Pandemia kiihdytti äänikirjojen määrän kasvua kaupallisella puolella, mutta myös kirjastoissa.
”Uusia äänikirjoja lisätään 300 suomenkielisen teoksen kuukausitahdilla”, kertoo Storytelin kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry. Storytelin palvelussa on Suomessa yli 300 000 nimekettä, ja suurin osa löytyy molemmissa formaateissa, äänikirjoina ja e-kirjoina.
”Asiakasryhmistä naiset ovat suurin, mutta viime aikoina miehet ovat nousseet vahvasti. Kun ensimmäiset koronarajoitukset tulivat keväällä 2020, myös lastenkirjojen kulutus kasvoi voimakkaasti. Siinä missä korona vähensi työmatkakuuntelua, etätyöaikana äänikirjat ovat olleet pelastus lapsiperheille. Nyt kirjoja kuunnellaan myös yhdessä.”
Pohjoismaissa äänikirjojen kulutus on Pöyryn mukaan kaikkein suurinta.
”Suomessa lastenkirjallisuus näkyy erityisen vahvasti, mihin yksi syy on meidän ihan loistavat lastenkirjailijat, lapsille lukemisen kulttuuri ja kirjastot, jotka ovat tärkeässä roolissa johdattamassa lapsia ja nuoria lukemisen pariin. Olemme siitä tosi kiitollisia.”
” Jos on vasta tutustumassa äänikirjojen maailmaan, kirjastosta voi saada neuvoa ja opastusta siihen.”
Pöyryn mukaan tekstien sisältöihin on tullut pandemian aikana muutoksia. Korona inspiroi kirjailijoita erityyppisten sisältöjen kirjoittamiseen, kuten Camilla Läckbergin ja Alexander Karimin kirjaan Sydänjää, joka sijoittuu pandemian riivaamaan poikkeusaikaan.
”Olemme itse aktiivisesti kehittelemässä äänikirjaideoita kirjailijoiden kanssa ja teemme kovasti töitä viedäksemme tarinoita maailmalle. Esimerkiksi Sydänjää julkaistiin 15 eri maassa, ja se on saatavilla vain meidän palvelussamme”, Pöyry kertoo.
Äänimatkalle maailmalle
”Korona vauhditti digitaalista siirtymää: samalla kun ihmiset ottivat verkkokauppaa, Teamseja, Zoomeja ynnä muita käyttöön, he tulivat ottaneeksi käyttöön myös äänikirjapalvelun”, arvioi BookBeatin Suomen liiketoiminnasta vastaava Sari Forsström.
”Äänikirjojen kysyntä on kasvanut valtavasti ja suomalaiset kustantamot ovat lisänneet äänikirjatuotantoaan huomattavasti kahden viime vuoden aikana.”
BookBeatin palvelussa on Suomessa yli 300 000 ääni- ja e-kirjaa, ja palvelulla on yli 200 000 maksavaa asiakasta. Aiemmin äänikirjoja kuuntelivat etenkin 20-35-vuotiaat kaupungissa asuvat naiset. Pandemian aikana myös yhä useammat 40-90-vuotiaat ovat löytäneet äänikirjat.
”Moni oli aiemmin harkinnut asiaa, ja kun tuli uusi tilanne ja piti olla kotona, innostuttiin menemään kynnyksen yli.”
Nyt suomalaiset kustantamot tekevät äänikirjoja myös vanhemmille ikäryhmille tuttujen kirjailijoiden aiempien vuosikymmenien suosikeista.
”Ennen koronaa aikuiset kuuntelivat paljon esimerkiksi ammatillisesti hyödyllisiä tietokirjoja. Nyt on haluttu arkitodellisuudesta toisenlaisiin tunnelmiin. Korona-ajan ilmiöitä ovat pitkät fiktiosarjat, jännitys ja kaunokirjallisuus, joissa matkustetaan ja jotka tapahtuvat jossain muualla.”
”Korona toi käsityöbuumin. Neulomisen ja äänikirjojen yhdistäminen käy kätevästi.”
Lasten harrastukset ja välillä koulutkin olivat pitkään suljettuina, jolloin äänikirjat tulivat avuksi.
”Lapsetkin voivat nauttia samanaikaisen tekemisen mahdollisuudesta, rakentaa legoilla ja kuunnella äänikirjaa. Harry Potterit ovat jatkuvasti suosittuja. Niitä voi koko perhe kuunnella yhdessä vaikka automatkoilla ja kesämökillä.”
Kilpailua ajasta
Nextory tarjoaa Suomessa 170 000 äänikirjaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Täällä tilaajien suosikkilista poikkeaa muista Pohjoismaista. Romaanien rinnalla kuunnelluimpia ovat elämäkerrat, elämäntaito-oppaat ja rikostarinat.
”Suomalaisia kiehtovat kertomukset todellisesta maailmasta ja todellisista ihmisistä”, kertoo Nextoryn sisältöjohtaja Magnus Nytell.
”Puolentoista viime vuoden aikana jopa pienemmät kustantamot ovat alkaneet tarjota äänikirjoja. Niitä tehdään myös kirjoista, jotka julkaistiin painettuina useampi vuosi sitten.”
”Korona-aikana olemme joutuneet rajoittamaan kontaktejamme. Monet ovat hyödyntäneet äänikirjoja pitämään heille seuraa. On ollut ilahduttavaa nähdä yli 55-vuotiaiden kuuntelijoiden määrän nopea kasvu.”
Lasten äänikirjojen kulutus pomppasi korona-aikana.
”Se on fantastista. Yksi yhteiskuntamme haasteista on saada lapset ja nuoret lukemaan enemmän kirjoja. Haluamme innostaa nuoria äänikirjojen pariin.”
”Pääasiassa kilpailemme ihmisten ajasta. Siksi meidän suurimpia kilpailijoitamme ovat YouTube ja TikTok. Haluamme saada ihmiset käyttämään vähemmän aikaa sosiaalisen median selailuun ja kuluttamaan enemmän kirjoja.”
Lainaksi vai omaksi?
”Koronavuonna 2020 äänikirjoja lainattiin pääkaupunkiseudun kirjastoista 41 prosenttia edellisvuotista enemmän”, kertoo informaatikko Tuija Kalke Helsingin kaupunginkirjastosta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoverkostossa eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa on lainattavissa yhteensä noin 4 000 äänikirjaa kahdesta palvelusta, kotimaisesta Ellibsistä ja englanninkielisestä OverDrivesta.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintabudjetissa e- ja äänikirjoihin on varattu noin 200 000 euroa vuosittain.
”Viime vuonna saimme kaupungilta 100 000 euron koronalisän, josta suurin osa pantiin e- ja äänikirjoihin. Satsasimme enemmän lisenssimääriin kuin nimekkeisiin, jotta asiakkaat saivat haluamansa nopeammin. Enemmänkin olisi hankittu, jos olisi ollut enemmän budjettia ja tarjontaa.”
Heinäkuussa avattu valtakunnallinen lasten ja nuorten digikokoelma toi huomattavan parannuksen lasten ja nuorten aineiston valikoimaan ja saatavuuteen. Kaksivuotinen hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön lisäbudjetilla.
”Ostaisimme mielellämme enemmän äänikirjoja, mutta kaikki kustantajat eivät myy niitä kirjastoille.”
Äänikirjoista ei toistaiseksi makseta tekijälle lainauskorvauksia. Myös kustantamoiden ja kirjailijoiden väliset kustannussopimukset voivat rajoittaa tarjontaa kirjastoille.
”Jos sitä ei lue sopimuksessa, kirjailijan ei ole pakko antaa ääni- tai e-kirjoille kirjasto-oikeuksia.”
Kirjastosta äänikirjoja voi lainata maksutta, mutta Kalke ei näe kirjastoja ja kaupallisia äänikirjapalveluja kilpailijoina.
”Kaupallisissa palveluissa on satojen tuhansien äänikirjojen valikoima. Meillä on 4 000 nimekettä. Kirjaston tehtävä on tarjota kulttuuria ja sivistystä kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Lisäksi opastamme äänikirjojen käytössä ja annamme digitukea.”
Tiesitkö?
Äänikirjoista keskustellaan aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa, kuten
– BookBeatin ylläpitämässä Facebook-ryhmässä Äänikirjoja kaikille (5 700 jäsentä) ja
– Storytelin ylläpitämässä ryhmässä Nyt puhutaan äänikirjoista (2 700 jäsentä).
Suurimpia ruotsinkielisiä Facebook-keskusteluryhmiä ovat
– Storytelin ylläpitämä Snacka om ljudböcker! (20 200 jäsentä) sekä
– riippumaton Vi som älskar ljudböcker (12 000 jäsentä).
