Uudet jäsenet Kirjastoseuran hallitukseen valitaan Kirjastopäivillä Mikkelissä vuosikokouksessa 12.6.2013.
Uudet jäsenet Kirjastoseuran hallitukseen valitaan Kirjastopäivillä Mikkelissä vuosikokouksessa 12.6.2013. Vaaleissa valitaan puheenjohtaja, 4 jäsentä (toimikausi 2014-2015) sekä 3 varajäsentä (toimikausi 2014).
Ehdokkaat vastasivat kolmeen kysymykseen.
Puheenjohtajaehdokas
kolumnisti, kaupunginvaltuutettu Jukka Relander:
Mikä on tärkein vahvuutesi?
Olen sosiaalinen verkostoituja, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Sen myötä keskustelukanava on auki aika moneen suuntaan. Hyvät verkostot kirjastoalan ulkopuolella mahdolllistavat vaikuttamisen ja lobbaamisen, sekä tarjoavat virikkeitä ja uusia ideoita, joita voi importeerata kirjastoalalle.
Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet?
Rahoitus ja kehitys.
Kuntien kassakriisi ja samanaikaiset kuntafuusiot luovat painetta keskittää kirjastopalveluita isompiin yksiköihin. Juurikaan kärjistämättä, nyt näyttää siltä että kirjastoja haluttaisiin eri puolilla keskittää autoilevien shoppailijoiden ja työmatkalaisten reiteille, pois asuinalueilta, joilla päiviään viettävät monet kirjastojen tärkeät käyttäjäryhmät, kuten lapset, eläkeläiset, työttömät, koululaiset ja kotivanhemmat. Tässä on periaatteellisen keskustelun paikka koko alalla.
Sitten on sähkökirja, ja digitalisoituinen ylipäätään. Näistä on puhuttu paljon Suomessa, ja sähkökirja on kuuma aihe parhaillaan myös Eblidassa ja IFLAn puitteissa. Olen ollut näissä keskusteluissa aktiivisesti mukana. Suomalaisilla kirjastoilla on erinomaiset valmiudet aloittaa sähköisen aineiston lainaaminen, kunhan kustantajien kanssa päästään sopimukseen. Ja sepäs vasta onkin osoittautunut hankalaksi.
Olen Eblidan ehdokkaana IFLA:n kirjastoseurajaostoon, jossa on tarkoitus panostaa voimakkaasti siihen, että keskusteluprosessi kustantajien kanssa etenee eri maissa samaan tahtiin. Kustantamot ovat monikansallisia, ja kirjastojen on seurattava perässä. Tällä hetkellä keskustelut ovat enemmän tai vähemmän jumissa kaikkialla, luultavasti siksi, että kustantajat haluaisivat uudelleen myydä ihmisille heidän kotikirjastonsa sähköisessä muodossa, eivätkä siksi halua edistää sähkökirjojen lainaamista.
Millaisena näet suomalaisen kirjaston 10 vuoden päästä?
Se riippuu aika paljon tuosta ylläolevasta. Kirja on esineenä edelleen olemassa 10 vuoden päästä, mutta kirjastot ovat ehkä entistä monipuolisemman ja entistä sähköisemmän kulttuuritarjonnan keskuksia ja tärkeitä kokoontumis- ja toimintaympäristöjä omilla alueillaan.
Hallitusehdokkaat
Marja Haapaniemi, vastaava kirjastonhoitaja, Lahti:
Mikä on tärkein vahvuutesi?
Tärkeimpänä vahvuutenani pidän hyviä vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja. Sosiaalisesta ja avoimesta luonteesta on hyötyä sekä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa toimiessa että luotaessa uusia kontakteja ja yhteistyökuvioita.
Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet?
Kehittämishaasteita liittyy etenkin sekä kirjastoalan tekniseen puoleen että tilojen monikäyttöisyyteen. Toisaalta kirjaston tulee tarjota rauhallista tilaa, mutta myös tapahtumia ja toimintaa tulee järjestää. Vanhoja kirjastotiloja on haastava muokata uusien toimintavaatimusten mukaisiksi ja rahaa tähän kehitystyöhän on yleensä niukasti käytettävissä. Haasteena on aina vain ylläpitää etenkin nuorten lukuintoa ja saada tämän ikäluokan edustajat kirjastopalveluiden käyttäjiksi. Kirjastopalveluiden markkinoinnissa on paljon kehittämistä ja tähän liittyen ala tarvitsee moniammatillista osaamista.
Millaisena näet suomalaisen kirjaston 10 vuoden päästä?
Kymmenen vuoden päästä kirjasto on yhä kaikille avoin sekä yhteiseen kokoontumiseen että itsenäiseen opiskeluun tarkoitettu paikka. Yhteistyö useiden eri toimijoiden kanssa näkyy kirjaston toiminnassa ja tilat ovat helposti muokattavissa eri tapahtumien tarpeisiin. Tiedon, viihteen ja kulttuurin lisäksi kirjasto tarjoaa hyvät puitteet omien aineistosisältöjen (musiikki, kirjallisuus, animaatiot ym.)tuottamiseen ja jakamiseen.
Kirjasto tarjoaa asiantuntijapalveluita ja lisäksi asiakkaat ovat aktiivisesti mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Kirjasto on ennakkoluuloton ja rohkea kokeilemaan uudentyyppisiä palveluita kuitenkaan unohtamatta lukutaitoja ja -harrastusta ylläpitävää toimintaa. Suomessa toimii yhteistyötä tekevä ja kokemuksia jakava rikas kirjastoverkosto.
Mervi Hietanen, pedagoginen informaatikko, Tampere:
Mikä on tärkein vahvuutesi?
Seuraan kirjastoalaa aktiivisesti ja monipuolisesti. Hyödynnän työssäni paljon sosiaalista mediaa. Se auttaa asioiden jakamisessa ja verkostoitumisessa. Oma työni painottuu lasten- ja nuortenkirjastotyöhön ja kouluyhteistyöhön. Yhteistyö yli kunta- ja maarajojen on voimaa: mitä enemmän jaetaan omia käytänteitä muille, sitä enemmän saadaan myös itse. Monissa asioissa pääse paljon helpommin ja nopeammin toteuttamaan uusia juttuja, kun ei aina tarvitse keksiä pyörää uudelleen.
Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet?
Tärkeimpiä kehittämishaasteita ovat: palveluiden joustava kehittäminen, mediakasvatus, alaan liittyvät osaamistarpeet ja sähköiset aineistot.
Meidän pitää pysyä mukana asiakkaiden arjessa ja elämässä. On tärkeää, että pystymme uudistamaan ja kehittämään palveluitamme niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Lasten ja nuorten mediakasvatukseen ja lukutaitoon liittyvät asiat ovat myös aina ajankohtaisia: ne ovat tärkeää kirjastotyötä ja niiden suhteen on seurattava aikaansa ja osattava reagoida muutoksiin.
Kirjastojen pitäisi myös miettiä tarkasti osaamistarpeitaan: riittävätkö kaikissa töissä työpaikkailmoituksista tutut 35 opintoviikkoa kirjasto-opintoja? Alalla kaivataan paljon uudenlaista osaamista. Miten saamme töihin ammattilaisia, jotka hallitsevat kirjaston lisäksi esimerkiksi nuortenkirjastotyön tai joilla on riittävästi teknistä osaamista? Pitää olla tarkkana mitä osaamista, kuinka paljon ja kenelle ulkoistetaan. Myös sähköiset aineistot ovat edelleen kirjastojen kannalta pahasti vaiheessa.
Millaisena näet suomalaisen kirjaston 10 vuoden päästä?
Toivoakseni olemme edelleen ulospäinsuuntautuneita, kehittämishaasteisiin vastaavia ja kantaaottavia. Olemme ajassa mukana: tietoyhteiskunnan tärkeä tukiranka ja koko kansan yhteinen paikka. Nykyaikaisuus ja raikas tekemisen meininki eivät sulje pois pitkää kulttuurista muistia ja sielujen sivistystä. Olemme edelleen tärkeässä roolissa uusien suomalaisten lukijoiden kasvun tukijoina.
Viktoria Kulmala, kulttuuri- ja kirjastopalveluvastaava, Mynämäki:
Tärkein vahvuuteni on aktiivisuus. Minusta on erittäin tärkeä asettaa päämääriä ja tehdä työtä sen eteen. Tekevällä ei jää aikaa valittamiseen.
Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet, suomalainen kirjasto 10 vuoden päästä?
Kirjastoalalla on paljon haasteita: lasten ja nuorten kirjastotyö, hakeutuva kirjastotyö sekä kotiseutukirjastotyö…. Listausta voi jatkaa loputtomiin.. Itse näen suurimpana haasteena kirjastojen kotiseututyö lasten ja nuorten parissa. Parhaiten onnistuisimme haasteiden “meressä” kun uskaltaisimme olla erilaisia ja kokeilisimme erilaisia asioita. Näin saisimme aikaan paljon erilaisia ideoita, kokemuksia ja palveluita, joita voimme jakaa keskenään.
Uskon ja teen työtä sen eteen, että suomalainen kirjasto on kymmenenkin vuoden päästä elinvoimainen ja kysytty. ”Somnium et labora”- unelmoi ja tee työtä. Lopputulos meistä jokaisesta ja ”joka ikisen” työpanoksesta kiinni.
Inkeri Kulpakko, kirjastonjohtaja, Kemijärvi:
Mikä on tärkein vahvuutesi?
Tärkein vahvuuteni on ehkä se, että olen käytännöllinen.
Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet?
Kirjaston kehittämishaasteet liittyvät muutoksiin. Kirjasto joutuu kilpailemaan ihmisten vapaa-ajasta, joten tärkeä kehittämishaaste onkin pitää esillä kirjaston merkitystä yhteiskunnallemme. Myös palveluista tiedottaminen on aina vain tärkeämpää.
Millaisena näet suomalaisen kirjaston 10 vuoden päästä?
Näen kirjaston limittyneen enemmän kunnan muihin palveluihin 10 vuoden päästä, yhteistyötä tehdään sektorirajojen yli.
Pirkko Lindberg, kirjastopalveluiden johtaja, Oulu:
Mikä on tärkein vahvuutesi?
Pitkä ja laaja-alainen kirjastoalan kokemus eri sektoreilta, ymmärrys niin pienen kuin isonkin kirjaston arjesta ja käytännöstä, mutta myös vahva ja innovatiivinen näkemys kirjastojen kehittämiseen, myös kansainvälisesti.
Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet?
Tärkeimmät kehittämishaasteet kirjastoalalla ovat perinteisen kirjastotyön ja kirjastojen uuden roolin yhdistäminen. Painetun ja sähköisen aineiston kulkeminen käsi kädessä, järjestelmien yhdenmukaistaminen palvelemaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Myös henkilökunnan koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä moniammatillisuus. Automaatioratkaisujen kehittäminen palvelemaan asiakkaita myös aukiolojen ulkopuolella.
Millaisena näet suomalaisen kirjaston 10 vuoden päästä?
Suomalainen kirjasto 10 vuoden päästä palvelee asiakkaita ammattitaitoisesti ja hyvällä palveluasenteella yhdistäen palveluvalikoimaansa myös muita sektoreita. Kirjasto on kaupunkien ja kylien monipuolinen kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa hoituu moni asia samalla kertaa, jossa viihdytään ja työskennellään. Monipuoliset verkkopalvelut ja -aineistot tukevat fyysisten pisteiden palveluvalikoimaa. Kirjasto tilana on noussut entistä tärkeämpään asemaan. Kirjastoon pääsee myös silloin, kun se on kiinni.
Juha Manninen, vs. kirjastonhoitaja, Turku:
Mikä on tärkein vahvuutesi?
Omana vahvuutenani pidän kohtuullisen ennakkoluulotonta ja avointa suhtautumista (kirjastoalan) muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin.
Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet?
Kirjastoala kohtaa isoimmat haasteensa kuntien rakenteellisen uudistumisen paineissa, toisaalta hyvinvointivaltion tehtävien priorisoinnissa. Kirjaston on taisteltava erityisesti niiden ihmisten puolesta, jotka tarvitsevat kirjastoa julkisena, maksuttomana kulttuuritilana.
Millaisena näet suomalaisen kirjaston 10 vuoden päästä?
Suomalainen kirjasto on 10 vuoden päästä useimmiten fyysisesti yhtä lähellä kuntalaista kuin tähänkin asti, mutta saman katon alla on yhä enemmän esim. kaupungin- tai kunnanosatoimintaa.
Sylvia Stavén, palvelupäällikkö, Mikkeli
Ks. esittely kommentit osiosta.
