VIESTIMILLE JULKAISUVAPAA 11.6.2013 KLO 13
Kirjastot.fi ja Suomen kirjastoseura selvittivät, kuinka heikentynyt taloustilanne on vaikuttanut kirjastotyöhön ja -palveluihin. Kyselyyn vastasi 2/3 kunnan- tai kaupunginkirjastoista.
Näivettämistä kehittämisen sijaan
Joka neljäs kirjasto ilmoitti, että avoimia työpaikkoja ei täytetä taloudellisista syistä. Lomarahoja vaihdetaan vapaisiin 17 %:ssa kirjastoista ja viisi prosenttia kirjastoista joutuu lomauttamaan henkilökuntaansa.
Tästä seuraa, että kirjastot eivät pysty pitämään kirjastoja auki entisillä aukioloajoilla. Joka viides kirjasto supistaa aukioloaikojaan ainakin kesäksi. On huolestuttavaa, että jo kahdeksan prosenttia kirjastoista ilmoitti, että kunnassa on tehty päätös supistaa aukioloaikoja toistaiseksi. Aukioloaikojen vähentyminen näkyi jo viime vuoden valtakunnallisissa kirjastotilastoissa.
Aukiolojen leikkaaminen merkitsee asiakkaille kirjastopalvelujen heikentymistä. Paradoksaalisesti se myös merkitsee sitä, että kun kunta yrittää säästää supistamalla aukioloaikoja, niin mahdollisuus tilojen ja kokoelmien käyttöön vähenee, jolloin tilojen ja aineistojen kustannukset suhteessa käyttöön kasvavat. Seurauksena on, että kirjaston laskennallinen tehokkuus ja palvelut heikkenevät.
Joka viidennessä kunnassa suunnitellaan myös kirjaston toimipaikan tai kirjastoauton lakkauttamista. Joka toisessa Suomen kunnassa on jo nyt vain yksi kirjasto. Kirjastojen lakkauttaminen on nähty etenkin suuremmissa kaupungeissa yhtenä rakenteellisena säästötoimenpiteenä. Kirjastoauto on tähän asti korvannut lakkautetun toimipaikan, kirjastoautojen poistamisen myötä hävitetään loputkin kirjastopalvelut syrjäkyliltä ja ihmisiltä, joilla ei ole autoa eikä nettiyhteyttä.
Tilastoissa näkyy myös hankinnan vähentyminen. Viime vuonna kirjastoihin hankittiin kymmenen prosenttia vähemmän aineistoa kuin edellisvuonna. Jos kirjastoilla ei ole varaa hankkia edes perinteistä printtiaineistoa, niin kuinka ne voivat varautua e-aineistojen käyttöönottoon ja hankintaan?
Kuljetukset kirjastojen välillä ovat tehostaneet kokoelmien käyttöä, mutta se ei korvaa hankintaa. Uutuusaineistojen tarve ei ole vähentynyt, vaan hankintojen vähennys heikentää aineistojen saatavuutta. Varausjonot ovat kasvaneet.
Tilanne kuntaliitoksen jälkeen
Kyselyä varten otettiin lähempään tarkasteluun eri puolelta Suomea kymmenen kuntaa, joissa tehtiin kuntaliitos vuonna 2009. Kuntaliitosten tarkoituksena on uudistaa kuntien palvelurakennetta ja tehostaa kuntien toimintaa, siksi oli mielenkiintoista tarkastella, miltä kirjastopalvelut niissä näyttävät.
Uuden kunnan kirjaston hankintaa, aukioloaikoja ja henkilöstömäärää verrattiin liitoskuntien kirjastojen keskiarvoon ennen kuntaliitosta. Aukioloaikoja oli supistettu kaikissa kymmenessä kunnassa, yhdeksässä oli vähennetty hankintoja. Kolmessa kunnassa kirjastohenkilökuntaa ei ollut vähennetty. Tähän vaikuttaa todennäköisesti se, että henkilökunnalla on voimassa vielä viiden vuoden suoja-aika kuntaliitoksen jälkeen.
Tämän pienen otoksen perusteella voi sanoa, että kuntaliitoskunnissa kirjastopalvelujen rakennetta uudistetaan edelleen perinteisellä juustohöyläperiaatteella, jossa pienet säästöt on saatava heti, vaikka pidemmällä aikavälillä se tulisi kalliimmaksi.
Valonpilkahduksiakin on näkyvissä. Joissakin kunnissa on yhteisvirkoja muiden hallintokuntien kanssa, itsepalvelua kehittämällä on lisätty aukioloaikoja, valtakunnallisesti yhteisesti tuotettuja palveluja on otettu käyttöön. Mm. näitä keinoja käyttämällä kirjastojen palveluja voidaan todella kehittää ja tehostaa toimintaa paniikkisäästämisen sijaan.
LISÄTIETOJA JA HAASTATTELUPYYNNÖT:
Kristiina Kontiainen, toimistopäällikkö
Suomen kirjastoseura
0447481801
Titta Baer, tiedottaja-toimittaja
Suomen kirjastoseura
0442515209
Päivi Litmanen-Peitsala
viestinnän suunnittelija, Kirjastot.fi
0403349483