Etusivu> Ajankohtaista > Äänestä vuoden parasta kirjastokuntaa

Äänestä vuoden parasta kirjastokuntaa

Voittaja julkaistaan Helsingin kirjamessuilla la 27.10. klo 13 Lonna-salissa. Äänestys päättyi 25. lokakuuta.

Vuoden kirjastokunta julkistetaan Helsingin kirjamessuilla. Voittajan valitsee Duudsoneiden Jarno “Jarppi” Leppälä. Kisassa järjestetään myös yleisöäänestys.

Äänestysaika päättyi 25.10.2018 keskiyöllä. Kiitos kaikille äänestäjille. Vuoden kirjastokunta ja Yleisön suosikki 2018 julkistetaan lauantaina 27.10. klo 13 Helsingin kirjamessuilla Lonna-salissa, tervetuloa paikalle.

Kisan taustalla ovat Kuntaliitto, Suomen kirjastoseura, Lukukeskus ja Jyty ry.

Esiraati valitsi kisaan viisi finalistia, jotka esitellään aakkosjärjestyksessä:

Espoo

Espoo on lähes 280 000 asukkaan kaupunki Uudellamaalla. Hakemuksessaan Espoon kirjasto luonnehti itseään asiakaslähtöisesti kirjastoksi, jossa vaativiinkin asiakaspalautteisiin myös reagoidaan. Aukioloajat ovat laajat ja niitä tukee omatoimiaika. Espoossa kirjasto elää samaa sykliä yhteiskunnan kanssa. Kun turvapaikanhakijoita tuli paljon, aktivoitui kirjasto nopeasti vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen. Vastaavasti lukemisen tukeminen jatkuvasti eri tavoin ja digitaitojen opastaminen ovat keskeisiä painopisteitä kirjaston toiminnassa. Espoo toimi yhteistyössä pk-alueen muiden kirjastojen kanssa. Kirjaston tilat, erityisesti pajat ovat oppimisen ja tekemisen tiloja kaikille kuntalaisille, joilla tuetaan yrittäjyyttä, kansalaistaitoja ja mahdollistetaan erilaisten laitteiden käyttö. Kirjasto on monikulttuurinen työyhteisö, joka tarjoaa palveluja eri kielillä ja antaa myös laajemmin kotouttamista tukevaa asiointipalvelua.  

Iisalmi

Iisalmi on lähes 22 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Savossa. Iisalmessa huomioidaan asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden kuuntelemisen mm. tapahtumien ja palvelujen suunnittelussa ja aineistohankinnoissa. Kirjasto saa paljon positiivista palautetta käyttäjiltä. Toiminnassa korostuvat kokeilut sekä henkilöstön osaamisen hyödyntäminen. Kirjasto on aktiivinen seudullisessa yhteistyössä. Yhteisillä hankkeilla tarjotaan mm. sähköisten palvelujen ja laitteiden opastusta ikäihmisille. Sosiaalisessa mediassa aktiivinen kirjasto teki videovinkkejä perinteisen vinkkaamisen ohella. Yhteistyötä tehdään kaupungin sisällä esim. opetus- ja nuorisotoimen kanssa, sekä muiden paikallisten yhteisöjen kanssa kansainvälisyyttä unohtamatta. Tiloja hyödynnetään monipuolisesti monenlaisiin tapahtumiin ja tekemiseen. Kirjastoauto ja kotipalvelu parantavat kirjaston saavutettavuutta.             

Lieto

Lieto on vajaan 20 000 asukkaan kunta Varsinais-Suomessa. Liedon hakemuksessa näkyvät kolme selvää painotusta kirjastotoiminnassa. Kirjastossa panostetaan koulukirjastoihin, laajennettu ja peruskorjattu pääkirjasto on kuntalaisten kokoontumispaikka ja kirjastoauto kiertää ympäri kuntaa päiväkoteja ja palvelutaloja myöten. Koulukirjastot tarkoittavat sitä, että koulussa on koulukirjasto ja koulukirjastohoitajat tekevät kiertävää työtä kouluissa. Virkailijat olivat mukana OPS2016 laadinnassa ja he osallistuvat kouluopetukseen. Pääkirjasto palvelee esteettömästi ja toimintoja on automatisoitu. Asiakkaita osallistetaan ja yhteistyötä kehitetään koko ajan. Hakeutuvia palveluja on tarjolla pääkirjaston asiakaspalvelun ohella. Kirjasto on tärkeä kuntalaisten kokoontumis- ja palvelupaikka. Henkilökunta on osaavaa ja aktiivista ja asiakkailta tulee paljon positiivista palautetta.  

Salla

Sallan on vajaan 4 000 asukkaan kunta Lapin maakunnassa. Sallan kirjaston hakemuksessa korostuu yhteistyö. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kassa. Kuntalaisia kuullaan asiakasraati-illoissa, joissa ideoidaan yhdessä kirjaston tapahtumia ja toimintaa. Eri-ikäisille on kohdennettua toimintaa kuten koululaisille toiminnallinen lukukerho sekä kokonaisia koulupäiviä kirjastossa tai ulkomaalaisille suomen kielen kerho. Kirjasto tulee myös asiakkaan luokse, kuten lukuhetket vanhainkodissa. Myös digineuvontaa järjestetään, ja kodin ja koulun välisessä digihankkeessa etsitään lapsille ja nuorille tasapainoa arkeen. Kirjastotila taipuu moneen toimintaan ja sieltä saa muiden toimijoiden palveluja kuten te-palvelut, laskuautomaatti ym. Paikallisten ohella myös matkailijat ovat kirjaston löytäneet ja kirjasto saa paljon hyvää palautetta.   

Seinäjoki

Seinäjoki on yli 62 000 asukkaan kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Seinäjoen hakemuksessa korostuvat monipuolinen kirjastoverkko mukaan lukien kirjastoautot, hyvät henkilöstöresurssit sekä laajat aukioloajat. Kirjasto panostaa erityisesti lapsiin, nuoriin ja syrjäytymisvaarassa oleviin. Pääkirjaston remontoitu ja uusi osa mahdollistavat monipuolisen toiminnan esim. verstas ja musiikkihuone Lähikirjastot ovat monipalvelukirjastoja, joista saa myös julkisten palvelujen neuvontaa. Asiakkaiden näkemyksien pohjalta on kehitetty niin tiloja, tapahtumia kuin kirjaston palveluja. Kirjasto hyödyntää myös vapaaehtoisia. Yhteistyökumppanit ja asiakkaat ovat mukana tuottamassa kirjastopalveluja kuten paikallisten toimittajakerho, tai käsityöpiirit. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Eepos-kirjastokimpassa mukaan lukien yhteiset hankkeet kuten digitukihanke tai lukurasti kirjastoon lukuvaikeuksista kärsiville nuorille.    

 

Palkintoraadissa mukana:

Suomen Kuntaliitto ry, Esa Nieminen (pj.) viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

Suomen Kuntaliitto ry, Mariam Rguibi, viestintäkoordinaattori

Suomen Kuntaliitto ry, Johanna Selkee, erityisasiantuntija,

Suomen kirjastoseura, Rauha Maarno, toiminnanjohtaja

Suomen Kustannusyhdistys Sakari Laiho, johtaja

Helsingin kirjamessut, Maaret Ropponen, ohjelmatuottaja

Yle, kulttuuritoimitus, Minna Joenniemi, kulttuuritoimittaja