan tärkeää on, että kirjastot käyvät keskustelua ja tekevät yhteistyötä itsenäisesti toimintamallien kehittämiseksi sekä mahdollisten vaikuttamisten ennakoimiseksi.
Hän korostaa ylipäätään valmistautumisen merkitystä. Viimeistään koronapandemian jälkeen kirjastojen rooli yhteiskunnan liimana on korostunut.
“Ehdottomasti olisi tarpeen nostaa esille kirjastojen merkitys ihan missä tahansa yhteiskunnan häiriötilanteessa.”
“On tärkeää, että sivistystä ja kulttuuria pidetään myös kriisitilanteissa yllä. Ne on osa kansallista identiteettiä ja vahvistavat ihmisten kriisinsietokykyä.”
Ari Korhonen
- Syntynyt: 1972
- Kotipaikka: Raisio
- Koulutus: Filosofian maisteri, pääaine kemia
- 2011-2020 Raision kaupunginjohtaja
- 2010-2011 Turun osaamistoimen apulaiskaupunginjohtaja
- Harrastukset: Kilpauinti ja harrastevalmennus, musiikin parissa touhuaminen
