Mitä kuuluu kirjastoautopalveluille nyt, kun kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt ja säästöpaineet yhä kasvavat?
Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa todetaan, että laadukkaat kirjastopalvelut ovat lähipalveluita. Asiakkaan luokse jo vuosikymmeniä hakeutuneet kirjastoautopalvelut lienevät tästä paras esimerkki.
”Kun kuntien leikkaukset kohdistuvat toimipisteiden määrään tai aukioloaikoihin, kirjastoauto voi jossain määrin korvata lähikirjastoja”, sanoo Joensuun seutukirjaston erikoiskirjastonhoitaja ja Suomen kirjastoseuran autotyöryhmän puheenjohtaja Heli Itkonen-Vesa.
Autokanta kaipaisi kuitenkin uudistamista ja ajopätevyysvaatimusten tiukennuttua myös uusien kuljettajien rekrytointi eläköityvien tilalle on haasteellista. Suurin kertakustannus tulee auton uusimisesta 15-18 vuoden välein. Siihen tulisi Itkonen-Vesan mukaan nykyisessäkin taloustilanteessa panostaa ajoissa, jotta suuret korjauskulut vältettäisiin.
Erilaisia ratkaisumalleja on jo käytössä, kuten erimerkiksi yhteistyössä toteutettavat kirjastoautopalvelut. ELY-keskusten keväällä 2013 tekemän selvityksen mukaan jo 38 % autoista liikkuu sujuvasti kuntarajojen yli. Lisäksi lakkautusuhan alla olevia kirjastoautoja pyritään säästämään suunnittelemalla yhteistyötä lähikuntien kanssa.
Monessa kunnassa kirjastoautot ovat toimineet äänestyspaikkoina. Sodankylässä kirjastoauto tarjoaa apteekkipalveluja ja Pieksämäellä kansalaisopiston kursseja. Uusia, niin kunnallisia kuin yksityisiäkin yhteistyötahoja on otettu mukaan monipalvelujen suunnitteluun, mutta toiminta ei ole vielä vakiintunutta.
”Ehkä kunnat eivät ole vielä heränneet kirjastoautojen mahdollisuuksiin monipalvelujen toteuttajina. Toisaalta yhteistyö vaatii raha-ja henkilöresursseja, joita kunnilla ei tällä hetkellä valitettavasti ole”, Itkonen-Vesa harmittelee.
Positiivinen uutisen sen sijaan on, että tieto- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinnon perusteiden päivittäminen on työn alla. Tutkintoon esitetään uutta kirjastoautotyön osaamisalaa, joka pitäisi sisällään myös kuljettajan ammatilliset perusopinnot (vähint. 140 h).
Ei vain uhkia
ELY-keskusten tekemän kyselyn mukaan henkilöstön ja palvelujen määrä on valtakunnallisesti pysynyt lähes ennallaan, mutta lainojen ja kävijöiden määrä on lisääntynyt erityisesti kasvualueilla. Muuttotappioseuduilla kehityksen suunta on päinvastainen ja asiakkaiden tarpeetkin erilaisia. Syrjäseuduilla kirjastoautot palvelevat usein lähes kotipalvelun tapaan. Yksi, kaikille kirjastoautoille suunnattu palvelukonsepti ei siis ole toimiva ratkaisu.
Tulevaisuuden suunnittelu on hankalaa nykyisessä taloustilanteessa. Itkonen-Vesa kuitenkin uskoo, että esimerkiksi kuntaliitoksia ei kannata pitää ainoastaan uhkana.
Esimerkiksi Outokumpu sai lakkautetun kirjastoautopalvelun takaisin Joensuun seutukirjastoon liittymisen myötä. Suurkuntien alueella välimatkat ovat entistä pidempiä, joten reittisuunnittelu vaatii panostusta ja tiimityötä kirjastojen kesken.
Kirjastoautokyselyn tulokset: http://www.doria.fi/handle/10024/92138
