Humanisti, martta, yrittäjä ja johtaja. Näitä kaikkia on Pohjoismaiden vanhinta lehtiarkistoa, Brages Pressarkivia, johtava Jessica Parland-von Essen.
Jessica Parland-von Essenissä yhdistyvät tulevaisuussuuntautunut historioitsija, yhteisöllisistä verkkotyökaluista kiinnostunut humanisti ja arkistoalan ammattilainen. Hän on vuosia ollut aktiivinen Siuntion Marttojen jäsen, sihteeri ja sittemmin puheenjohtaja. Parland-von Essen on myös Helsingin yliopiston dosentti, tuottelias kirjoittaja ja tutkija sekä Nya Argus-lehden toimituskunnan jäsen.
Oli kyse mistä tahansa, Jessica panee töpinäksi. Kun Helsinki tuntui opiskeluaikana tarvitsevan kahvilakulttuurin piristysruisketta, hän perusti ystäviensä kanssa Pieni Kirahvi-nimisen kahvilan (KIRJoja ja kAHVIa), josta sittemmin tuli
Café Kafka. Kun piti saada kunnollista, tuoretta, paikallisen tuottajan leipää, yhtiö osti 1914 perustetun Kanniston Leipomon.
“On hauskaa olla mukana siellä, missä syntyy uutta. Ennen kaikkea minusta on hienoa saattaa yhteen ihmisiä ja nähdä, kuinka he innostuvat ja ideoivat.”
Johtajan rooli on hänelle luonteva. “Johtaminen on uskomattoman kiinnostavaa ja sillä alueella Suomessa on paljon tekemistä.”
Kirjastoammattilaisten ääni kuuluviin
Arkistopäällikkö on yleensä itse ensimmäisten ideoijien joukossa. Jessican ja Jonas Tanan yhteisestä aloitteesta syntyi InkluderaFlera-hanke, joka pyrkii kuromaan umpeen digitaalista kuilua ja lisäämään verkko-osaamista ja -osallisuutta. Viime syksynä hanke laajeni pohjoismaiseksi. Jessican käynnistämä Pondus puolestaan tähtäsi ruotsinkielisten verkkoaineistojen avaamiseen ja linkittämiseen. Ontologioita hyödyntävä Pondus syntyi vuonna 2012 projektina, jota suomenruotsalaiset sanomalehdet ja muun muassa Svenska Yle olivat suunnittelemassa ja koordinoimassa.
Parland-von Essen toimii aktiivisesti myös avoimen lähdekoodin, avoimen datan ja ylipäätään tiedon avoimuuden puolesta. Ponduksessakin työskenneltiin metadatan, yhtenäisten tietorakenteiden ja aineistojen mahdollisimman avoimen lisensoinnin puolesta.
“Kyse on sivistyksestä, koulutuksesta, tiedosta ja informaation saatavuudesta. Ne ovat yhteiskunnan ehdottomia peruspilareita”, Parland-von Essen sanoo.
“Kyse on kuitenkin myös älykkäistä ratkaisuista. Harvat asiat saavat minut niin vihaiseksi kuin tyhmät, resursseja haaskaavat ja huonoihin päätöksiin johtavat ratkaisut.”
Hän muistuttaa, että on kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei avoin data itsessään ole mitenkään autuaaksi tekevää. Olemassa oleva data on myös muokattava. Tarvitaan linkityksiä, kunnollista metadataa ja toimiva infrastruktuuri.
“Sata vuotta sitten rakennettiin rautateitä. Nyt on aika investoida uusiin rakenteisiin.” Tässä tulevat kirjastoammattilaiset kuvaan – tai ainakin heidän pitäisi tulla. “Paljon tietoa katoaa ja jää hyödyntämättä kunnollisen tietohallinnon puuttuessa. Meidän ammattilaisten on puututtava asioihin ja korotettava ääntämme.”
Jessica ei ole yksin huokaistessaan: “olisipa kysytty kirjastonhoitajalta, kun kuntiin ja terveydenhuoltoon aikoinaan hankittiin ensimmäisiä tietojärjestelmiä…”
Pieni leikkaus, suuri vahinko
Jessican työpaikkaa, Brages Pressarkivia uhkaa sulkeminen suhteellisen pienen säästön takia. Jos arkisto suljetaan, historiantutkimuksen laatu kärsii. Kokoelman hakujärjestelmä helpottaa aineistojen aiheenmukaista hakua.
“Brages tarjoaa pääsyn 1900-luvun lehtiaineistoihin, jotka ovat tutkijoille tärkeä lähde. Vain harvat suomalaiset lehdet ovat digitoineet arkistonsa, eivätkä ne luovuta niitä käyttöön ilmaiseksi. Käytännössä tutkijat ovat siis mikrofilmien varassa, ilman hakemistoja ja hakujärjestelmiä.”
“Säästämme tutkijoiden aikaa pikku rahalla tuotetulla palvelulla. Arkisto on myös avoinna kaikille käyttäjille, niin harrastelijoille kuin ammattilaisille”, toteaa Parland-von Essen.
Brages Pressarkivin ainutlaatuisia elämäkerrallisia lehtileikeaineistoja on käytetty muun muassa Suomen Kansallisbiografian lähteinä; vastaavaa suomenkielistä palvelua ei ole.
Tulevaisuuden historia
Jessica Parland-von Essenin kymmenisen vuotta sitten valmistunut väitöskirja käsitteli aatelistyttöjen kasvatusta ja koulutusta 1700-luvulla. Lisäksi hän on tutkinut helsinkiläistä eliittiä 1700- ja 1800-luvuilla ja käsitellyt kirjanomistusta 1700-luvulla kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa aiheilla on yhtymäkohtia myös arkistotyöhön.
“Kaikessa on kyse kulttuureista ja niiden rakenteista, niin myös nykyisessä työssäni. Aloitin aikoinaan historian opiskelun juuri siitä syystä, että halusin ymmärtää, miksi maailma näyttää siltä kuin se näyttää. Sitä kautta törmäsin pikku hiljaa kirjahistoriaan ja kirjastoihin.”
Historia, sen tutkimus ja kulttuuriset rakenteet ovat Parland-von Essenille historiantutkijana tärkeitä. Mutta historiakin kohtaa digitaalisen ajan.
“Tiedon järjestämisen ja välittämisen tavoilla on merkittävä vaikutus ihmisiin, yhteiskuntiin ja kulttuureihin. Tässä suhteessa digitalisoituminen on valtava mullistus.
Painiskelemme parhaillaan ruotsalaisen kollegani Kenneth Nybergin kanssa aiheeseen liittyvien kysymysten parissa loppusuoralla olevassa kirjassamme”, Jessica kertoo.
Miten historiaa tänä päivänä tutkitaan, kuinka historioitsijat selviävät digitaalisen tiedon valtavasta tarjonnasta, miten historiantutkimusta levitetään ja millä tavoin se tehdään eläväksi? Tärkeä kysymys on myös, mitä tulevaisuuden historioitsijat tutkivat ja mitä aineistoja he hyödyntävät.
“Tässäkin on kutsuttava apuun muistin suojelijat, arkiston- ja kirjastonhoitajat! Kuka muu voi huolehtia, että sisällöt säilyvät myös tulevaisuudessa, että ne löydetään ja voidaan linkittää tutkimukseen ja oikeaan asiayhteyteensä? On tärkeää, että humanisteina olemme kehityksessä mukana, emmekä marginalisoidu. Se johtaisi koko yhteiskunnan tyhmentymiseen”, pohtii Parland-von Essen.
Kirjasto- ja informaatioalalla on Jessican mukaan valtavasti tarjottavaa tutkimukselle. Itse hän on myös ohjannut tutkijoita esimerkiksi blogien ja Wikipedian ylläpidossa ja käytössä.
Innostus pitää käynnissä
Jessican aikaansaannoksia seuratessa voi vain ihmetellä, miten neljän lapsen äiti selviytyy palkkatyönsä lisäksi vapaaehtoistehtävistä, hankkeista, yrityksistä ja ahkerasta oman – ja monien muiden alojen – seurannasta, joka näkyy aktiivisessa blogikirjoittamisessa. Hänen suosittu Essetter-bloginsa on suunnattu muillekin kuin kirjastoalan ammattilaisille.
Samaa avoimen datan logiikkaa, jonka puolesta Jessica puhuu, hän toteuttaa blogissaan, joka on myös päiväkirja: ”Kirjoitan aiheista, jotka ovat itselleni tärkeitä. Kerron seminaareista ja konferensseista, joihin olen osallistunut tai erityisen kiinnostavista teksteistä, joihin olen törmännyt.”
Lisäksi Essetter toimii henkilökohtaisena arkistona. “Usein on ollut omalta kannaltani hyödyksi, kun olen voinut palata vanhoihin kirjoituksiini.”
Parland-von Essenin mukaan tehokkaan ajankäytön salaisuus on innostus: “Suhtaudun kaikkiin tekemisiini intohimolla. En minä tee näitä kaikkia koko ajan, yhtä aikaa, vaan asiat kulkevat aalloissa.”
“Eri sektoreilla toimimisesta on ollut valtavasti hyötyä. Siinä oppii koko ajan, enkä esimerkiksi pelkää numeroita tai talousasioita. Jollakin merkillisellä logiikalla kaikki kuitenkin liittyy yhteen ja osaset tukevat toisiaan.
Brages Pressarkiv toimii Helsingissä Ritarikadulla. http://www.bragespressarkiv.fi/start/
- Arkiston hakupalvelu Presstanda sisältää yli 350 000 sanomalehtiartikkeliviitettä vuodesta 1990 lähtien. Artikkelit saa kopioina arkistosta. http://presstanda.fi/
- Essetter blogi: http://essetter.blogspot.fi/
Kuka: Jessica Parland-von Essen
KOULUTUS: Filosofian tohtori (historia), Helsingin yliopisto 2005 Informationsförvaltning, Åbo Akademi 2005
URA:
Dosentti (historia), Helsingin yliopisto 2012–
Arkistopäällikkö, Brages Pressarkiv 2011–
Perustaja, hallituksen jäsen, Pieni Kirahvi Ab / Kanniston Leipomo 2010
Tietopalveluiden kehittämispäällikkö, Svenska Litteratursällskapet 2007– 2010
Lehtori, Helsingin yliopisto 2006–2007
Tutkija, Helsingin yliopisto, 2005–2006
Perustaja, osakas, Kaffecentralen 1991–
JULKAISUT:
Väitöskirja Behagets betydelser. Döttrarnas edukation i det sena 1700-talets adelskultur. Helsingfors universitet, 2005 http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/vk/parland-essen/behagets.pdf
Jessican ja Kenneth Nybergin teos Historia i en digital värld saatavilla blogissa digihist.se
