Valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen kirjastotoimintojen supistamispaine on saanut yksityishenkilöt liikkeelle. Ari Savikko perusti kalakirjaston Muonioon.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko ei jäänyt odottamaan toimettomana vanhojen ja harvinaisten kala- ja kalastuskirjojen hävittämistä. Yli 30 vuoden ajan kalakirjallisuutta harrastuksenaan kerännyt Savikko tarttui toimeen ja päätti pelastaa kaikki pelastettavissa olevat kalakirjat. Pian aineistoa oli niin paljon, että hän joutui miettimään, mitä sille tekisi.
”Päätin perustaa yksityisen kalakirjaston”, kertoo Savikko.
Yksityiset kokoelmat hajoavat helposti kerääjän kuoleman jälkeen. Koska lähipiiristä löytyy vain harvoin työn jatkajaa, myydään kokoelma usein moniin eri paikkoihin.
”Kokoelma on aina arvokkaampi kuin yksittäiset kirjat. Usein kokoelman kulttuurinen arvo on huomattavasti rahallista arvoa suurempi”, sanoo Savikko.
Hänelle kirja on muutakin kuin pelkkä painotuote.
”Esineenä kirja on arjen kulttuurihistoriaa. Kirjan syvällisempää merkitystä ihmiselle kuvaa hyvin muinaisessa Egyptissä olleen ensimmäisen kirjastolaitoksen nimi: Sielun Huoltola.”
Suomen kattavin valikoima
Kirjasto ei synny ilman aikaa ja rahaa. Savikko kertoo ”kalastelleensa” kirjoja maailmalta yli 30 vuoden ajan. Työtä on helpottanut hyvät kontaktit antikvariaatteihin. ”Niistä tarjotaan suoraan harvinaisempia kalakirjoja.”
Tähän asti kirjaston aineiston keruu on toteutunut täysin omin varoin.
Tällä hetkellä kalakirjaston tietokannasta löytyy yli 22000 kala- ja kalastusaiheista julkaisua. Mukaan mahtuu useita harvinaisuuksia, kuten 1700-luvun kala-alan väitöskirjoja ja uniikkeja käsikirjoituksia. Vanhimmat suomalaiset kalakirjat ovat vuodelta 1730 ja englanninkielisiä julkaisuja löytyy aina 1600-luvulta lähtien.
”Kokoelma sisältää myös suuren määrän vanhaa ruotsalaista kalakirjallisuutta. Lisäksi joukossa on saksalaista, venäläistä, virolaista, norjalaista ja ranskalaista aineistoa.”
Kirjojen lisäksi kirjastosta löytyy kaikki ennen vuotta 1940 ilmestyneet ammattilehtiartikkelit. Kirjaston tietokantaa päivitetään siten, että vuoteen 2017 mennessä siinä on kaikki ennen vuotta 1950 julkaistut artikkelit.
Tutkijoille majoitustiloja
Savikko on monien muiden keräilijöiden tapaan huolissaan vanhan ja harvinaisen kulttuurihistoriallisen aineiston säilymisestä. Hän toivookin julkisten laitosten ottavan yhteyttä divareihin, erikoiskirjastoihin tai suoraan keräilijöihin ennen kuin hävittävät materiaalia.
”Mitä vähäpätöisemmän näköinen painotuote on, sitä varmemmin se hävitetään”, hän harmittelee.
Kirjasto on avoin tutkijoille, keräilijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Muonion Kemiläisenvaaraan rakennettavaan kirjastorakennukseen tulee myös majoitus- ja työskentelytilat.
”Näin vaikkapa väitöskirjan tekijöillä on mahdollisuus työskennellä siellä lyhyitä jaksoja. Tarkoitus ei ole museoida kokoelmaa, vaan säilyttää ja jakaa olemassa olevaa tietoa sitä tarvitseville.”
