Osa kirjastoista antaa jo vastasyntyneelle kirjastokortin ja auttaa vanhempia vauvakirjojen löytämisessä. Kävimme katsomassa, mitä vauvalorutuksessa tapahtuu.
Helsingin Maunulan kirjaston satuhuone on päällystetty kattoa myöten paksulla, pehmeällä, sammaleen vihreällä kankaalla. Vauvat ja äidit istahtavat kuin metsän mättäille. Kengät jätetään ulkopuolelle, äidit käyvät lattialle ja asettavat vauvat köllöttämään eteensä tai syliinsä.
Paikalle saapuu vihreään paitaan pukeutunut mies. Hän on Lauri Seutu, Maunulan kirjaston kirjastonhoitaja ja vauvalorutuksen vetäjä. Seutu istuu lattialle ja jakaa äideille lorutekstejä. Hänellä on pieni kannel, josta hän heläyttää pari sointua ja toivottaa kaikki tervetulleiksi. Sitten hän laulaa pehmeästi jokaiselle vauvalle erikseen tervetuliaislaulun. ”Tervetuloa Vilppu, tervetuloa Iiris, Enla, Milla…”
Tuokio jatkuu lorujen ja taputusten tahtiin. Vauvat helistävät helistimiä tai naureskelevat, kun äiti piiloutuu huivin taa. He ovat iältään neljästä kuukaudesta vuoteen. Vanhin ottaa jo horjuvia askeleita.
Elämyksiä vauvoille
Odottajan tai vauvaperheen kannattaa piipahtaa kirjastossa, sillä sieltä saa tietoa raskauteen, synnytykseen, vauvan- ja lastenhoitoon liittyvistä asioista. Kirjastot järjestävät myös asiantuntijaluentoja ja ohjelmaa vauvoille ja heidän vanhemmilleen. On lorutuokioita, vauvaklubeja ja jopa vauvakinoja.
Anna Rainio tuli yksivuotiaan Vilpun kanssa lorutukseen. Hän kertoo löytäneensä kirjaston vauvatuokiot jo esikoisensa kanssa, joka on nyt viisivuotias. Rainio lukee paljon lapsille kotona.
”Kiinnostus lukemiseen tulee kotoa. Se taitaa olla sukupolvien yli siirtyvä tapa. Muistan jo lapsena rakastaneeni kirjastoja.”
Neljäkuukautisen Millan äidin Elina Saarisen mielestä kirjaston henkilökunnalta saa hyviä kirjavihjeitä lapsille sopivista kirjoista. Saarisen seitsemänvuotias esikoinen sai hiljattain kirjastokortin ja on nyt hurahtanut Puluboihin, suosittuun lastenkirjasarjaan.
”Oma kirjastokortti on lapselle äärimmäisen tärkeä. Lapseni on ylpeä siitä, että voi omalla kortilla lainata ihan itse.”
Helsingissä ja monissa muissa kirjastoissa vauva voi jo saada oman kirjastokortin.
Neuvolaa tarvitaan
Lorutuksessa äidit kertovat, että neuvolasta ei ole saanut mitään lukemiseen liittyvää tietoa.
”Neuvola on keskittynyt lähinnä siihen fyysiseen puoleen,” Anna Rainio pohtii.
”Olisi tärkeää tuoda lukemista esiin jo neuvolassa, niin nekin ihmiset, jotka eivät käy kirjastossa saisivat tietoa.”
Kirjastot ovatkin ryhtyneet tekemään entistä enemmän yhteistyötä neuvoloiden kanssa. Yksi ensimmäisistä on Tampereen kaupunginkirjasto, jonka kokoamaa Lue lapselle -esitettä on toimitettu neuvolaan. Kirjaston työntekijä antaa kirjavihjeitä Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilan tilaisuuksiin ja esittelee kirjoja vauvoille, lapsille ja vanhemmille perhetalossa. Pääkirjastossa on vauvalorutuksia.
Tampereen Koilliskeskuksen kirjasto sijaitsee samassa tilassa neuvolan kanssa. Kirjaston lastenosasto on samalla neuvolan odotustila. Myös Espoon Ison Omenan kauppakeskuksessa kirjasto ja neuvola ovat naapureina.
Valkeakosken kirjastossa on kokeiltu ryhmäneuvolaa. Kirjastossa kokoontuvassa ryhmäneuvolassa perheet saavat tukea eri ammattilaisilta, mm. terveydenhoitajalta, kirjastonhoitajalta ja toisiltaan. Kaikille puolivuotiaiden lasten vanhemmille on jaettu lukuvihjeitä.
Kemiönsaarella vauva saa kirjastosta oman kirjan. Kunnan tervetuloa vastasyntyneille -paketissa on kirjaston lahjakortti, jolla voi noutaa vauvan ensimmäisen kirjan kirjastosta. Kortti annetaan vastasyntyneiden vanhemmille neuvolakäynnillä.
Kirjaston palvelut lapsille ovat kehittyneet Rainion mielestä paljon kuluneen viiden vuoden aikana.
”Nyt pehmolelutkin voivat yöpyä kirjastossa.”
Saarinen taas pitää hyvänä sitä, ettei vauvatuokioihin tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan voi poiketa, kun omiin aikatauluihin sopii.
Lauri leikittelee
Vauvatuokion lopuksi vetäjä Lauri Seutu kertoo, mistä kirjoista hän on tekstejä loruillut ja vinkkaa muutaman kirjavinkin. Seutu on pitänyt satutuokioita yli 12 vuotta ja vetänyt lorutuksia runsaat kaksi vuotta.
”Runous, sanataide ja musiikki ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ja olen lapsenmielinen ihminen”, Seutu pohtii. Myös omien lasten kanssa vietetyt muskarihetket innostivat loruiluun.
Vauvatuokioihin osallistuvat useimmiten äidit, mutta taaperoiden satuhetkissä mukana ovat myös isät, mummit ja vaarit.
Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota miesvetäjään.
”Voihan se olla isille rohkaisevakin elementti kun on miesvetäjä ja nähdään, että mies voi ihan rauhassa hassutella, leikitellä ja olla hellä ja hempeä”, Seutu sanoo.
Seutu antaa mielellään kirjavihjeitä vauvatuokioissa. ”Vinkkaan, jotta vanhemmat tulevat tietoisiksi tekijöistä ja siitä, minkälaisia kirjoja on saatavilla.”
Pienimmille tarkoitettuja ensikirjoja lainataan vilkkaasti. Ne ovat harvoin paikoillaan hyllyssä.
Vetäjälle parasta vauvatuokioissa ovat vauvayleisön spontaanit ilon hihkaukset.
”Vuorovaikutus on vahva. En vain anna, vaan saan myös paljon itse. Vaikka teen tuokioihin viitteellisen käsikirjoituksen, itse energia tulee tilanteesta, se kiertää ja syntyy osallistujien kesken.”
Vauvan kirjavinkit
Lauri Seudun kirjavinkit:
Riimikissa kikattaa : runohetkiä pienille
Hannele Huovi: Vauvan vaaka, Ihme juttu!
Eppu Nuotio: Silkkipaperitaivas
Johanna Venho: Puolukkavarvas
Laura Ruohonen ja Erika Kovanen: Allakka pullakka, Yökyöpelit
Tampereen / Piki-verkkokirjaston vinkit
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/vanhemmille -> Loruleikkejä vauvalle
Lukukeskuksen Lue lapselle -hankkeessa kunnat, neuvolat ja kirjastot tekevät yhteistyötä suomalaisten lukutaidon edistämiseksi. Tavoitteena on, että lukemaan innostaminen ja siihen liittyvän faktatiedon jakaminen vakiintuu osaksi neuvolatarkastuksia ja tavoittaa kaikki Suomen vanhemmat.
Lue lapselle -pilottikokeilun vinkit linkistä: luelapselle.fi/kirjavinkit/
