Päivi Hamarus: Haukku haavan tekee. Ps-kustannus (2012) 122 s.
Miksi kiusataan, miten kiusataan ja mitä tehdä kiusaamiselle? Koulukiusaamisesta väitöskirjan tehneen Päivi Hamaruksen teos Haukku haavan tekee antaa vastaukset näihin kysymyksiin ja konkreettisia neuvoja vanhemmille ja opettajille. Tämä teos olisikin syytä hankkia Suomen kaikkiin opettajanhuoneisiin.
Hamarus painottaa, että kaikkialla kiusataan. Jos koulussa tämä myönnetään heti ensimmäisessä vanhempainillassa, voit olla tyytyväinen. Se on hyvän koulun merkki.
Mitä tehdä, jos lasta kiusataan, mutta päiväkoti tai koulu ei myönnä sitä?
Ennaltaehkäisevässä mielessä on koettu hyväksi, jos koulu ja vanhemmat käsittelevät kiusaamiseen liittyvät menettelytavat heti koulujen alettua ennen kuin mitään on tapahtunut. Vanhempainillassa voidaan käsitellä, miten koulu menettelee kiusaamistapauksissa ja mitä vanhemmat tekevät havaitessaan kiusaamista. Sovitaan, että kiusaamista ei sallita.
Myös oppilaille tulee kertoa kiusaamisesta koituvat seuraukset. Harva oppilas tietää, että kiusaamisesta voi seurata vaikkapa määräaikainen erottaminen koulusta.
Käytännössä tilanteet, joissa kodin ja koulun tai päiväkodin näkemykset ovat vastakkaiset, ovat todella haasteellisia. Näissä tilanteissa vanhemmat voivat hakea apua kouluterveydenhoitajalta, koulukuraattorilta, -psykologilta tai muulta taholta, jolta saa tukea.
Arjessa asioiden pyörittäminen ei kuitenkaan auta, vaan jämäkkä puuttuminen. Onko mahdollista vaihtaa ryhmää, luokkaa tai koulua? Tällaisissa tilanteissa kiusaajan tulisi vaihtaa yhteisöä. Jos kiusattu vaihtaa luokkaa tai ryhmää, on todennäköistä, että kiusaaja hakee uuden kiusattavan.
Käytännössä kiusaaminen koostuu aikuisten näkökulmasta ehkä mitättömistäkin teoista, vihjailuista, eleistä, ilmeistä ja tapahtuu aikuisilta salassa. Kiusaamisen näkyväksi tekemisessä voi auttaa, jos kaikki tapahtumat merkitään ylös (päivämäärä, mitä tapahtui? miten kiusattu koki sen? oliko muita näkemässä). Kun kiusaamisesta kerrotaan, alun tapahtumat ovat usein unohtuneet. Tällainen lista voi olla hämmästyttävän havainnollinen.
Perusopetuslaissa todetaan, että jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisesta oppimisympäristöstä vastaa koulutuksenjärjestäjä. Ellei asia ratkea koulun tasolla, se menee seuraavaksi kunnan tasolle. Ellei sielläkään löydy ratkaisua, vanhemmilla on oikeus viedä asia kanteluna aluehallintoviranomaiselle. Tällainen prosessi on kuitenkin pitkä eikä useinkaan edistä lapsen parasta.
