Ehdokkaat hallitukseen

Kirjastoseuran vuosikokouksessa to 2.10.2025 valitaan Kirjastoseuralle hallitukseen neljä (4) varsinaista jäsentä kaudelle 2027–27 ja kolme (3) hallituksen varajäsentä vuodelle 2027. Hallitukseen on tänä vuonna ehdolla yhteensä 10 henkilöä.

Seuran jäsenet voivat äänestää ehdokkaita verkossa sähköisesti 16. syyskuuta klo 9 – 30. syyskuuta klo 14. Äänestystä varten toimitamme linkin jäsenten sähköpostiin äänestyksen auetessa.  Äänestää voi myös Kirjastoseuran toimistolla Runeberginkatu 15 A 6 ennen vuosikokousta kello 11-13.

Sähköiseen vaalijärjestelmään kirjaudutaan jäsentiedoissa olevan sähköpostin avulla. Jos järjestelmä ei tunnista sähköpostiasi, ole yhteydessä Kirjastoseuran toimistoon info @ fla.fi tai 044 522 2941. Voit päivittää yhteystietosi jo ennakkoon tällä lomakkeella.

Äänestämään pääset täältä: ÄÄNESTYSLINKKI

Hallitukseen ehdolle tuli hakea 21.8.2025  mennessä ilmoittamalla halukkuutensa vaalivaliokunnalle ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka olet ja miksi sinut kannattaa valita Kirjastoseuran hallitukseen? Esittele itsesi 70 sanalla.
2. Kirjastoalallakin trendit ja painopisteet vaihtuvat – vinkkauksesta mediakasvatukseen ja lukutaitotyöstä kiertotalouteen. Minkä uuden teeman tai heikon signaalin haluaisit nousevan kirjastoalan keskiöön seuraavien vuosien aikana? Perustele tiiviisti miksi juuri tämä teema tai heikko signaali?
3. Mikä Kirjastoseuran työssä on mielestäsi kaikkein tärkeintä ja ainutlaatuista? Miksi kaikkien pitäisi kuulua Kirjastoseuraan?

Ehdolla hallitukseen

Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi haki määräaikaan mennessä kymmenen (10) henkilöä. Hallituksen varsinaisten jäsenten paikoista ja varajäsenten järjestyksestä toimitetaan vaali. Lisätietoja vaalista saat täältä: Äänestysohjeet 2024

Esittelemme ehdokkaat hallitukseen aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaan nimen lopussa äänestysnumero. Ehdokkaan esittelyssä nimen perässä asuinkunta ja ammattinimike. Klikkaamalla ehdokkaan nimeä alta, pääset suoraan hänen vastauksiinsa.

• Marjut Brunila, 2
• Ulla Ijäs, 3
• Katariina Knuutinen, 4
• Noora Mustajoki, 5
• Elina Niemi, 6
• Mikko Paajala, 7
• Jarkko Rikkilä, 8
• Lissu Rossi, 9
• Sanna-Mari Samu, 10
• Jaakko Tiinanen, 11

Marjut Brunila, Littoinen, luokanopettaja, lasten- ja nuortenkirjailija

1. Olen empaattinen ja tarmokas kirjailija Liedon Littoisista Turun vierestä. Olen julkaissut palkittua Immu-sarjaa alakoululaisille (Immu ja Torninvartijat oli esikoiseni). Tulevana talvena alkavat uusien lasten seikkailut Utössä. Ennen kirjailijan uraa toimin luokanopettajana Turussa. Opetin myös valinnaista ilmaisutaitoa ja kirjoitin usean pitkän lastennäytelmän sitä varten. Ohjasin, puvustin, lavastin, tein tanssikoreografiat ja hoidin musiikit. Olen myös sanataideohjaaja. Viimeksi olen pitänyt pajaa Lehmusvalkamassa senioreille. Koen olevani luovan alan moniottelija, siksi myös hyvä ehdokas!
2. Tarinoiden voiman. Nykylapsille harvoin luetaan kotona tarinoita, myös koulussa tarinoiminen jää helposti kaiken nippelitiedon jalkoihin. Tarinoiminen on tarinoijan ja kuulijakunnan välinen tapahtuma, jossa keskitytään kuuntelemaan ja jossa aikuinen on läsnä lapsille 100 prosenttisesti. Tarinoiminen voi olla myös yhteistä mielikuvituksella leikkimistä, jossa prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. Tarinoinnissa jokainen on yhtä arvokas osa toimintaa.
3. Kirjastot ovat olleet aina sivistyksen asialla. Ne tarjoavat jokaiselle kansalaiselle yhdenvertaisen oikeuden päästä fiktion ja faktan maailmaan musiikkia ja muuta toimintaa unohtamatta. Kirjastoseura ajaa toiminnallaan kirjastojen etua eli kaikkien kansalaisten oikeutta sivistykseen. Kirjastoseura on kirjallisen kulttuurin puolestapuhuja, se on meidän kaikkien yhteisellä asialla. Näinä aikoina, kun kulttuuri kohtaa vain leikkauksia, Kirjastoseuralla on tärkeä tehtävä huutaa apua koko kansakunnan puolesta.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Ulla Ijäs, Nokia, tutkija, Suomen historian dosentti

1. Olen työskennellyt pitkään tutkijana ja tietokirjailijana. Olen tutkinut mm. kirjojen keräämistä ja välittämistä Suomessa. Olen opiskellut historiaa, Suomen kirjallisuutta ja informaatiotutkimusta. Minulla on laajat yhteiskunnalliset verkostot ja näkemystä siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten sitä voitaisi kehittää. Kirjastolla on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa etenkin nyt, kun lukutaito on muutoksessa. Haluan työskennellä sen eteen, että suomalainen kirjasto olisi säilyisi tiedon ja virkistyksen paikkana ja helposti saavutettavana ympäri Suomen.
2. Lukutaidon romahduksesta on puhuttu paljon etenkin nyt, kun liikkuvaan kuvaan perustuva viestintä kaupallisilla alustoilla valtaa alaa. Samaan aikaan tekoälyn kehittyessä tekstien tuottaminen tapahtuu napin painalluksella ja ylipäänsä meitä ympäröi ennennäkemätön tekstien tulva. Sekä kuvien että tekstin todenperäisyyttä olisi kyettävä arvioimaan, sillä perinteiset mittarit ja median portinvartijat eivät enää toimi. Monipuolinen lukutaitoisuus vaikuttaa syvästi demokratian toimivuuteen. Mikäli meillä ei ole lukutaitoista, hyvin informoitua kansaa, ei paikallis- tai valtakunnantasoinen demokraattinen päätöksenteko ole mahdollista. Kirjastoilla on mahdollisuus edistää monipuolista lukutaitoa sekä taata pääsy monipuolisen, harkitusti ja ammattitaitoisesti kuratoidun ja moniäänisen tiedonvälityksen ja viihteen pariin.
   Tulevaisuudessa kirjastot voisivat toimia lähipalvelupisteenä, jossa olisi mahdollista saada apua sellaisiin asioihin, joiden hoitaminen on siirtynyt verkkoon. Verkkopalvelut edellyttävät lukutaitoa ja kykyä ymmärtää luettua asiatekstiä. Monille tämä on hankalaa, joten kirjastoissa voisi tulevaisuudessa olla palkattuna sosiaalityöntekijä tms., joka opastaisi ihmisiä viranomaisasioinnissa ja verkkopalveluiden käytössä.
3. Kirjastot ovat kuntalaisten tärkeimpinä pitämiä lähipalveluita. Kirjastoseuraan kannattaa liittyä, mikäli pitää kuntien ylläpitämien kirjastojen palveluja merkityksellisinä. Kirjastot nykymuodossaan ovat hyvin suomalainen ilmiö, jota ihmiset arvostavat. Kirjastoseuralla on mahdollisuus toimia sen hyväksi, että myös jatkossa kunnissa olisi kirjastopalveluita. Kirjastoseuran toiminta auttaa kirjastoja pysymään kiinni ajassa ja haisteleman sitä, mihin suuntaan kannattaa kehittyä.
4. En ole Kirjastoseuran jäsen.

Katariina Knuutinen, Kerava , äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori (peruskoulu)

1. Olen yli 20 vuotta peruskoulussa opettanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Kirjasto on minulle sekä kirjastonkäyttäjänä että opettajana tärkeä kulttuuripalvelu, ja minua kiinnostaa koulujen ja kirjaston yhteistyö. Kuulun Kirjastoseuran Nuortenkirjasto-työryhmään ja kolumnejani koulun ja kirjaston yhteistyöstä on syksystä 2024 alkaen julkaistu Kirjastolehdessä. Kirjastoseuran hallituksen jäsenenä haluaisin olla mukana pitämässä kirjastoasioita esillä Suomessa sekä edistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä.
2. Kirjakauppoja lopettaa toimimasta ja kirjoja ostetaan entistä vähemmän, joten kirjaston rooli kirja-alalla tulee vahvistumaan. Kirjastoissa voidaan järjestää monenlaista toimintaa, ja kirjaston rooli demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden vaalijana ja kehittäjänä on merkittävä.
3. Tärkeintä ja ainutlaatuisinta on avoin keskustelu, ideoiden ja kokemusten vaihto sekä kirjastotoiminnan kehittäminen yhteistyönä. Kirjastoseuraan kannattaa kuulua, koska seura toimii tärkeiden asioiden puolestapuhujana ja rakentaa demokratiaa.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Noora Mustajoki, Kittilä, kirjastotoimenjohtaja

1. Olen 47-vuotias alanvaihtaja, kirjastotyöhön vasta neljä vuotta sitten päätynyt toimittaja. Kirjastotyön syvyys aukeni minulle todella vasta diplomiopintoja suorittaessa: yleisten kirjastojen historia, demokratiatyö, keskustelut, osallisuus ja aktivismi suorastaan räjäyttivät tajuntani.Tunnen olevani täysin oikeassa paikassa pienen pohjoisen kunnan kirjastotoimenjohtajana. Meillä on loistava työyhteisö. Koen myös vaikuttamistyön tärkeäksi. Olen Kirjastoseuran varapuheenjohtaja ja ensimmäisellä hallituskaudella olen päässyt vasta jyvälle: jatkaisin mielelläni. Istun myös YKN:ssä, IFLA:n Public Libraries -jaostossa sekä Tietokirjailijoiden hallituksessa.
2. Nostan esiin kaksi asiaa, molemmat erityisesti demokratiatyön näkökulmasta.
   1) Aikuisten lukutaitotyö on keskeistä, sillä lukutaito on jatkuvasti tärkeämmäksi muuttuva kansalaistaito, eikä mikään muu toimija pidä samalla tavalla ääntä TAIDOSTA (joka on eri asia kuin lukemisen ilo, vaikka sekin on toki tärkeää). Lukutaito on jatkuvasti ylläpidettävä taito, ja analyyttinen ja kriittinen lukeminen ja esimerkiksi sanataide kehittävät myös lukutaitotyötä tekevän omia taitoja. Positiivinen kierre on valmis!
   2) Keskustelukulttuuri: kirjastoissa on valtava potentiaali yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamiseen. Kirjastot voivat olla paikkoja, joissa opetellaan käymään kunnioittavaa keskustelua ja kuuntelemaan muita. Sekä sietämään toisiamme. Tätä maailma kaipaa juuri nyt kipeästi.”   “Kirjastoseuralla on erinomaiset arvot ja hieno pyrkimys kertoa kirjastolaitoksen merkityksestä, kirjastojen mahdollisuuksista ja toteutuneista onnistumisista. Aatteellisena ja riippumattomana kansalaisjärjestönä se voi viedä ketterästi, rohkeasti ja positiivisesti läpi hankkeita, joihin kuntaorganisaatio tai valtiolliset toimijat eivät kykene.
3. Olen moneen kertaan ajatellut, että kaikki haluaisivat olla töissä kirjastossa, jos tietäisivät miten hyvä työpaikka kirjasto voi olla. Samoin voi sanoa Kirjastoseurasta: kaikki haluaisivat kuulua seuraan, jos tietäisivät, miten hieno yhteisö se on ja kuinka arvokasta työtä se tekee. Kirjastoilla on suuri merkitys vapaalle demokratialle ja tasa-arvolle.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Elina Niemi, Joensuu, alueinformaatikko

1. Moikka! Olen Elina ja toimin Joensuun seutukirjastossa alueinformaatikkona. Paljon muutakin on tullut kirjastoympyröissä koettua ja kokeiltua erilaisten työryhmien, sijaisuuksien ja hankkeiden myötä. Olen keskittynyt koko kirjastourani aikuisten kirjastotyöhön ja viime aikoina erityisesti nuorten aikuisten kirjastoasioihin. Ja ne vasta kivoja olikin! Valtakunnallinen kehittäminen on kiinnostanut jo jonkin aikaa ja on ollut mielenkiintoista seurata esimerkiksi E-kirjaston kehitystä eturintamasta. Kirjastoseura on tehnyt jo pitkään upeaa työtä vaikuttamisen ja kirjastokehittämisen saralla ja olisi ihanaa päästä siihen osaksi!
2. Kirjastot tarjoavat jo hyvin palveluja kirjastoa paljon käyttäville asiakkaille sekä lapsille kouluyhteistyön kautta. Tulevaisuudelta toivoisin kirjastoilta jalkautuvaa työotetta heidän keskuuteen, joille kirjastot ovat tuntemattomampia paikkoja. Yhteistyötä voi tehdä hyvin monenlaisten eri toimijoiden kanssa. Kirjaston mielikuvaa sivistyksen kehtona voitaisiinkin muuttaa maanläheisemmälle tasolle ja voisimme ottaa roolia kulttuurinkäytön polarisoitumisen ehkäisemisessä.
3. Kirjastoseura parantaa valtakunnallista yhteistyötä kirjastojen välillä ja helpottaa ammattilaisten verkostoitumista. Se tekee myös tärkeää vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan ja antaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa kirjastoista. Kaikkien tulisikin olla kirjastoseuran jäseniä, jotta saamme kirjastojen arvostuksen nousemaan ja pysymme kirjastoissa ajan hermolla. Kirjastoseura pitää kirjastojen lippua korkealla yhdessä niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kanssa.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Mikko Paajala, Oulu, palvelupäällikkö

1. Lukemisen edistämisen palvelupäällikkö Mikko Paajala Oulun kaupunginkirjastolta tässä, hei! Huomasin juuri, että olen ollut aika tasan 30 vuotta alalla. Siinä ajassa on ehtinyt näkemään kirjastokenttää aika laajasti, ja osaan nähdä asioiden eri kantit. Olen ollut hallituksessa kolme kautta ja hallitustyöskentely kommervenkit ovat myös hanskassa.
2. Minä liputan lukutaitotyön puolesta. Nykyisten taloudellisten paineiden aikana, lukutaitotyö ja lukemisen edistäminen ovat asioita, joilla on nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän merkitystä ihmisille ja laajasti yhteiskunnassa. Nämä ovat asioita, joilla me me pystymme perustelemaan toimintaamme. Lukutaitotyöhön käytetty euro on ei mene hukkaan.
3. Koin oman valaistumisen hetkeni Oulun kirjastopäivillä vuonna 2011. Huomasin, että me olemme yhdessä suurempi asia kuin se oma kirjasto tai kimppa. Meitä yhdistää halu tehdä kirjastoista niin hyviä kuin mahdollista. Tämä ajatus on mielestäni läsnä seuran toiminnassa. Seura on yhteisö, jossa halutaan tehdä parempaa maailmaa kirjastojen avulla. Ja siihen toimintaan haluan toivottaa kaikki kirjastoista kiinnostuneet mukaan.
   ps. Tervetuloa Oulun kirjastopäiville ensi kesänä kokemaan valaistumisen hetkiä. 🙂
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Jarkko Rikkilä, Tampere, kirjastopäällikkö

1. Olen parikymmentä vuotta alalla ovia avannut kirjastoammattilainen ja innostunut palaamaan vaikuttamistyöhön Kirjastoseurassa. Idearikkauteni kehittäjänä, kokemukseni kirjastoalasta ja ymmärrykseni kuntahallinnosta toisivat lisäarvoa hallitukseen. Toimin kirjastopäällikkönä 25000 asukkaan kasvukunnassa Lempäälässä. Vuosina 2024–2025 sain mestarikurssin palvelualueen johtamisesta ja kuntaorganisaation päätöksenteosta toimiessani yhteisöjohtajan sijaisena. Vuosina 2008–2022 työskentelin Tampereella kirjastonhoitajana, osastonjohtajana, palvelupäällikkönä ja kehittämiskirjaston koordinaattorina. Olen kasvattanut kokemustani informaatioalan tuntiopettajana, kouluttajana, kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä seuran varapuheenjohtajana, IFLA:n osaamisen kehittämisen CPDWL-jaostossa sekä kirjoittamalla Kirjastolehteen.
2. Kirjaston perustehtävä monipuolisten kansalaistaitojen edistäjänä on pysyvä ja muovautuu ajassa. Nyt haluaisin, että keskiöön nousisi erityisesti kirjaston merkitys sosiaalisen luottamuksen rakentajana. Kirjasto on kuntabrändille tärkeä, käytetyin ja suosituin kulttuuripalvelu. Ykkössijaa ja kirjastojen yhdenvertaisuutta voivat kuitenkin uhata huolestuttavat näkymät: kuntien demografiset ja taloudelliset haasteet, valtionosuuksien muutosten ulottuminen peruspalveluihin, polarisoituvat yhteiskunnalliset jakolinjat, sensuurivaatimukset ja kulttuurisodat. Luottamusta rakennetaan seuran sloganin mukaan rakkaudella kulttuuriin ja sivistykseen, mutta ennen kaikkea konkreettisella toiminnalla: entistä verkottuneempien yhteisten palvelujen kehittämisellä ja jokaisen meidän kirjastorohkeudella.
3. Suomen kirjastoseura on alamme lämmin syli ja turvallinen satama, joka toimii tärkeänä ja ainutlaatuisena porttina kollegiaaliseen tukeen ja silmiä avaaviin näköaloihin. Seuran monipuolinen toiminta – esimerkiksi tilaisuudet, kehittämispäivät, strategiatyö ja materiaalit yhdistävät kirjastokenttää, vahvistavat kirjastoalan identiteettiä, tukevat johtamista ja nostavat esille alan puheenaiheita. Vahvasti verkottuneessa kirjastokentässä seura on uskottava avainpeluri, jonka sanomalla on painoa. Seuralla on tärkeä merkitys demokratiakehitystä ja osallisuutta vahvistavassa kirjastopuheessa. Kirjastoseuran kansainvälinen toiminta mahdollistaa pohjoismaisten kirjastoajatusten pölyttämisen ja auttaa meitä kaikkia ymmärtämään globaaleja kirjastoihin vaikuttavia ilmiöitä.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Lissu Rossi, Kuopio, järjestelmä- ja verkkopäällikkö

1. Olen Lissu Rossi, Kuopion kaupunginkirjaston järjestelmä- ja verkkopäällikkö. Työnkuvani on moninainen ja projekteja riittää. Syksyllä palaan lukukoirahommiin parin vuoden tauon jälkeen, mikä on hyvää vastapainoa it-puurtamiselle. Olen myös kirjastomme ekotukeva.
   Aloitin kirjastotyöt kirjastovirkailijan sijaisuuksilla Joensuun kaupunginkirjastossa -90 luvun alussa. Työurani aikana olen siis nähnyt lukemattomia muutoksia, mutta myös sen, mikä kirjastossa on tärkeintä ja pysyvää.
2. Asiantuntevasti hoidetut ja kuvaillut kokoelmat ovat edelleen kirjaston ydin. Kokoelmien pääpaino on kirjoissa, joten laadukas kokoelmatyö edellyttää myös syvällisempää kirjallisuuden tuntemusta. Monipuoliset kokoelmat ovat lukutaitotyön kivijalka.
   Mikään muu taho yhteiskunnassa ei tarjoa samalla tapaa aineistoja ja asiantuntemusta kaikkien kansalaisten käyttöön. Tästä kirjastojen ja kirjastolaisten supervoimasta kannattaa olla ylpeä!
3. Kirjastoseurassa tiivistyy kirjastolaisten osaaminen, yhteistyö ja intohimo kirjastotyöhön.
   Oletpa aktiivinen tai passiivinen jäsen, Kirjastoseuran jäsenyys on ääni kirjastojen puolesta. Kirjastoseuralaisena ja Kirjastolehden lukijana tiedät, mitä kirjastoissa tapahtuu niin kotimaassa kuin muuallakin.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Sanna-Mari Samu, Lieto, kirjastonhoitaja

1. Olen Liedon Littoisissa asuva kirjastonhoitaja ja arki-ilona pyöriskelen Paimion kirjastossa sekä aikuisten, että nuorten parissa. Tässä kohtaa yleensä esitellään se, mitä työssään tekee: no itsellä esimerkiksi ovenkahvojen desinfioinnista AKE-hankkeen suunnitteluun. Kirjastoseuran hallitukseen minut kannattaa valita, koska en yleensä jää vaille sanottavaa tai jonkun mielestä voisi sanoa ”vaille mielipidettä”. Kirjastoseuran hallitukseen kannan mukanani tuon mielipiteen, jossa toivottavasti kuuluu sekä kirjastonhoitajien että kirjastovirkailijoiden ääni ja kokemus.
2. Toivon, että tulevaisuudessa kirjastolle osoitetaan selkeästi rooli kansalaisten medialukutaidon osaamisen kasvattamiseen, mutta myös sen tylsän arjen kansalaistaitojen tukemiseen. Kirjastossa ihminen kohtaa ihmisen ja tyhmää kysymystä esim. omasta nettiosaamisesta ei ole. Kirjastojen on tulevaisuudessa osattava vastata yleisen palveluverkoston karsimisen vuoksi asiakkailta tuleviin kysymyksiin ja ongelmatilanteisiin. Tässä tarvitaan tukea myös henkilöstön kouluttamiseen ja ajatusmallien muutokseen.
3. Kysymys kuuluu kai niin, että miksi kaikki kirjastoissa työskentelevät eivät kuulu Suomen kirjastoseuraan? Kirjastoissa työskentelevät ovat, hienosti sanottuna, mielenkiintoisia tyyppejä ja lähes kaikki seuraavat yhteiskunnan muutoksia ja uusia tuulia, mutta välillä Kirjastoseura jää heille tuntemattomaksi toimijaksi. Kaikkien mukaan saaminen olisi seuran kannalta erittäin tärkeää, mutta ennen kaikkea antoisaa.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.

Jaakko Tiinanen, Espoo, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden päällikkö

1. Olen perheenisä, kirjastolainen ja juristi. Toimin toista vuotta Kirjastoseuran varapuheenjohtajana, ja päivätyökseni luotsaan Kauniaisten kirjasto- ja kulttuuripalveluita. Puhun sujuvasti niin kirjastoa kuin talouden ja hallinnonkin kieltä. Koen Kirjastoseuran todella arvokkaaksi väyläksi pitää kirjastojen puolta toimintaympäristön murrosten keskelle. Lähivuodetkin ovat kirjastoille täynnä haasteita ja mahdollisuuksia.
   Ammatillisena intohimonani on sivistys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä yhdenvertaisuus. Sytyn vuoropuhelusta ja uskon yhteistyöhön: on etuoikeus työskennellä ammattitaitoisten, laajasti sivistyneiden ja suurella sydämellä työtään tekevien osaajien kanssa.
2. Nähdäkseni keskeisin megatrendi on väestörakenteen murros. Koska kirjaston kohderyhmään ovat kaikki vauvasta vaariin, Hangosta Nuorgamiin sekä somalinkielisistä suomenkielisiin, heijastuu muutos koko kirjossaan kirjastoihin.
   Ensinnäkin tämä tarkoittaa monikielisyyden voimakasta vahvistumista kirjastojen asiakaskunnassa, painottuen erityisesti lapsiin, nuoriin ja työikäiseen väestöön. Kehitys on omiaan voimistamaan kirjaston yhteiskunnallista merkitystä: kirjasto voi lukemisen ja kielen oppimisen mahdollistajana sekä maksuttomana ja kaikille avoimena paikkana, jossa on ihminen tavattavissa monenlaisissa arjen tietotarpeissa, olla aivan avainpeluri uussuomalaisten kotoutumisessa.
   Toinen keskeinen väestörakenteen murroksen osatekijä on eliniän piteneminen sekä väestön ikääntyminen. Kasvava hyväkuntoinen eläkeläisväestö on monella tapaa huomattava yhteiskunnallinen voimavara. Monilla toimintakyky kuitenkin muuttuu elinkaareen loppuvaiheessa, ja niinpä kirjastojen tulee pystyä tarjoamaan ikäystävällisiä ja esteettömiä palveluita näihin tilanteisiin.
   Kolmas osatekijä on kaupungistuminen: kasvavan osan kunnista asukasmäärä laskee. Kaikilla suomalaisille on kuitenkin oikeus laadukkaisiin kirjastopalveluihin, ja niinpä meidän on välttämätöntä löytää rahoituksellisesti ja toiminnallisesti asianmukaiset ratkaisut, jotka turvaavat myös vähenevän väestön paikkakuntien palvelut.
3. Kirjastoseuran keskeinen rooli on olla kirjastojen puolenpitäjä. Elämme voimakkaiden talouden ja hallinnon murrosten keskellä: sote-uudistus laittoi kuntatalouden palikat uuteen asentoon, ja valmisteilla oleva suuri kuntien peruspalveluiden valtionosuus tulee vaikuttamaan merkittävästi. Valtio on myös entistä voimakkaammin priorisoimassa eri kohteita omassa talousarviossaan, ja tälläkin on heijastumia myös kirjastokentälle. Näinä aikoina tarvitaan toimijaa, joka vie päätöksentekoon oikea-aikaisesti kirjastojen näkökulmaa. Kaikki Suomen poliittiset ryhmät suhtautuvat lähtökohtaisen myönteisesti kirjastoon, mutta tämän kirjastomyönteisyyden jalostuminen hyviksi päätöksiksi vaatii tietoperustaa.
   Kirjastoseura tuo myös keskusteluun kirjastoalan asiantuntijoiden äänen. Koska kirjastot ovat vesijohdon ja lenkkipolkujen jälkeen käytetyin kuntapalvelu, on kaikilla suomalaisilla jonkinlainen kokemus ja näkemys niistä – tämän käyttäjänäkökulman ohella julkisessa keskustelussa tarvitaan kuitenkin myös alan asiantuntijoiden näkökulmia. Kenellekään ei tulisi mieleenkään debatoida terveydenhuollon tai peruskoulun kehittämisestä kutsumatta käyttäjien lisäksi mukaan myös alan ammattilaisia, eikä moinen keskustelu ole kirjastojenkaan osalta kovin hedelmällistä.
4. Olen Kirjastoseuran jäsen.