Eläinpölystä ei kannata stressata, mutta vakuutus pitää olla kunnossa, sanoo asiantuntija.
Monista kirjastoista voi nykyään bongata lukukoiran, jonka kuuleville korville voi lukea ilman pelkoa siitä, että koira huomauttaisi virheistä tai haukkuisi lukunopeuden liian hitaaksi. Koiran rento läsnäolo voi myös lievittää lukemiseen liittyvää stressiä.
Viime vuonna kyselyssä 55 kirjastoa ilmoitti, että niillä on ollut lukukoiratoimintaa. Kennelliitto kertoo, että sen valtuuttamia lukukoiria on 71.
Lukukoiran käyttöä suunnittelevien kirjastojen avuksi on nyt koottu tuhti infopaketti, jonka nimi on kansalliset suositukset lukukoiratoimintaan. Infopaketin taustalla ovat Mikkelin kaupunginkirjasto ja Kennelliitto.
Eläinpöly askarruttaa
Hankkeen projektityöntekijä Elisa Harjunpää Mikkelin kaupunginkirjastosta kertoo, että ennen koiran saapumista kirjastot pohtivat usein allergiakysymyksiä. Allergiasuositukset ovat viime vuosina muuttuneet lukukoirille suotuiseen suuntaan.
“Allergia-, Iho- ja Astmaliiton nykyinen kanta on, että satunnaisista eläinvierailuista ei ole haittaa, kunhan tiedotus on kunnossa”, Harjunpää sanoo.
Lukukoirakäynnit vertautuvat avustajakoiriin. Eläinpölyä kulkeutuu kirjastoonkin muutenkin jonkin verran ihmisten mukana. Lukupaikan on tärkeintä olla rauhallinen ja häiriötön, mutta erillinen paikka tai kulkureitti koiralle ei ole välttämätön.
Siina Pirinen lukee koiralle.
Myös vakuutus- ja vastuuasioiden kanssa raavitaan usein päätä. Näissä asioissa lukukoiran ohjaajalla on iso vastuu. Koiran voi vakuuttaa joko erityisesti lukukoiratoimintaan Kennelliiton tai muiden yhdistysten kautta tai sitten ohjaajalla on oltava henkilökohtainen vastuuvakuutus, josta kirjaston pitää varmistua.
“Vakuutusten ehtoihin voi vaikuttaa esimerkiksi lapsiasiakkaiden ikä tai se, onko lukijan huoltaja paikalla”, Harjunpää kertoo.
Suositusta tehdessä huomattiin, että kaikki kirjastot eivät huomanneet kysyä vakuutuksesta.
Koirakot koulutukseen
Vakuutusten lisäksi olennaista on, että koiran ja ohjaajan muodostama koirakko on koulutettu ja testattu sopivaksi lukukoiratyöhön. Suomessa koulutusta tarjoavat monet tahot, kuten Kennelliitto, Suomen Karva-Kaverit ja paikalliset koirakoulut.
Netissä voi suorittaa Reading Education Assistance Dogs – koulutuksen, kavereiden kesken R.E.A.D:in.
Itse koirallekin on omat kriteerinsä. Sen on oltava jo aikuinen ja tottunut erilaisiin paikkoihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Kirjastoissa esimerkiksi erilaiset hajut, liukkaat lattiat tai yllättävät äänet ovat lukukoiralle helppoja nakkeja. Uusien ihmisten kohtaamisen on oltava koiralle nautinto. Laatusuosituksen pohjana on Kennelliiton kanssa kehitetty paketti, joka kattaa koirien koulutuksen, testauksen ja vakuutusturvan. Kirjastoille se on luultavasti selkein tapa toiminnan järjestämiseksi. Tästäkin huolimatta Elisa Harjunpää korostaa, että suositusta voi vapaasti soveltaa.
”Kennelliitto toimii aktiivisemmin joissakin paikoissa, mutta esimerkiksi Turun seudulla Karva-Kavereilla on vankka asema. Muitakin toimijoita löytyy.”
Kaikki eivät esimerkiksi halua sitoutua Kennelliiton jäseneksi, jota heidän toiminnassaan ohjaajalta vaaditaan.
Kirjasto välikätenä
Kirjaston roolia lukukoiratoiminnassa määrittää usein se, onko koiran ohjaaja omaa väkeä ja tuntee jo talon tavat.
Jos ohjaaja tulee talon ulkopuolelta, Elisa Harjunpää kehottaa ottamaan hänet täysillä mukaan lukutuokioiden suunnitteluun. Kirjaston vastuulla on hoitaa tiedotus, tilat, tarvittavat lukemiset ja esimerkiksi taata lukurauha koiran vierailujen aikana.
Miten pääsee alkuun karvaisen kuuntelijan etsimisessä? Katse kannattaa suunnata lähialueen koiraharrastajiin ja -yhdistyksiin tai Kennelliittoon. Facebookissa toimii myös aktiivinen Lukukoirat-ryhmä, jossa jaetaan vertaistukea ja kokemuksia.
Laatusuositus yleisten kirjastojen lukukoiratoimintaan löytyy Mikkelin kaupunginkirjaston verkkosivuilta: http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/hankkeet-ja-raportit
