Kirjaston mobiilikotipalvelu tavoittaa liikuntarajoitteiset asiakkaat.
Kirjaston mobiilikotipalvelu tavoittaa liikuntarajoitteiset asiakkaat.
Joka aamu vapusta mikkelinpäivään 92-vuotias kauhajokelainen Aino Marttila laskeutuu kotilaiturinsa nokasta jokeen ja tekee rappusista kiinni pitäen 100 potkaisua. Kotiin palattuaan hän lukee. Kirjat hän saa TietoHoivan kautta.
”Saan kirjat kerran kuussa. Mieheni Martti, joka on nyt laitoshoidossa, oli myös ahkera tämän avun käyttäjä”, Aino Marttila sanoo.
Aino Marttila ei kykene enää pitkiin kävelyihin painavien kirjojen kanssa. Perhe käy kylässä, mutta ei joka päivä. Usein taksi on ainoa kulkuneuvo.
TietoHoiva eli kirjaston mobiilikotipalvelu on toiminut vuodesta 2006. Mukana palvelukokonaisuudessa ovat myös Celia-kirjasto ja kaupungin kotihoito.
”Hanke tähtää asiakkaidemme elämänlaadun parantamiseen ja heidän henkisen hyvinvointinsa kohentamiseen. Näissä asioissa kirjasto- ja tietopalveluiden merkitys on suuri”, kirjastotoimenjohtaja Pirjo Pieski painottaa.
Aino Marttilasta, kuten Kauhajoen muistakin paristakymmenestä TietoHoiva-asiakkaasta, on kotihaastattelukäynnillä täytetty mielenkiintokaavake. Siinä kysytään monia asioita, kuten kirjallisuuden aihepiirejä, tekstin vauhdikkuusastetta ja kirjasinkokoa. Asiakas voi myös valita väkivallan tai erotiikan asteen, tietokirjat, elämänkerrat, dekkarit ja niin edelleen.
Marttila ei halua lukea riidoista. Varsinkin sodasta hän on elämässään saanut tarpeekseen.
”Tämä palvelu lisää viihtyvyyttäni valtavasti. Ovessani on numerolukko, joten kirjat tulevat kuistilleni vaikken olisi kotona. Saan myös elokuvia ja äänitteitä.”
LAINAUSHISTORIA OHJAA VALINTOJA
Palvelun toimivuus vaikeutuisi, jos kirjastolla ei olisi rekisteriä asiakkaan jo lukemista kirjoista ja tietoa mahdollisista muutoksista mieltymysten tai vaikkapa näkökyvyn suhteen. Siksi asiakkaat allekirjoittavat suostumuksensa sille, että kirjasto tallentaa heidän lainahistoriansa. Nämä tiedot ovat salaisia ja vain kirjaston hallussa.
Lainausprosessi alkaa tyypillisesti siten, että asiakas ottaa itse yhteyttä kirjastoon tai kotihoitajat/kotisairaanhoitajat markkinoivat Kotipalvelua heille.
Tällä asiakasryhmällä ei ole sakkomaksuja. Eräpäivämuistutukset ja ilmoitukset menevät kotihoitotiimin kirjastovastaavan sähköpostiin.
”Toistaiseksi ei yksikään aineistoista ole viivästynyt tai kadonnut”, Pieski iloitsee.
”Jos niin kävisi, se olisi todennäköisesti vain kirjaston murhe.”
LAINAUS VOI TAPAHTUA KOTONA
Kirjastovirkailijat tekevät kuukausittain hakuja asiakkaan profiililla sekä varaavat, lainaavat, kokoavat, uusivat ja palauttavat asiakkaan aineistoa. Kirjat voidaan lainata aluksi Kotihoito-tiimille – koska asiakas ehkä torjuu joitain ehdotuksista – ja lainataan lopullisesti asiakkaan luona.
Lopuksi kirjastossa täytetään aineistokassit ja kuljetetaan kotihoitotiimeille, josta ne menevät asiakkaille. Mukana seuraa palaute- ja toivelomake.
Lainat, jotka on ensin lainattu asiakkaan kotihoitotiimille ja palautuvat kirjastoon, eivät jää asiakkaan lainahistoriaan.
KASSI KIRJOJA KUUSSA
Näkövammainen 86-vuotias Matti Leskelä oli yksi ensimmäisistä palvelun asiakkaista. Entinen äidinkielen opettaja on aina lukenut paljon. Nyt hän saa TietoHoivan kautta kotiinsa kassillisen äänikirjoja kuukaudessa. Lisäksi tulee Celia-kirjoja kerran kuussa ja kaupan päälle vapaaehtoisten lukemia sanoma- ja aikakauslehtiä.
”Pidän tästä palvelusta erittäin paljon, muuten tulisivat päivät pitkäksi”, hyväntuulinen Leskelä kertoo.
”Kaupunki on pitänyt minusta hyvää huolta. Jos palvelu lakkaisi, niin se olisi kova puute, vaikka lapseni varmasti lukisivat minulle. Mutta heillä on työnsä…”
Leskelä kiittää erityisesti Celian lukijoita, joiden ääneen hän on viehtynyt.
”Vapaaehtoiset eivät aina lue niin viihdyttävästi, mutta kun he hyvästä hyvyydestä meille sitä tekevät, ei parane arvostella.”
KULJETUS JA RAHOITUS AVAINASEMASSA
TietoHoivaa on kehitettävä jatkuvasti. Kuljetuksen ratkaiseminen on avainasemassa erityisesti niiden asiointirajoitteisten asiakkaiden kanssa, jotka eivät ole kotihoidon piirissä.
Vakinaista kuljetusmallia etsitään paraikaa.
”Palvelumallia on myös laajennettava alueemme muihin Krannit -kirjastokuntiin. Jossain vaiheessa hankerahoitus loppuu, ja sitten kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti ”, Pirjo Pieski sanoo.
Tieto-Hoiva on kuitenkin tullut jäädäkseen. Se on jo luonnollinen osa kotihoidonkin asiakastoimintaa.
