Tanskassa viime vuonna aloitettu sähkökirjojen lainauskokeilu eReolen on ollut menestys, mutta kustantamot säikähtivät lainausmääriä.
Suuren Lindhardt og Ringhof -kustantamon kehityspäällikkö Cliff Hansen sanoin: “Lainausmäärän kehitys on sytyttänyt kaikki varoituslamppuni.”
”Lainaukset kannibalisoivat markkinoitamme. Varsinkin suosituimpien uutuuskirjojen kohdalla lainauksien määrä vaikuttaa selkeästi myyntiin”, Hansen väittää.
”Olemme kuitenkin tyytyväisiä kokeiluun, koska siitä saatujen kokemusten pohjalta voimme suunnitella uuden sopimuksen.”
Neuvottelut käynnissä
EReolenin johtaja Bo Fristed puolestaan uskoo lainausten laajentaneen sähkökirjamarkkinoita.
”Olemme opettaneet tanskalaiset lukemaan niitä, ja se näkyy myös myynnissä”, hän väittää.
Cliff Hansenin mukaan kasvava myynti johtuu vain siitä, että ekirjojen myynti oli vielä puoli vuotta sitten vähäistä. Siksi jo muutaman kirjan myynti näyttää tilastollisesti voimakkaalta kasvulta.
EReolenin koeaika päättyy 31. lokakuuta, ja uudesta sopimusta kirjastojen ja kustantajien välillä neuvotellaan parhaillaan. Sen pitäisi olla valmis elokuussa.
Moni kustantamo haluaa nyt, ettei sähkökirjoja saisi lainata niiden ollessa tuoreita, ja että digitaalisia kirjoja kohdeltaisiin kuten painettujakin: jos se on lainassa, sitä ei saa lainata toiselle asiakkaalle, vaikka se onkin teknisesti mahdollista.
USA:ssa moni kustantamo on sanonut irti sopimuksensa kirjastojen kanssa, ja Ruotsissa ovat sekä Bonnier, Nordstedts ja Piratförlaget asettaneet uusien sähkökirjojensa lainaukselle karenssin.
Kirjastot rajoittavat itsekin
Tanskan kirjastoille eReolen on ollut kalliiksi. Moni kirjasto onkin rajoittanut asiakkaidensa samanaikaisten lainausten määrää esimerkiksi viiteen, ja lainausaikoja on lyhennetty. Kirjastot maksavat jokaisesta sähkökirjojen lainauksesta kustantajille 18 DKK (noin 2,4 €).
Huhtikuussa eReolista lainattiin 186 848 kertaa, ja uniikkeja asiakkaita oli 74 278. Lainausmäärät ovat Cliff Hansenin mukaan noin viisi kertaa suuremmat kuin kaupallinen myynti.
Kirjasto ilman hoitajia
Sekä Tanskassa että Ruotsissa on kirjastoja, joita pidetään auki iltaisin ja viikonloppuisin – ilman henkilökuntaa.
Tanskassa on jo yli 70 tällaista kirjastoa. Ruotsissa niitä on toistaiseksi vain yksi, Veberödin pikkupaikkakunnalla Skoonessa. Toinen avataan Kävlingessä, pikkukylä sekin. Norjassa harkitaan samaa.
Tanska on laajennettujen aukioloaikojen ja miehittämättömien kirjastojen edelläkävijämaa. Asiakkaat rekisteröityvät kirjastonhoitajalle, saavat koodin ja voivat avata oven ‘kela’-kortin magneettinauhan avulla. Kävlingessä käytetään pin-koodin lisäksi myös sormenjälkilukijaa.
Sekä Ruotsissa että Tanskassa ovat sekä kirjastokäynnit että lainaukset lisääntyneet näissä “lisä-avoimissa” (meröppna) kirjastoissa, kuten ruotsinkielinen, Kävlingen kirjaston keksimä termi kuuluu.
Tanskassa on oltu niin tyytyväisiä, että yhä useampi kirjasto muuttuu lisä-avoimeksi.
Sekä Veberödin kirjaston että tanskalaisten kirjastojen väki kertoo, etteivät varkaudet ole lisääntyneet. Vain yli 18-vuotiaat pääsevät kirjastoon, jos siellä ei ole henkilökuntaa.
