Yhteistyömuotoja kirjastoalan koulutuksessa

Moni informaatiotutkimusta ja kirjasto- ja tietopalvelualaa opiskeleva toivoo työllistyvänsä yleiseen kirjastoon. Koulutus antaa tähän eväitä, koulutustason mukaan, eri näkökulmista ja valmistellen erilaisiin työtehtäviin. Työelämäyhteyksiä ja opintojen työelämärelevanssia korostetaan yhä enemmän myös yliopistomaailmassa. Tässä työelämän antama panos koulutuksen tukemisessa on tärkeässä roolissa. Yksi yhteistyön muoto ovat alan yhdistykset ja seurat, joiden toiminnassa kouluttajat ja kirjastokenttä kokoontuvat yhteisten aiheiden äärelle. Kirjastoseuran Koulutus- ja tutkimustyöryhmän tehtävänä on tukea koulutuksen kehittämistä Suomessa. Työryhmä koostuu alan kouluttajista, opiskelijoista ja yleisten kirjastojen edustajista.

Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutus on profiloitunut eri tavoin eri koulutusasteilla, ja yhteistyön muodot voivat täten kohdistua eri toimijoihin, myös tietoperustaiset organisaatiot kattaen. Alan koulutus on pienimuotoista verrattuna suurempiin oppiaineisiin ja tällä on toki vaikutuksensa yhteistyömuotoja tukevaan resurssointiin. Kouluttajien näkökulmasta yhteistyötä tehdään lähtökohtaisesti mielellään ja se koetaan tärkeänä koulutuksen monipuolistajana.

Kytkökset käytännön työelämään voivat saada hyvin erilaisia muotoja. Harjoittelu on yksi merkittävimmistä väylistä työelämään tutustumiseksi ja peilaa samalla työelämän tarpeiden ja koulutuksen sisältöjen vastaavuutta. Harjoittelun pituus vaihtelee koulutuksen asteen mukaan ja opiskelija voi valita millä sektorilla harjoittelun suorittaa. Parhaimmillaan harjoittelu toimii “työhaastatteluna” työelämään. Harjoittelu saattaa myös poikia ideoita opinnäytetöihin ja esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakouluopinnoissa tämä onkin hyvin tyypillistä.

Tätä blogitekstiä kirjoittaessamme pyysimme kommentteja eri koulutustasoilla opiskelevilta opiskelijoilta. Harjoittelu nousi esille merkittävänä työelämärelevanssia opintoihin lisäävänä tekijänä:

“Edelleen on kovasti niin, että työn todellinen luonne paljastuu vasta                                              työharjoittelussa. Siksipä onkin hyvä, että opintoihimme kuuluu pakollisena                                   työharjoittelu.”

Kirjastokenttä tulee opintojen myötä tutuksi myös kirjaston henkilökunnan pitämien luentovierailujen muodossa. Puheenvuorot voivat pitää sisällään yleistä alan, ja työtehtävien esittelyä, tai ne voivat liittyä tiettyihin erityisaiheisiin, kuten vaikkapa musiikin tiedonhakuun tai kirjaston tietojohtamiseen. Lisäksi työelämän edustajat voivat toimia jopa opintojaksojen sivutoimisina opettajina.

Vierailuluentoja muisteltiin opiskelijoiden toimesta näin:

“Yksi parhaista oli ehdottomasti pääkirjaston musiikkiosaston työntekijän meille                            pitämä luento Tiedonhankinta ja -haku -kurssilla. Ainakin tässä tapauksessa kirjaston                    työntekijä oli juuri oikea valinta opettamaan asiakkaan puolesta toteutettavaa                                 tiedonhakua, kun aihe on näin spesifi. Pitkän uran samalla osastolla tehneellä työntekijällä olikin antaa monipuolisia vinkkejä erilaisten musiikkiin ja elokuviin liittyviin tiedonhakuihin. Ennen luentoa ei mielessä ollut käynytkään mistä voisin hakea laajasti tietoa esim. vanhoissa suomalaisissa elokuvissa esitettyjen kappaleiden nimistä tai muusikoiden käyttämistä salanimistä. Työntekijä oli selvästi taitava työssään, ja osasi sen ansiosta antaa meille myös monipuolisesti musiikin tiedonhakua havainnollistavia tehtäviä.”

Alumnipäivät ovat opiskelijoilta kiitosta keräävä tapa tehdä näkyväksi erilaisia urapolkuja ja nostaa esille työelämän kannalta tärkeitä osaamisvaatimuksia. Osassa korkeakouluista alumnipäivästä on muodostunut vuosittainen perinne. Kirjastoalan työntekijät voivat olla esillä myös muilla koulutukseen kytkeytyvillä työelämäpäivillä.

Harjoittelujen lisäksi konkreettisia kurkistuksia työelämään tuovat kirjastovierailut. Osa vierailuista voidaan toteuttaa vakiintuneena osana opintoja tai erillisinä, vuosittain vaihtuvina vierailukohteina. Esimerkiksi Haapaveden opiston opintoihin kuuluu tutustumiskäyntejä eri kirjastoihin lähikirjastoista Kansalliskirjastoon. Seinäjoella taas osana ruotsin opintojaksoa vieraillaan Vaasan eri kirjastoissa yhdistäen näin kirjastovierailut ja kielikylpy.

Kouluttajien näkökulmasta ilahduttavia ovat myös ne kohtaamiset, joissa yksittäiset kirjastoammattilaiset lainaavat aikaansa ja ammattitaitoaan opiskelijoille. Opintojaksoihin voi kuulua esimerkiksi oppimistehtäviä, joissa opiskelijat haastattelevat työelämän asiantuntijoita tai käyvät seuraamassa erilaisia kirjastojen opetus- ja ohjaustilanteita.

Kirjastojen monipuolistunut tapahtumatuotanto on myös runsas lähde yhteistyölle. Tapahtumien suunnittelu ja järjestämiseen osallistuminen voi olla osa kurssisuoritusta tai osallistaminen voi perustua opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa tapahtumatuotannon opinnot kuuluvat pakollisiin opintoihin, mutta sen lisäksi tapahtumat tuovat myös muissa yhteyksissä kirjastot ja opiskelijat yhteen.  

Opiskelijat muistelivat tapahtumien järjestämiseen liittyviä kokemuksiaan seuraavasti:

“Kokoelmanhallinnan kurssin aikana järjestimme ryhmissä tapahtumia Turun AMK:n           kirjastolle ja toimeksiantona lasten tapahtuman Turun kaupunginkirjastossa.                              Pääkirjastossa järjestetyt Harry Potter -illat ovat myös toteutettu yhteistyössä                                 vapaaehtoisten opiskelijoiden kanssa.”

“Enemmän tehtiin sillä lailla yhteistyötä, että me opiskelijat järjestettiin tapahtumia   ja näyttelyitä kirjastolla. Meidän linjan opiskelijat mm. järjesti kirjaston satutunnit. Lisäksi pidettiin joka vuosi alakoululaisille yökirjastoa ja erilaisia teemapäiviä, niin kuin vaikka pelipäiviä ja Lainan päivän juttuja.”

Toiveita yhteistyöstä olisi takuulla monenlaisia. Opiskelijat nostivat esille seuraavanlaisia asioita:

“Kun katsoo yleisten kirjastojen työilmoituksia niin siellä mainitaan usein koulujen kanssa tapahtuva yhteistyö, esimerkiksi vinkkaus tai tiedonhakuopetus. Yliopiston opinnoissa lasten kirjastotoiminnan kurssilla tähän, ainakin vinkkaamiseen, sai yhden pienen käytännön kokemuksen. Toivoisin että kirjastoissa tapahtuvaan yhteistyötoimintaan koulujen kanssa pääsisi seuraamaan kuinka tämä tapahtuu käytännössä, vinkkaukset ja muut kirjasto-opetukset.”

“Musta ois kiva etenkin kuulla enemmän erikoiskokoelmista ja esim. miten                                            kirjastoissa handlaavat paikalliseen historiaan liittyvän matskun tarpeen/kokoamisen.”

Joskus teot jäävät vain ideatasolle. Resurssien mahdollisen vähyyden lisäksi toisinaan kyse voi olla myös siitä, ettei muisteta, että johonkin asiaan liittyen voisi olla yhteydessä koulutustahoon tai vaikkapa suoraan ainejärjestöön. Esimerkiksi kirjastoissa toteutettavat projektit voisivat poikia ehdolle opinnäytetyön aiheita tai harjoittelupaikkoja. Myös ”markkinointia” molempiin suuntiin tarvitaan – miltä koulutussektori ja nykypäivän opiskelu yleisesti tänä päivänä näyttää ja toisaalta, millaisessa muutoksessa kenttä on. Tällä blogikirjoituksellamme kannustammekin aktiiviseen vuorovaikutukseen koulutuskentän kanssa, jotta työelämätarpeet tulisivat paremmin kuulluksi.

Toki myös COVID-19 pandemia on vaikuttanut koulutuksen ja kirjastojen yhteistyöhön. Moni opiskelija joutui jännittämään kesän 2020 harjoittelujen toteutumista, mutta onneksi ainakin Oulun yliopiston harjoittelijoiden kaikki harjoittelut pystyttiin lopulta toteuttamaan ja muun muassa KEUDA:n ammattitutkinto-opiskelijat ovat löytäneet työssäoppimispaikkoja kirjastoista tilanteesta huolimatta.

Oli digiloikan toteutumisesta mitä mieltä tahansa, niin etäkokoontuminen on tilanteen takia lisääntynyt. Tätä kannattaisi hyödyntää, sillä etänä yhteistyön ei tarvitse rajoittua vain oppilaitospaikkakunnille. Voisivatko opiskelijat osallistua etänä projekteihin tai vaikka järjestää tapahtuman verkkoon? Ehkä nyt onkin aika miettiä sitä, mitä kaikkea jännää etänä voikaan toteuttaa!

Blogitekstin ovat kirjoittaneet Suomen kirjastoseuran koulutus- ja tutkimustyöryhmän jäsenet.

 

Kirjastoseuran koulutus- ja tutkimustyöryhmä järjestää keskiviikkona 19.5. etäaamukahvit. Aamukahvien aiheena on kielellinen ja kulttuurinen monipuolisuus kirjastotyössä.

Lisätietoa ja osallistumislinkki täältä. Tervetuloa!