Kirjastoalan apurahaa hakiessa kannattaa kertoa, miten koko ala hyötyy, jos rahoitus myönnetään.
”Ideoikaa innovatiivisesti uutta”, Suomen kirjastosäätiön hallituksen puheenjohtaja Sirpa Manner kannustaa.
Säätiön apurahojen päähaku lähestyy alkuvuodesta. Apurahoilla tuetaan kirjastoalan tutkimusta ja kehittämistä: selvityksiä, kokeiluja, projekteja ja kansainvälistä toimintaa. Hakuilmoitus julkaistaan Kirjastolehdessä, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Vuotuinen potti on 20 000–25 000 euroa. Tämän vuoden päähaussa jaettiin 17 300 euroa. Yksittäinen apuraha vaihtelee 300 eurosta 6 000 euroon.
Summien suuruus ja rahan saajat ratkeavat tapauskohtaisesti.
”Hakemukset ovat erilaisia yhden hengen matka-apurahasta yhteisön isompaan projektiin. Apurahamme ei kata kaikkien projektin kokonaiskuluja, vaan hakija tarvitsee muitakin lähteitä.”
Säätiön hallitus arvioi, mikä esitetyn hankkeen merkitys on alan kehittämisessä. Perusopintoihin tai kirjastojen perustoimintaan apurahoja ei myönnetä.
”Raati on sen tiedon varassa, mitä hakemuksessa on, joten kannattaa panostaa ja kertoa ajatuksiaan siitä, millä tavalla työ hyödyttää alaa kokonaisuudessaan.”
Hyvä hakemus on tavoitteellinen, selkeä ja läpinäkyvä.
”Lomake löytyy hakuaikana Kirjastot.fi -sivustolta. Mukaan voi lisätä liitteen ja kuvata tarkemmin, mitä ollaan tekemässä, miksi, miten, ja mitkä ovat odotettavissa olevat hyödyt tai vaikutus. Mistä haettava summa koostuu, ja kulujen erittely riittävällä tarkkuudella.”
Apurahoja haetaan paljon kansainvälisiin konferensseihin muun muassa esitysten pitämiseen ja postereiden esittelyyn.
”Kansainvälisyys ei kuitenkaan ole vain sitä, että me menemme jonnekin, vaan voisimme tuoda kansainvälisyyttä: vaikka järjestää konferensseja ja toteuttaa kansainvälisiä projekteja täällä.”
Ideoita Manner ammentaisi yhteistyöstä.
”Kirjastoillahan on jo yhteistyötä nuoriso- ja senioritoiminnan kanssa. Miten luoda hyviä palveluja kirjastonkäyttäjille yhdessä eri toimijoiden kanssa? Voisi myös tutkia, kuinka asiakkaat tuodaan enemmän mukaan palvelujen kehittämiseen. Neljäs iso alue voisi liittyä lukemisen edistämiseen.”
Apurahaa voivat hakea sekä henkilöt että yhteisöt. Rahaa voivat hakea kirjastojen työntekijät sekä muut alasta kiinnostuneet. Apurahan saaminen ei edellytä esimerkiksi Kirjastoseuran jäsenyyttä, työvuosia kirjastoalalla tai alueellista tasapainoa, eikä aiemmin saatu apuraha tuo karenssia.
Tänä vuonna päähakuun tuli 12 hakemusta, joista kahdeksaan myönnettiin apuraha.
”Uskomme, että ideoita kentällä on paljon enemmän. Toivomme niitä kaikilta, joilla on hyviä ideoita alan kehittämiseksi, toimialarajojen yli. Ajatuksia, jotka saattaisivat murtaa perinteisiä toimintatapoja ja malleja.”
Raha rohkaisee
Oulun Sarjakuvaseura ry sai Suomen kirjastosäätiöltä 2 000 euron apurahan sarjakuvaseminaarin järjestämiseen.
”En ollut aiemmin edes tietoinen kirjastosäätiön apurahoista. Hakuilmoitus tuli vastaan Facebook-kavereiden uutisvirrassa ja hoksasin, että meilläkin on mahdollisuus”, seuran toiminnanjohtaja Harri Filppa kertoo.
Sarjakuvafestivaalin yhteydessä pidetty seminaari esitteli sarjakuvan historiaa.
”Seminaari myös videoitiin ja siitä leikataan kooste kirjastohenkilökunnan käyttöön. Tavoitteemme on viedä kirjastoihin sarjakuvatietoutta ja nostaa marginaalisempaakin sarjakuvaa valokeilaan. Kirjastosäätiön apurahalla maksettiin seminaarin puhujapalkkiot ja matkakulut sekä tuotantokuluja.”
Festivaalin päärahoittajat olivat Taiteen edistämiskeskus ja Oulun kaupunki. Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston ja Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston tuella festareille voitiin kutsua ulkomaisia esiintyjiä.
”Hyvä apurahahakemus on ytimekäs ja kertoo heti, mistä on kyse ja mitä tehdään”, vuosien varrella monesta paikasta apurahaa hakenut ja saanut Filppa neuvoo.
”Budjetin merkitys on olennainen ja se, että kustannusarvio on laadittu järkevästi. Ei kannata hakea aivan liikoja, vaan summat suhteessa siihen, mitä suunnitelmassa lukee. Tärkeintä on lukea hakuohjeet huolellisesti.”
”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun haimme kirjastosäätiön apurahaa. Siitä on jäänyt niin lämmin olo, mahtavaa! Koin, että meidät hyväksyttiin kirjastotoiminnan piiriin vielä uudella tavalla. Apuraha rohkaisee tekemään tulevaisuudessa enemmän tällaista.”
Hyvät työt palkitaan
Kirjastonhoitajien Säätiö sr myöntää vuosittain tunnustuksia ansiokkaista kirjastoalan opinnäytteistä sekä apurahoja väitöskirjoihin.
Vuoden opinnäyte -tunnustuksen saa kolmesta kuuteen opiskelijaa vuosittain. ”Nostimme summan tälle vuodelle 500 eurosta 650 euroon”, kertoo Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tamminen.
Näitä ei erikseen haeta, vaan ne jaetaan alan oppilaitosten suositusten perusteella. Tamminen pyytää kirjastonhoitajia valmistavilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta ehdotuksia alkusyksystä ja säätiö tekee päätöksen joulukuussa.
”Tarkoitus on, että kaikki vuoden aikana valmistuneet hyvät työt tulevat tietoomme. Emme halua arvioida töiden laadukkuutta itse tai luoda jotain kilpailuasetelmaa, vaan luotamme oppilaitosten arviointeihin.”
Väitöskirjoihin voi hakea apurahaa ympäri vuoden.
”Väitöskirjoihin jaetut summat ovat liikkuneet 200–2 500 euron välillä, ja ainakin painatuskuluihin on aina saanut tukea. Tutkimusta Säätiön tuella ei ole voinut tehdä, sillä niin varoissamme emme ole.”
”Erityisesti ilahtuisimme töistä, joissa on tutkittu yleisten kirjastojen kirjastonhoitajien työtä”, Tamminen vinkkaa.
Uutena avauksena Säätiö jakaa ensi keväänä matka-apurahoja. Hakumenettelystä kerrotaan lähemmin alkuvuodesta 2023 Kirjastot.fi -sivustolla ja Kumula ry:n kautta.
Erotu joukosta
Filosofian tohtori Anna-Maija Multas sai Kirjastonhoitajien Säätiöltä 225 euron apurahan väitöskirjansa painatuskuluihin. Informaatiotutkimuksen alan väitös käsitteli terveyteen liittyviä lukutaitoja.
”Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa terveystietoa on tarjolla jatkuvasti. Kyse on enemmänkin siitä, millaista terveystietoa se on ja miten voit erottaa valheellisen tiedon faktoihin pohjautuvasta.”
Muitakin apurahoja saanut Multas neuvoo panostamaan hyvään otsikkoon ja ensimmäisiin riveihin.
”Tutkimusapurahahakemuksia lukevat asiantuntijat ovat usein erittäin kiireisiä ja joutuvat lukemaan satoja hakemuksia. Kerro heti alussa mitä aiot tehdä, miten ja mistä syystä.”
”Tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen korostaminen on tärkeää. Samoin selkeä ja yleistajuinen kieli, sillä lukija voi olla lähes miltä alalta vain, eikä välttämättä tunne alasi erityissanastoa.”
Apurahat tulevat tutkijalle tarpeeseen.
”Ilman niitä en olisi voinut viedä tutkimusta eteenpäin, vaan olisi pitänyt etsiä muuta työtä elättääkseni itseni ja perheeni.”
”Toisaalta näen nykyisen apurahajärjestelmän ongelmallisena. Ensinnäkin kilpailu on erittäin kovaa. Hakemuksen tekemiseen menee paljon aikaa, jonka voisi käyttää tutkimuksen tekemiseen.”
Myös Suomen kirjastoseura jakaa apurahoja esimerkiksi kansainväliseen työhön, opiskeluun ja tutkimusprojekteihin. Saat lisätietoa apurahojen hakuajoista tilaamalla Kirjastoseuran uutiskirjeen esim täältä.
Lisäys: Artikkeli ilmestyi Kirjastolehdessä 5/2022, ja jutussa mainitut, toteutuneet apurahanjaot ovat vuodelta 2022. Vuoden 2023 Kirjastosäätiön apurahahaku on avoinna 1.-31.3.2023.