Päätös Musiikkitalon rakentamisesta Keskustakirjaston sijasta oli täysin käsittämätön.
EN enää juuri käy kirjastossa. Marssin mieluummin kirjakauppaan ja ostan teoksen, kuin käyn lainaamassa sen lähikirjastosta. Se on typerää rahan haaskausta. Mutta koska Helsingin päättäjät valitsivat mieluummin pienelle eliitille suunnatun Musiikkitalon kuin kaiken kansan Keskustakirjaston, suuntaan Stokkan Akateemiseen tai läheiseen Suomalaiseen kirjakauppaan. Pasilan kirjasto on liian kaukana ja Richardinkadun kirjasto liian pieni.
PÄÄTÖS Musiikkitalon rakentamisesta Keskustakirjaston sijasta oli täysin käsittämätön. Helsingin keskustassa on jo runsaasti korkeakulttuurin tyyssijoja, joita käyttää vain pieni osa ihmisistä. Kaikille avoin Keskustakirjasto uupuu edelleen. Onneksi sellainen tulee pian.
SUOMESSA piipahtanut filosofian tohtori Klaus Oesch Futuria Consultingista hahmotteli tulevaisuuden kirjastoa – se sijaitsisi jossakin kansalaisten olohuoneen ja urbaanin toimiston välimaastossa. Se voisi tarjota tiloja interaktiivisille seminaareille, video- ja chattikokouksille eli webinaareille ja vaikkapa jatkuvalle tulevaisuuden Suomen näyttelylle. Keskustakirjasto voisi tarjota Suomi-kokemuksen ulkomaalaiselle: uusinta designia, talvipuutarhan, jopa saunan. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Mutta mistä rahat?
KIRJASTOT joutuvat taistelemaan olemassaolonsa puolesta aivan samalla tavalla kuin lehdet ja vaikkapa videovuokraamot. Niiden käyttöaste laskee, kun elokuvat, lehtijutut ja – niin, ne kirjat siirtyvät vääjämättömästi nettiin. Kirjastot tekevät kaikkensa elääkseen ajassa. Niiden täytyy sopeutua tilanteeseen, jossa asiakkaalla on kaikki maailman tieto yhden google-painalluksen päässä. Kirjastojen täytyy sopeutua sähköisiin muutoksiin ja tarjota asiakkailleen esimerkiksi entistä parempia asiantuntijapalveluja.
SYRJÄSEUDULLA kirjastot rämettyvät hyvää vauhtia – joka viidennessä kunnassa suunnitellaan kirjaston tai kirjastoauton lakkauttamista, joka toisessa kunnassa on jo nyt vain yksi kirjasto. Monessa kunnassa kirjastomenot ovat alle prosentti budjetista – ja siitäkin vähästä pitäisi tinkiä. Kirjastot ovat joutuneet turvautumaan jopa vapaaehtoisiin työntekijöihin.
HELSINGIN kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen Juha-Pekka Väisänen pelkää, että koko Keskustakirjasto vaarantuu säästöjen takia.
”Nyt näyttää siltä, että Helsinki toimii Keskustakirjaston kanssa samalla tavalla kuin Guggenheimin: tehdään arkkitehtuurisia suunnitelmia, saadaan hienot visiot, mutta käyttörahoitus jää retuperälle. Koko hanke on vaarassa kaatua”, Väisänen sanoo.
IKÄVÄ kyllä päättäjät eivät kirjastojen merkitystä tunnu ymmärtävän. Edellisen kierroksen päätös keskustakirjaston ja Musiikkitalon välillä näytti karulla tavalla, missä poliitikkojen prioriteetit ovat.
HYVÄPALKKAISET päättäjät ostavat kirjansa kaupoista, eikä heidän tarvitse käyttää kirjastojen palveluja. Mutta kannattaisi muistaa, että kirjasto on koululaitoksen ohella kulttuurin ja sivistyksen kruununjalokivi.
