Jos ennen piti tietää, missä ja kenen kanssa lapsi liikkuu, nyt pitää tietää, mitä lapsi tekee virtuaalisessa maailmassa. Asiantuntijat pitävät olennaisimpana lasten netin käytön suojelukeinona keskustelemista. Jyväskylän yliopiston tutkija, FT Annikka Suonisen mukaan yleinen virhe on, että kun lapsi kertoo ongelmista, hänen netinkäyttöään aletaan rajata.
”Lapsi ei tule puhumaan toista kertaa, jos se johtaa netin käytön rajaamiseen.”
Vanhempien yleinen huolenaihe on lasten törmääminen nettipornoon tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Virtuaalinen lähipoliisiryhmä on tehnyt Pelastakaa Lapset ry:n kanssa nettitutkimuksen, jonka mukaan joka kolmas alle 16-vuotiaista joutuu vanhemman henkilön seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Riski on siis todellinen.
”Moni nuori osaa kuitenkin torpata keskustelun heti ja estää häiritsijän yhteydenotot. Häirikkö ei piinaa yhtä lasta, jos tämä ei ole kiinnostunut”, kertoo ylikonstaapeli Mikko Manninen virtuaalisesta lähipoliisiryhmästä.
Suomalaiset lapset ovat aika hyvin perillä siitä, ettei tuntemattomien kanssa kannata ainakaan tavata fyysisesti. Etenkin tytöt on opetettu varovaisiksi pienestä pitäen. ”Pitäisi muistaa, että pedofilia ei katso sukupuolta. Poikienkin vanhempien pitäisi keskustella näistä asioista”, Suoninen sanoo.
Väärät faktat
Seksuaalista hyväksikäyttöä suurempana uhkana Suoninen pitää maailmankuvaan vaikuttavaa väärää faktaa, joka voi sekoittaa lapsen tai nuoren pään. ”Netissä on helppo luoda valheisiin perustuvia tieteellisiltä näyttäviä dokumentteja. Lapsen ja nuoren on vaikea hahmottaa, mikä tieto on totta. Lähdekritiikin opettaminen on tärkeää.”
Internetissä on olemassa vain vähän lasta suojelevia teknisiä apuvälineitä. Roskapostin tunnistamiseksi on helppo opettaa, ettei kannata avata sellaista postia, minkä lähettäjää ei tunnista tai mikä tuntuu vähänkin omituiselta. Pornosivuille on olemassa esto-ohjelmia, mutta nämä eivät toimi kovin hyvin.
”Lapset ovat niin taitavia netin käyttäjiä, että osaavat ohittaa suojaukset. Ja lapsilla on kotikoneen lisäksi käytössään kännykät sekä koulun, kirjastojen ja kavereiden koneet”, Manninen toteaa.
Vaikka kuinka huolestuttaisi, lapsen profiileihin ja sähköpostiin ei saa mennä, vaikka tietäisikin salasanat. ”Se on rikos. Viestintäsalaisuus koskee myös lapsia.”
Sen sijaan selaimen historiatiedoista voi katsoa, millä sivuilla koneella on käyty. Aikuinen voi myös pohtia yhdessä lapsen kanssa sitä minkälaisia kuvia nettiin on voi laittaa, tai pyytää lasta esittelemään Facebookin kavereitaan. Nuorilla on paljon nettituttuja, joita he eivät ole tavanneet. Vanhemman tehtävä on pohtia, minkälaisia tyyppejä nämä ovat.
Kiusaajat paljastuvat
Kiusaamistilanteet ovat netissä yleisiä. Mannisen mukaan on tavallista, että lapset kertovat käyttäjätunnuksiaan ja salasanojaan kavereilleen. Tästä kannattaisi keskustella lasten kanssa, sillä kaveri voi kirjautua toisen nimissä nettiin vaikkapa riidan jälkeen.
”Lapset eivät aina ymmärrä, että netissä voi syyllistyä rikokseen. Kunnianloukkaus täyttyy nettihaukkumisellakin.”
Kiusaajat ovat usein kiusatun tuttuja: tutkimuksen mukaan yli 60 prosentissa tapauksista on kyse saman koulun oppilaista. Kiusaamiseen olisi Mannisen mukaan tärkeää puuttua ajoissa. Vanhemmille puhuminen ja asian käsittely koulussa opettajan kanssa on tärkeää.
”Nettipoliiseille voi myös kertoa. Me käymme kiusaajan profiilissa kertomassa, että kiusaaja syyllistyy rikokseen. Yleensä tämä tehoaa hyvin. Jos toiminta on riittävän vakavaa, kiusatun pitää tehdä rikosilmoitus.”
Vanhempien on hyvä muistaa, että kiusaamistapauksista huolimatta lapset ja nuoret pitävät itseään usein toisten lasten suojelijoina ja puhuvat ongelmistaan vain kavereilleen.
”Lasten ja vanhempien välien olisi oltava luottamukselliset. Vuorovaikutusta ja rajojen asettamista ei voi korostaa liikaa”, Manninen toteaa.
Kirjastoissa on turvallista surfata
Kirjastojen tietokoneet on usein sijoitettu näkyvälle paikalle lainaustiskien läheisyyteen. Henkilökunnan ja muiden aikuisten silmien alla lapset eivät eksy väärille internet-sivuille. Jos näin kuitenkin kävisi, kirjaston väki on valmis jututtamaan lasta tai nuorta.
Monissa kirjastoissa tarjotaan lapsille ja nuorille opastusta Internetin käyttöön. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa neuvontaa saavat kaikki lapset alkaen esikoululaisista.
”Mediakasvatus on kirjaston perustehtäviä”, sanoo pääkirjasto Metson lasten- ja nuorten osastonjohtaja Anu Hakari.
”Eskareiden ja pienten koululaisten kanssa jutellaan turvallisesta netin käytöstä ja siitä, mitä tehdä, jos törmää pelottaviin asioihin. Seiskaluokkalaisten kanssa on tärkeää painottaa myös lähdekriittisyyttä.”
Pornaisten kirjastossa mediakasvatusta antaa 4–5-luokkalaisille lapsille pedagoginen kirjastonhoitaja-informaatikko Riitta Peltonen. Hän lähtee lasten kanssa liikkeelle siitä, minkälaisia palveluja he käyttävät netissä.
”On puhuttu salasanoista ja kuvien lataamisesta nettiin. Myös kiusaamista käsitellään ja sitä, mitä tehdä, jos jää koukkuun netin käyttöön.”
Pornaisten kirjasto teki myös koulun kanssa kokeilun nettikummi-toiminnasta. 5-luokkalaiset tekivät 4-luokkalaisten seinälle ”netikettijulisteen”, jolla vanhemmat oppilaat opastivat pienempiään netin käytössä.
Lue lisää aiheesta:
Riitta Martsola, Lapsilta kielletty – kuinka suojella lasta mediatraumalta. Kirjapaja 2006.
Netissä:
www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/ (Hyödyllistä tietoa vanhemmille ja materiaalia lasten kanssa tehtäväksi.)
www.mll.fi/nuortennetti/ (Nuorille suunnattu sivusto, jossa opastusta netin käyttöön.)
www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/ (Media- ja nettikasvatusta tukevaa materiaalia lapsille ja kasvattajille.)
www.pelastakaalapset.fi/hiiripiiri/ (Erityisesti esi- ja alkuopetukseen soveltuva maksuton mediataitojen oppimateriaali.)
www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-seksuaalisuudesta/ammattilaiset/?x1228970=1259853 (Pelastakaa lapset ry:n julkaisu ”Suojele minua kaikelta” lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämisestä.)
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/mediakasvatus (Superkirtsin mediapaketti, jonka kohderyhmänä ovat yläkoululaiset.)
www.mediakasvatus.fi/tietopankki/vanhemmille (Tietopankki ja mahdollisuus neuvontaan sähköpostitse.)
www.tietoturvakoulu.fi/vanhemmille.html (Tietopaketti eri-ikäisten lasten vanhemmille.)
