Kiinnostuin kansainvälisen kirjastotoiminnan seuraamisesta ja kehittämisestä osana omaa ammatillista osaamistani ensimmäisen IFLA-konferenssini aikana vuonna 2009, kun kuuntelin puheenvuoroja lasten- ja nuortenkirjastotyöstä eri puolilta maailmaa. Haasteet, ideat ja tulevaisuuden visiot ovat toisaalta hämmästyttävän samanlaisia Euroopassa, Afrikassa tai Aasiassa.
Toisaalta erot käytettävissä olevien resurssien, tilojen, infrastruktuurin tai kirjastolainsäädännön – tai näiden puuttumisen suhteen ovat valtavia. Halusin olla mukana kehittämistyössä, samalla pitäen mielessä roolini Suomen kirjastojen näkyvyyden takaajana kansainvälisessä mittakaavassa.
Olen ollut mukana IFLAn lasten- ja nuortenjaoston johtokunnassa vuodesta 2011, toimin lisäksi viestintävastaavana kolmatta vuotta. Johtokunnassa on 20 jäsentä, tapaamme kaksi kertaa vuodessa ja muun aikaa työskentely hoidetaan Skype-kokouksin sekä vilkkaan sähköpostiviestittelyn avulla. Yksi jaoston merkittävimmistä tehtävistä on vuosittaisen konferenssin lasten- ja nuortenkirjastoaiheisen ohjelman suunnittelu ja puheenvuorojen valinta. Lisäksi julkaisemme kannanottoja, lausuntoja ja suosituksia pyydettäessä tai tarpeen vaatiessa. Jaostoilta pyydetään mielipidettä IFLA-lausuntoihin, viimeisimpinä esim. kannanotto Lyonin julistuksen joka puolestaan liittyy suoraan UNICEFin vuosituhattavoitteiden toteutumiseen. Lasten- ja nuortenkirjastotyön ohjeistukset (Guidelines) on parhaillaan yksi kerrallaan päivitystyön alla, nämä asiakirjat toimivat apuna kansallisessa kirjastolobbauksessa ja –asiain ajamisessa. Olemme yksi ALMA-palkinnon valitsijatahoista, teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi IBBY Internationalin, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.
Käytännönläheisin toimintamuoto ovat erilaiset projektit tai ohjelmat, joita on tällä hetkellä menossa kolme: The World through Picturebooks, Sister Libraries ja uutena Best Practices. Kuvakirjahankkeessa on kiertäviä kuvakirjakokoelmia, näyttely oli Suomessa Helsingin IFLA-konferenssin aikana. Sisarkirjasto-ohjelma toimii kahden- tai monenvälisen kirjastoyhteistyön kanavana. Suomesta mukana on ainakin aikaisemmin ollut muutama kirjasto, otan mielelläni vastaan lisäilmoittautumisia. Best Practices –hanketta ollaan parhaillaan aloittamassa, sen yhtenä alkuideana toimi kotimainen kirjastot.fi’n Tapahtumapankki. Lisätietoa tulossa IFLA-sivuille kevään aikana.
Viestintävastaavana pääsen käsiksi lähelle maailmanlaajuisen kirjastoyhteisön arkea: hoidan viestintää IFLA-päämajan, jaoston ja kirjastoammattilaisten välillä, vastaan kysymyksiin ja vien kysymyksiä/palautetta edelleen oikealle taholle. Päivitän jaoston viestintäkanavia: IFLA-sivuja, facebook-sivua, postituslistaa, sähköpostilistoja sekä Sister Libraries –blogia. Kerään ja toimitan kaksi vuosittaista temaattista verkkoartikkelikokoelmaa, uusimpana teemana ”Libraries supporting mental, social and physical wellbeing”.
Työ kansainvälisen kirjastoyhteisön hyväksi on laajentanut näkökulmaani kirjastoammattilaisuuteen, käytännön työkenttään sekä sen kehittämiseen. Kollegoiden tapaaminen, ajatusten- sekä konkreettisten ideoiden tai toimintamallien vaihto antaa lisäpotkua toimintaan myös omassa organisaatiossa. IFLA-työssä onkin yhdistynyt abstrakti ja ruohonjuuritaso. Toivon, että toimintani jaoston viestinnässä konkretisoi ison kansainvälisen järjestön tarjoamia välineitä, ajattelun aiheita ja asiakirjoja. IFLA ei ole pelkkä etäinen kirjainlyhenne jossain tuolla ylhäällä, vaan elävä ja toimiva taho joka tarjoaa työvälineitä kirjastoarjen pyöritykseen, sijoittuipa kirjasto sitten Suomeen, Brooklyniin, Okinawalle tai Ugandaan.
Lisätietoja:
- Lyonin julistus, kirjastojen osuus vuosituhattavoitteiden toteutumisessa
- Lyonin julistuksen suomenkielinen käännös (PDF)
- IFLA lasten- ja nuortenkirjastojaoston projektit
Ulla Pötsönen
Suomen kirjastoseuran edustaja IFLAn lasten- ja nuortenjaoston johtokunnassa