Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä kirjastojen on oltava siellä missä ihmistenkin.
Opetus- ja kulttuurimimisteri Sanni Grahn-Laasonen, mitkä ovat kirjastojen tärkeimmät tehtävät tulevaisuudessa?
Kirjastojen perustehtävä tulee varmasti säilymään, mutta jatkossa kirjastot ovat varmasti yhä enemmän siellä missä ihmisetkin. Kirjasto voisi lisäksi monipuolinen tapaamispaikka, jossa erilaiset kulttuurit ja ihmiset pääsevät kohtaamaan. Tämä tärkeä tehtävä korostuu nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on noussut.
Myös digitalisaatio edellyttää kirjaston uudistumista, jotta se tavoittaa yhä uudet sukupolvet ja yleisöt uusilla tavoilla.
Olet korostanut kirjastojen merkitystä kotouttamisen edistämisessä. Kuinka ministeriö on valmistautunut tukemaan kirjastojen toimintaa tässä asiassa?
Ministeriö on varautunut korottamaan monikielisen kirjaston toimintaan suunnattua vuosittaista valtionavustusta. Lisäksi ministeriö rahoittaa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kirjastopalvelutarpeita keväällä 2016 kartoittavaa selvitystä. Myös kirjastojen kehittämisavustuksissa tullaan painottamaan monikulttuurisuuteen ja kotouttamisen edistämiseen liittyviä hankehakemuksia.
Mitä mieltä olet omatoimikirjastoista?
Se on luonteva ratkaisu lisätä aukioloaikaa, mutta ei voi korvata sitä aukioloaikaa, jolloin henkilökunta on paikalla ja kaikki palvelut ovat asiakkaiden käytettävissä.
Entä pätevyysvaatimuksista kirjastoalalla – tarvitaanko niitä?
Mikäli kirjastoalalla tehdään tulevaisuudessa muutoksia pätevyysvaatimuksiin, ne toteutetaan tiiviissä yhteystyössä kirjastoalan henkilöstön kanssa osaamisesta tinkimättä.
Mitä hallituksen mainostama digiloikka tarkoittaa konkreettisesti kirjastopalvelujen kannalta? Kuinka otetaan huomioon tekijänoikeuksien vaikutus erilaisten e-aineistojen kirjastolevitykseen?
E-aineistojen saatavuus kirjastoissa edellyttää sopimuksia suoraan tekijänoikeuksien haltijoiden tai heitä edustavien järjestöjen kanssa. Valtio voisi hyvin olla mukana edistämässä toimivia käytäntöjä sovittaessa aineistojen käyttöoikeuksista.
Kirjastoissa tapahtuvan verkkotaitojen opastaminen on hyvä ajatus, mutta sen yhteydessä on huomioitava myös henkilökunnan muut työtehtävät ja riittävät valmiudet. Digikoulua kirjastoista ei tarvitse tulla, mutta kirjasto voi luontevasti olla mukana auttamassa palveluiden käyttämisessä.
Voisiko yksityinen sektori tarjota kirjastopalveluja?
Voimassa oleva laki mahdollistaa kirjastopalvelujen tarjoamisen esim. ostopalvelulla yksityiseltä sektorilta. Kunta kuitenkin vastaa siitä, että kirjastopalvelut ovat kirjastolain mukaisia.
Millaisena näet yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen tulevaisuuden yliopistoille lähettämäsi myllykirjeen valossa ja jälkeen?
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät itsenäisesti kirjasto- ja tietopalvelujensa järjestämisestä. Yhteistyön ja profiloitumisen lisääntyessä saattaa kirjastoille tulla tarpeita profiloitua vahvemmin tietyn alan kirjallisuuteen.
Hallitus haluaa vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Voivatko kirjastopalvelut vaarantua, jos valtio ensin vähentää kirjastojen rahoitusta ja sitten purkaa kuntia velvoittavaa kirjastolainsäädäntöä?
Yleisiin kirjastoihin ei kohdistu hallitusohjelmassa säästöjä. Kirjastojen merkitys suomalaiseen sivistykseen ja oppimiseen koulujen tukena on niin merkittävä, että myös tulevaisuudessa pidän kiinni periaatteesta, että jokainen kunta tarjoaa jatkossakin kirjastopalveluita.
Valtion kirjastopolitiikka – onko sitä, ja jos, niin millaista?
Kansallisen kirjastopolitiikan lähtökohtana on tiedon ja kulttuurin tasavertaisen saatavuuden varmistaminen. Kansallista kirjastopolitiikkaa päivitetään kirjastolain uudistamisen yhteydessä – päälinjoja kuitenkin kunnioittaen.
Arvio maakuntakirjastojen määrästä? Kirjastojen määrästä? Mikä on kuntalaiselle sopiva matka kirjastoon?
Valtioneuvostossa on päätetty, että itsehallintoalueita on 18. Kirjastolain uudistamisen yhteydessä alueellinen kirjastotoiminta, eli nykyiset maakuntakirjastot, organisoidaan uudelleen laajempiin kokonaisuuksiin.
Sopivaan etäisyyteen on ongelmallisista ottaa yksiselitteistä kantaa, koska se on sidoksissa kunnan kokoon, kulkumahdollisuuksiin ja julkiseen liikenteeseen. Hyvä lähtökohta on, että jatkossakin jokaisessa Suomen kunnassa tarjotaan kirjastopalveluja ja että kirjastojen palvelut ovat asukkaiden saatavilla – asuinpaikasta riippumatta. Sähköiset palvelut tuovat uusia mahdollisuuksia kirjastojen toimintaan alueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä.
Valtio on vähentänyt valtionavustuksia kirjastoille. Aiemmissa uudistuksissa menivät ns. korvamerkityt avustukset, viimeksi poistettiin tuki kirjastorakentamiselle ja autohankinnoille. Eikö kirjastoverkkoa aiota enää kehittää?
Korvamerkinnästä luopuminen ei tarkoita sitä, ettei kirjastoja enää kehitettäisi! Toivon, että jatkossa voisimme osoittaa avustusta kirjastojen ja niiden uusien palvelujen kehittämiseen.
Milloin viimeksi kävit kirjastossa ja mitä siellä teit?
Olen alkanut tutustuttaa kaksivuotiasta tytärtäni kirjastojen maailmaan kotikaupungissani Forssassa ja myös Helsingissä. Kesällä käytimme myös kirjastoautoa, joka parkkeeraa joka lauantai Forssan torille. Pikkuneiti on innokas lukija ja aivan innoissaan lastenkirjojen paljoudesta. Meillä luetaan paljon. Äitinä olen iloinen siitä, että myös päiväkoti käyttää kirjastopalveluja ja siten tutustuttaa lapsia uuteen maailmaan.
Haastattelu tehtiin sähköpostitse.
