Kirjastotoimenjohtaja Noora Mustajoki haluaa Kittilään uudenlaista keskustelukulttuuria, jossa etsitään erilaisia näkökulmia, mutta ei väitellä.
Kittilän keskustassa sijaitsevan majatalon emännän silmät hymyilevät, kun kerron olevani menossa kirjastoon.
”Se on uuden johtajan myötä piristynyt tosi paljon.”
Kysyn, mistä tämä johtuu.
”Kirjasto näkyy paljon enemmän somessa ja on enemmän kaikkia tapahtumia.”
Kirjaston tuore johtaja Noora Mustajoki on työskennellyt kirjastossa vajaat kaksi ja puoli vuotta.
Tänä aikana kirjaston tapahtumien lisääminen on ollut yksi merkittäviä uudistuksia. Kirjastosta on tullut yhä enemmän kuntalaisten yhteinen tila.
Mustajoki kertoo, että hänen oli helppoa ryhtyä kehittämään kirjaston tapahtumia, sillä kirjaston edellinen johtaja jätti kokoelmatyön niin vakaalle pohjalle.
Toinen tärkeä asia on ollut kunnan tuki. Kunnan työkulttuurissa kannustetaan matalalla kynnyksellä kokeilemaan erilaisia asioita. Mustajoki on saanut vapauden tehdä työstään itsensä näköisen.
Idea tänä iltana järjestettävän keskustelutapahtumaan tuli kunnasta. Kunnan viestintä auttoi markkinoinnissa, hallintajohtaja auttoi sopivien keskusteluaiheiden miettimisessä ja elinkeinopalvelut avustivat sopivien vieraiden löytämisessä.
Myös paikallislehden kanssa tehtävä yhteistyö on Mustajoen mielestä tärkeää. Kittilälehden pääkirjoituksessa mainittiin etukäteen tänään järjestettävä tapahtuma.
Kivenheiton päässä
Mustajoki kannustaa muita kirjastolaisia tutustumaan entistä paremmin kunnan päättäjiin ja paikalliseen mediaan. Kirjaston on pidettävä meteliä itsestään, jotta se muistetaan eri asioista päätettäessä.
”Pienessä kunnassa se on helpompaa kuin isossa kunnassa, koska ihmiset tuntevat toisensa. On helppo soittaa tai koputtaa ovelle”, Mustajoki kuvailee.
Kittilässä on 6500 asukasta. Kunnantalo on kivenheiton päässä kirjastosta.
”Kirjaston arvo on täällä ymmärretty, ihan jo senkin takia, että täällä palveluita ei ole hirveästi.”
Kirjastossa on kuusi työntekijää, joiden aika menee tapahtumapäivänä kirjaston normaaliin perustyöhön. Silti heidän työpanoksensa ennen tapahtumaa on erittäin tärkeä.
”Paras kontakti kuntalaisiin syntyy asiakaskohtaamisissa hyllyjen välissä, jolloin tapahtumasta on voitu mainittu asiakkaille.”
”Lisäksi meillä on ilmoituksia ympäri kirjastoa ja kunnan valotauluilla.”
”Osalla on hygieniapassit, ja he huolehtivat esimerkiksi kahvitarjoilun järjestämisestä.”
Mustajoki korostaa kahvitarjoilun tärkeyttä. Se houkuttelee ihmisiä ja luo mukavaa tunnelmaa.
Tarkoitus ymmärtää
Tänä iltana keskustellaan kestävän elämäntavan teemasta kittiläläisten näkökulmasta. Noora Mustajoki vetää keskustelua. Vieraina on muun muassa kaksi paikallista yrittäjää.
Mustajoen mielestä keskustelun onnistumisen kannalta erityisen tärkeää on keskustelijoiden briiffaaminen etukäteen. Heidän pitää ymmärtää, että nyt ei olla hakemassa väittelyä, vaan tuomassa erilaisia näkemyksiä esiin. Keskustelu jo sinänsä arvokasta kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. ”Me harjoittelemme kunnioittavaa keskustelua”, Mustajoki kuvailee.
Päivällä ennen keskustelun alkua Mustajokea jännittää, miten tämänkertainen keskustelu menee. Keskustelukulttuurin luominen on Kittilässä vasta alussa.
Lähes 30 vuotta Kittilässä asunut kirjastovirkailija Heli Ylitalo kertoo, että kirjasto on paikallisille tärkeä.
”Kuntalaiset arvostavat henkilökohtaista palvelua. Heistä on mukava vaihtaa samalla kuulumiset.”
Noora Mustajokea hän kuvailee moniosaajaksi, jolla on vahvat verkostot kirjallisuuden saralla. Hän on ulospäinsuuntautunut ja hyvä henkilöstöjohtaja. ”Hän löytää jokaisesta työntekijästä vahvuuden ja antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään.”
Mustajoki itse nimeää yhdeksi erityiseksi mielenkiinnon kohteekseen kirjastojen demokratiatyön.
”Olemme miettineet paljon sitä, minkälaisten ihmisten ja yhteisöjen ääni olisi hyvä saada kuuluviin.” Siksi olemme kutsuneet mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Haluamme myös vahvistaa hiljaisempien ihmisten ääniä”, Mustajoki kuvailee.
Apuna Mustajoella on Sitran kehittämä Erätauko-menetelmä. Hän on käynyt menetelmän oppimista varten päivän mittaisen koulutuksen. Hän uskoo, että menetelmän voi oppia myös pelkistä materiaaleista, jotka löytyvät ilmaiseksi netistä.
Matala kynnys on kirjastossa tärkeää. Kirjaston hyllyt on siirretty sivuun, mutta mitään sen kummempia keskustelun järjestäminen ei vaadi. Keskustelussa ei esimerkiksi ole äänentoistoa tai spottivaloja.
Muiden kunnioitusta
Keskustelu alkaa alustuksella, jossa Mustajoki käy läpi kunnan arvot, jotka ovat luonto, inhimillisyys, vieraanvaraisuus ja edelläkävijyys.
Seuraavaksi Mustajoki antaa keskustelijoille pari minuuttia aikaa pohtia omaa suhdettaan arvoihin. Sitten hän kysyy: Minkälaisia ajatuksia herää ja miten keskustelevat kokevat tämän asian.
Puheensorina käynnistyy heti, mutta ohjeista on selvästi otettu vaarin. Toisia kunnioittava sävy on vahva.
”Kokemus on aina aito asia, jotain, mitä ei voi ottaa pois”, Mustajoki sanoo.
Kestävä elämäntapa vaikuttaa erinomaiselta aiheelta, sillä se kytkeytyy kunnan asukkaiden elämän. Turismi on alueen tärkein elinkeino. Samalla kuntalaisilla on läheinen suhde alueen luontoon, ja sen suojelua pidetään arvossa.
Taustalla yrittäjyys
Mustajoki ymmärtää alueen yrittäjiä, sillä hänellä on ollut aiemmalla urallaan yrittäjä. Hän varttui Porissa ja haaveili tanssijan urasta. Sen rinnalle tuli varmempi urapolku, kun hän pääsi opiskelemaan kauppatieteitä.
Työurasta tuli poikkeuksellinen. Mustajoki on ollut YK:lla työharjoittelussa New Yorkissa, suurlähetystöharjoittelussa Chilessä, sukellusopettajana muun muassa Välimerellä ja viimeksi Loviisassa kymmenen vuotta viestintäalan yrittäjänä. Tehtäviin kuului kirjojen kustannustoimittamisen ohella asiakaslehtien tekoa, omien kirjojen kirjoittamista ja joogan opettamista. Tapahtumien järjestämisestä on tullut kokemusta muun muassa joogaretriittien järjestämisen myötä.
Kirjaston johtajaksi tie vei Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin suorittamisen ja Loviisan kirjastoautossa tehdyn harjoittelun kautta. Kun työpaikka Kittilän kirjaston johtajana alkoi näyttää mahdolliselta, Mustajokea mietitytti.
”Olihan tämä iso hyppäys lähteä tänne pohjoiseen ja tulla heti kirjaston johtajaksi.”
Tulevaisuuden haave
Tunnin aikana nauretaan yhteen ääneen monta kertaa. Keskustelun päätteeksi tunnelma on vapautunut. Kommentteja ovat esimerkiksi ”ihana fiilis”, ”me rakennamme tulevaisuuden yhdessä” ja ”luonto näyttää mahtinsa”.
Päällimmäiseksi nousee se, miten ylpeitä kittiläläiset ovat omasta paikkakunnastaan.
Mustajoki on tapahtuman jälkeen helpottunut ja onnellinen siitä, miten hyvin keskustelu sujui. Kaikki jaksoivat kuunnella toisiaan. Hän haaveilee siitä, että kirjastossa keskusteltaisiin tähän tapaan ensi vuonna vaikka joka kuukausi.
”Olisi hienoa, että voisimme kerätä kuntalaisilta aiheita seuraaviin keskusteluihin.”
”Parasta on, kun ihmiset pysähtyvät kuuntelemaan toisiaan ja uskaltavat myös olla hiljaa. Silloin ymmärrys kasvaa”, Mustajoki sanoo.
Fakta
Järjestä oma keskustelu
Suomen kirjastoseura kannustaa
kaikkia kirjastoja järjestämään keskustelutapahtuman
kirjastossa Kirjaston päivänä 19.3.
Katso lisätiedot ja ilmoita kirjastosi mukaan täällä.
