Turussa opiskelevat Maisa Johansson ja Tiina Vesalainen haluavat mukavan työn, jossa voi soveltaa kaikkea osaamaansa ja tietämäänsä. Se on hyvä, sillä juuri heidänlaisiaan kirjastoala kaipaa, Tampereen kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg sanoo.
Turussa opiskelevat Maisa Johansson ja Tiina Vesalainen haluavat mukavan työn, jossa voi soveltaa kaikkea osaamaansa ja tietämäänsä. Se on hyvä, sillä juuri heidänlaisiaan kirjastoala kaipaa, Tampereen kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg sanoo.
”Mutta eihän sellaista työkokemusta voi olla kenelläkään.”
Näin ajatteli Tiina Vesalainen, 33, muutama vuosi sitten lukiessaan Turun ammattikorkeakoulun pääsyvaatimuksia. Olisi pitänyt ehtiä työskennellä kolme vuotta kirjastossa, ennen kuin ovi kirjasto- ja tietopalvelualan opintoihin aukeaisi.
Toivonsa heittäneenä hän ehti hakea useampaan muuhun kouluun.
”Sitten luin vaatimukset hieman tarkemmin, ja ne koskivatkin ylempää korkeakoulututkintoa. Uskalsin hakea ja pääsinkin heti ensimmäisellä yrittämällä sisään”, Vesalainen nauraa nyt.
NOSTALGIAUNI KIRJASTOSTA
Sekä Vesalainen että hänen opiskelukaverinsa Maisa Johansson, 21, ovat viittä vaille kirjastonhoitajia. Enää puuttuvat ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt.
Kirjastoalalle Johanssonin houkutti alun perin rakkaus äidinkieleen.
”Olin aina ollut hyvä äidinkielessä ja olen myös tykännyt analysoida asioita. Ajattelin, että kirjastoalalla voin yhdistää äidinkielen ja muun tietämyksen”, Johansson sanoo.
Lopullisen vahvistuksen urahaaveille antoi lukioaikana Turun kaupunginkirjasto. Se oli upea.
”Hain kesätöitä Turun kaupunginkirjastosta lukiossa. Sanoivat ottavansa alan opiskelijoita. Silloin hoksasin, että tällainenkin ala on olemassa ja päätin hakea heti lukion jälkeen.”
Vesalainen muistaa pikkutyttönä lähes asuneensa koulupäivien jälkeen läheisessä Keikyän sivukirjastossa silloisessa Äetsässä. Pienellä paikkakunnalla kirjaston sosiaalinen puoli korostui. Sen tiloissa kohtasivat toisensa kaikki kunnanjohtajasta lähtien.
”Ihmiset haluavat edelleen puhua ihmisen kanssa, ja itselläni on edelleen nostalgiauni kirjastosta. Lapsuudessani tuttu kirjastonhoitaja osasi neuvoa uusia kirjoja, joista tykkäsin. Haluaisin säilyttää sen myös sen tuleville sukupolville. Siitä syntyy fiilis, että kirjasto on upea paikka”, Vesalainen sanoo.
TEE TYÖTÄ JA TYÖLLISTY
Tavallisen asiakkaan silmissä kirjastonhoitaja täyttää hyllyjä ja auttaa, kun lainausautomaatti kiukuttelee. Opintojen myötä Vesalaiselle ja Johanssonille kävi pian selväksi, kuinka paljon laajemmasta tehtävänkuvasta ammatissa on kyse.
”Ei se tosiaan ihan mene niin, että kirjastossa töissä oleva vastaa vain kirjoista”, Vesalainen naurahtaa.
Johansson on suorittanut opinnoissaan muun muassa projektiopintoja, kuten Capstone -kursseja, jotka kokoavat eri alojen osaajat ja yritykset yhteen. Ne valmistavat opiskelijoita myöhempään työelämään, missä kirjaston työntekijöiden on osattava rakentaa kumppanuuksia yritysten järjestöjen ja kuntien kanssa.
”Teimme projektipelin, joka markkinoi partiota. Tein grafiikkaa, opettelin Illustratoria ja viestintää. Sittemmin olen opetellut Word Pressiä ja html-koodausta”, Johansson kertoo.
Molempia miellyttää se, että opintonsa saa räätälöidä melko vapaasti. Oman mielenkiinnon mukaan voi perehtyä esimerkiksi lastenkirjastoihin, tietojärjestelmiin tai yrityksen taloudenpitoon. Se on jo kaukana viivakoodien lukemisesta.
”Kirjastoalalla ei ole turhaa tietoa. Kaikesta opitusta on hyötyä, ja siksi se on uniikki ammatti”, Johansson sanoo.
Molemmat ovat tehneet kolmen ja kahden kuukauden harjoittelujaksot. Johansson aloittaa piakkoin kolmannen harjoittelujaksonsa Turun musiikkijuhlien tiedottajana. Harjoittelut ovat tärkeitä oppikirjatiedon soveltamisessa, mutta myös siksi, että niistä pääsee myös kunnan sijaisrekisteriin ja sitä kautta saa jalan oven väliin työmarkkinoille.
”Kuulemani mukaan huonoimmin ovat vanhemmista opiskelijoista työllistyneet ne, jotka ovat laittaneet opinnot työtilaisuuksien edelle”, Vesalainen sanoo.
TYÖ VAATII PALVELUASENNETTA
Se käy järkeen. Tampereen kaupungin kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg huomauttaa, ettei alalle enää hakeuduta asenteella ”kunnalle töihin vuosikymmeniksi”. Kirjastoala on muuttunut kokoelmakeskeisyydestä monipalvelukulttuuriksi.
Kirjastoammattilaiseksi sopii monipuolinen ihminen, joka on joustava, aktiivinen ja ulospäin suuntautunut. Yleissivistynyt ihminen pärjää.
”On myös hyvä olla muutosvalmiutta, koska kirjastokin elää jatkuvan muutoksen alla”, Lindberg sanoo.
Yksittäisistä muutoksista kirjastotyössä suurin eli tietotekniikan yleistyminen tapahtui jo 30 vuotta sitten. Sen hallinnasta on kielitaidon ohessa tullut kirjastotyöntekijän osaamisessa peruskauraa.
”Samalla kuitenkin tietopalvelukysymykset ovat tulleet monimutkaisemmiksi. Helppo tieto saadaan itse ja vasta sen jälkeen tullaan kirjastoon kysymään, kun omat taidot loppuvat.”
Myös kansalaistaitojen opastus ja opetus ovat kirjastoissa lisääntymään päin. Lindberg huomauttaa, että kirjastoista on tullut monipuolisia tapahtumapaikkoja ja kansalaisten kohtaamisareenoita, joissa kirjastoammattilainen pääsee esimerkiksi vetämään vaalikeskustelua.
”IT- ja sometaidot sekä hyvä kielitaito ovat välttämättömiä, niin myös esiintymistaidot, halu opettaa ja opastaa erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä.”
ASENNE RATKAISEE
Vaikka taidot hallussa olisivatkin, kirjastoon ei kävellä sisään niin vain. Talouden taantumassa kunnat säästävät, eikä esimerkiksi eläkkeelle jääneen paikkaa läheskään aina täytetä. Työt kirjastoissa vähenevät myös töiden keskittämisen ja rutiinitöiden vähenemisen myötä.
”Etenkään alan koulutuspaikkakunnilla töiden löytäminen ei ole helppoa. Sijaisuuksia voi suurimmissa kaupungeissa olla, mutta vakituisen paikan saaminen onkin jo vaikeampaa”, Lindberg sanoo.
Johansson ja Vesalainen luottavat siihen, että oikealla asenteella töitä löytyy. Molemmat ovat tehneet sijaisuuksia ja hankkineet arvokasta työkokemusta.
”Ainakin alkuvaiheessa työn saanti on kiinni siitäkin, onko töiden perässä valmis muuttamaan pienemmille paikkakunnille. Olen vapaa ja varmasti lähden, jos työ vain on mielenkiintoinen”, Vesalainen sanoo.
Kuntatyöntekijöiden mukaan kirjastonhoitajan kokonaisansio koko Suomessa vuonna 2014 oli keskimäärin noin 2 600 euroa kuussa. Vesalaisen mielestä ihmisen on tiedostettava asia ja päätettävä, ajatteleeko aamulla herätessään palkkakuittia vai työn iloa. Johansson ei edes myönnä miettineensä tulevaa palkkatasoa.
”Enemmän Suomen hankalassa työllisyystilanteessa mietin sitä, mikä minua kiinnostaa ja teen sitten sitä. Jos elän sillä, niin jee, jos jää säästöön, niin vielä enemmän jee.”
Kirjastoalan urapolut
- Kirjastoalalla työllistymiseen vaaditaan Suomessa käytännössä nykyisin aina joko ylempi-, korkeakoulututkinto tai tutkinto toisen asteen oppilaitoksesta. Ammattinimikkeitä ovat muun muassa kirjastonhoitaja, verkkopalvelupäällikkö, kirjastotoimenjohtaja, suunnittelija ja henkilöstöpäällikkö.
- Yliopistotasolla sekä kandidaatti- että maisteritason tutkinnon voi suorittaa suomeksi Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
- Ammattikorkeakouluissa kirjastoalan perustutkinnon voi suorittaa Oulun seudun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa.
- Turun ammattikorkeakoulussa jo alalle työllistyneet voivat opiskella esimies- ja erikoistöihin valmistavan kirjasto- ja tietopalvelualan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
- Kirjastovirkailijaksi voi opiskella toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa suorittamalla merkonomi, tieto- ja kirjastopalveluihin suuntautuvan liiketalouden perustutkinnon.