Kirjastoalan ammattilaisten etuja ajaa Suomessa kolme ammattijärjestöä. Tutkija Tapio Bergholmin mukaan siitä voi olla palkkaneuvotteluissa jopa etua.
Kirjastoalan ammattijärjestöjen jäsenkilpailussa tapahtui viime keväänä uusi käänne. Kunta-alan ammattilaisten Kumula hyväksyi sääntömuutoksen, jonka myötä Kumula keskittyy jatkossa koko kirjasto- ja informaatioalan yhteiseksi edunvalvojaksi.
Aiemmin Kumula oli edustanut erityisesti yleisten kirjastojen korkeakoulutettuja ja kuntien viranhaltijoita. Kumula ry:n puheenjohtaja Jasmiina Sillanpää perustelee muutosta sillä, että he halusivat luopua aiemmasta, melko vahvasta koulutustasoon perustuvasta ajattelusta. Jatkossa Kumulassa halutaan korostaa kaikkien kirjastoalan ammattilaisten asiantuntijuutta.
“Kuntasektorin asiantuntijoille on olemassa useita erinomaisia yleisliittoja sekä koulutus- ja ammattialaliittoja. Sen sijaan pelkästään kirjasto- ja informaatioalaan keskittyvää liittoa ei aiemmin ollut. Sääntömuutoksella halusimme varmistaa, että pystymme kaikissa tilanteissa ajamaan aina kirjastolaisten asiaa. Samalla päätöksenteossa ja vaikuttamistyössä pystymme käyttämään aikamme ja keskittämään osaamisemme alan erityiskysymyksiin.”
“Kirjastoihin ja niiden toimintaedellytyksiin liittyvä on luonnollisesti aina meille selkeä prioriteetti, eikä meidän tarvitse tehdä lausunnoissamme ja julkisissa kannanotoissamme kompromisseja eri eturyhmien välillä.”
Kolme ammattiliittoa
Kirjastoalan ammattilaisille on useita palveluja tarjoavia ammattiliittoja. Isoimmat liitot ovat Kumula, JHL ja Jyty. Kaksi jälkimmäistä kohdistaa toimintaansa myös kirjastoalan ulkopuolelle.
Ammattiliitto Jyty kokoaa yhteen muun muassa pelastustehtävien, nuorisotyön ja kirjastoalan ammattilaisia. Ammattiliitto JHL puolestaan kokoaa tietotyö-, hallinto- ja kirjastoalan lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä ravitsemisalan ammattilaisia.
Kirjastoalan ihmiset jakautuvat eri liittoihin. Arvioiden mukaan Suomessa työskentelee noin 5000 kirjastoalan ammattilaista. Kumulassa kerrotaan olevan noin 2000 jäsentä, joista kolme neljäsosaa työskentelee kirjasto- ja informaatioalalla. Jyty on arvioinut, että heillä on jäseninään kirjastolaisia noin 1500 henkilöä. JHL ei antanut Kirjastolehdelle suoraa arviota kirjastoalan jäsenten määrästä.
Alalla työskenteleviä voi kuulua myös pelkästään työttömyyskassaan. Osa kirjastolaisista ei ole minkään liiton tai kassan jäsen.
Kilpaillaanko jäsenistä?
Kumulan sääntömuutos herättää kysymyksen siitä, onko kilpailu liittojen välillä koventumassa. Kysymykseen suhtaudutaan varauksella.
“Kumula on jäseniään varten, ja kaikkein tärkeintä on kirjastolaisten järjestäytyminen. On arvokasta, että kullekin kirjastolaiselle löytyisi sellainen järjestö, jonka hän voi aidosti kokea omakseen. On luonnollista, että tästä syntyy myös kilpailuasetelma jäsenistä. Emme kuitenkaan koe että tässä käytäisiin jotenkin epäreilua kilpailua, vaan kaikki kertovat avoimesti omista vahvuuksistaan toisiaan arvostelematta”, Jasmiina Sillanpää Kumulasta muotoilee.
“Meillä kaikilla on hieman erilainen profiili. Neuvotteluissa se, että liittoja on useampia, ei yleensä haittaa. Koen, että on pääasia, että ihmiset ylipäätään ovat järjestäytyneitä, sillä se tuo meille ammattiliitoille vahvuutta ja voimaa vaatia työehtojen parantamista”, puheenjohtaja Jonna Voima ammattiliitto Jytystä vastaa.
“Ammattiliitot ehkä kilpailevat kirjastolaisista, mutta ei niin, että mietitään, miten saataisiin toisilta liitoilta jäseniä pois, vaan siten, että mietitään keinoja löytää uusia kohderyhmiä ja jäseniä ylipäätään. Pääkohteena ovat järjestäytymättömät työntekijät”, ammattialatoiminnan asiantuntija Heini Wink JHL:stä vastaa.
Jyty ja JHL kertovat suhtautuvansa Kumulan sääntömuutokseen uteliaisuudella, mutta ne eivät koe tilanteessa suurta ristiriitaa. Lisäksi ne kokevat kaikkien tahojen tekevän hyvää työtä kirjastolaisten etujen ajamiseksi.
Kilpailu tyypillistä
Työmarkkinoita ja ammattiyhdistysliikkeitä tutkinut dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta pitää luontaisena, että järjestöjen välillä kilpaillaan jäsenistä. Hän arvelee kilpailun johtuvan järjestäytymisasteen hiipumisesta, kirjastokentän pienestä koosta ja sitä kautta pienestä neuvotteluvoimasta sekä julkisen sektorin laajoista säästötoimista.
Myös kolmea eri liittoa Bergholm pitää luontaisena. Tätä selittää liittojen pitkät historiat, mutta myös koulutukselliset ja poliittiset kysymykset.
Kumula on jäsenjärjestö, joka kuuluu ammattiliitto Akavaan. Sen on aiemmin mielletty sijaitsevan henkisesti lähellä Kokoomusta. Toisena merkittävänä voimana ovat olleet sosiaalidemokraatit ammattiliitto JHL:ssä. Bergholm myöntää, että viimeisen vuosikymmenen aikana poliittiset jakolinjat ovat liitoissa hämärtyneet.
Myös koulutukselliset kysymykset erottavat liittoja. Siinä, missä Kumulassa on ollut pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon suorittaneita kirjastolaisia, on JHL:ssä ja Jytyssä usein painopiste ollut enemmän ammatillisen tutkinnon suorittaneissa. Kumulan tilanne osoittaa, että asetelmat muuttuvat.
Liittorajoista vääntöä
Bergholm kertoo, että ammattiyhdistysliikkeiden historiassa on aina käyty keskustelua liittorajoista: ketkä kaikki kuuluvat ja halutaan samaan liittoon? Millä tavalla ylipäänsä tulisi järjestäytyä ja kenen etuja ajetaan? Ja järjestäydytäänkö ammattikunnan vai työnantajien mukaan?
Hän pitää Kumulan tekemää sääntöuudistusta silti poikkeuksellisena. Bergholmista on harvinaista, että järjestö rajaa osan vanhoista jäsenistä ulkopuolelleen. Järjestäytymisasteen hiipumisen ja pienen koon vuoksi on oletettavaa, että tarve uusien jäsenten hallitsemiselle ja uusien asetelmien löytämiselle kasvaa.
“Järjestövoimaa tarvitaan paitsi kirjastoihin, myös neuvottelujärjestöihin. Siitä voi syntyä motiivi lähteä kamppailemaan jäsenistä ja siitä, kuka asioita saa hoitaa.”
Bergholm pitää positiivisena ja tervetulleena, että liitot pyrkivät jatkuvasti miettimään, miten ne voisivat avata merkityksensä jäsenilleen. Hän näkee etuja myös siinä, että kirjastolaisia palvelee useita ja erilaisia liittoja.
“Jos kirjastoväen neuvotteluvoima pistettäisiin vain yhteen liittoon, se neuvotteluvoima ei välttämättä olisi kovin suuri. Voi ajatella, että on jopa kirjastolaisten etu, että äänet pirstaloituvat esimerkiksi korkeakoulutettujen ja muiden välillä. Näin esimerkiksi korkeakoulutetut voivat nostaa oman neuvottelujärjestön kautta palkkaluokkia ylöspäin, ja sitten taas järjestäytyneet kirjastovirkailijat estävät palkkahaitarin levenemistä kohtuuttomaksi oman neuvottelujärjestönsä kautta”, Bergholm kuvailee.
Yhteinen sävel?
Voivatko liitot löytää yhteistä säveltä kilpailusta huolimatta? Esimerkiksi Jyty ja JHL muodostavat Julkisen alan unioni JAU ry:n, joka neuvottelee kirjastoalan ammattilaisten työehdoista. Lisäksi kolme järjestöä tekee yhteistyötä Minerva-työryhmässä, johon osallistuvat myös kirjastoalan aatteelliset ja ammattijärjestöt.
“Yhdessä muiden kanssa olemme nostaneet sekä neuvottelupöydissä että julkisessa keskustelussa onnistuneesti esiin Kumulan pääprioriteetteja kuten kirjastolaisten hyvinvointiin ja palkkauksen yleiseen tasoon liittyviä kysymyksiä”, Jasmiina Sillanpää Kumulasta kertoo.
Ammattijärjestöistä myönnetään, että yhteistyötä voisi tehdä enemmänkin.
“Yhteistyötä voisi toki aina kehittää esimerkiksi kirjastoalan näkyvyyden ja ammatillisen monipuolisuuden esiintuomisessa”, Jonna Voima ammattiliitto Jytystä toteaa.
“Ehkä olisi myös syytä tehdä jonkinlaista yhteistyötä näiden kolmen välillä ja löytää yhteistyön synergiaedut, erityisesti kun henkinen ilmapiiri Suomessa on tällä hetkellä niin ammattiyhdistysliikevastainen.”, Heini Wink vastaa.
