1990-luvulla alkanut kokeilu on vielä olemassa, mutta ehtoja on kiristetty ja suosio hiipuu.
Vuorotteluvapaa edistää työntekijän jaksamista ja tarjoaa samalla työttömälle mahdollisuuden saada työkokemusta.
Jopa yli 300 000 suomalaista on ollut vuorotteluvapaalla.
Eniten vuorotteluvapaalle hakeutuu sosiaali- ja terveysalalla ja opettajina työskenteleviä naisia. Suurin osa heistä on pieni- ja keskituloisia.
Vuorotteluvapaan suosio on laskenut viime vuosina. Tämä johtuu siitä, että yhä harvempi on oikeutettu siihen.
Ehdot kiristyivät
Vuosina 2014 ja 2016 vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin ja sen pituutta lyhennettiin. Aikaisemmin vuorotteluvapaata sai vuodeksi. Nykyisin vuorotteluvapaa voi kestää vähintään 100 ja korkeintaan 180 kalenteripäivää. Alun perin vuorotteluvapaalle pääsi kymmenen työvuoden jälkeen, mutta nykyisin vaatimuksena on 20 vuoden työhistoria. Vuorotteluvapaa onkin nykyään suosituinta 55-59 –vuotiaiden keskuudessa, sillä harvalla nelikymppisellä on takanaan 20 vuotta työelämää.
Aikaisemmin vuorotteluvapaan saattoi jaksottaa useampaan osaan. Moni jakoi vapaansa kahdelle kesälle silloin, kun lapset tulivat kouluikään. Nyt alle keski-ikäiset ovat käytännössä hävinneet vuorotteluvapaan hakijoiden joukosta.
Kallista ja tehotonta?
Monet taloustieteilijät pitävät 1990-luvulla kokeiluna alkanutta vuorotteluvapaata kalliina ja tehottomana. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan vuorotteluvapaa on epäonnistunut tavoitteessaan tukea työssä jaksamista. Vuonna 2018 kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ehdotti vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamista.
Vaikka vuorotteluvapaata ei uhkaisikaan lakkauttaminen lähitulevaisuudessa, kannattaa haaveet toteuttaa pian, sillä vuorotteluvapaalla on tällä hetkellä vain vähän puolustajia ja sen tulevaisuus on hämärän peitossa.
Haaveista todeksi
Jos haluat vuorotteluvapaalle, selvitä ensin, täytätkö vaatimukset. Vuorotteluvapaa edellyttää, että olet työ- tai virkasuhteessa ja että olet työskennellyt samalla työnantajalla yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Lisäksi edellytyksenä on vähintään 20 vuoden työhistoria. Siihen voidaan lukea myös muutakin kuin palkkatyötä, kuten äitiysloma ja hoitovapaa-aika, varusmies- ja siviilipalvelusaika.
Työhistoria tarkistetaan työrekisteriotteesta. Työttömyyskassa laskee työhistorian pituuden Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteriotteen perusteella. Vaikka työhistoriasi olisi pirstaleinen ja olisit ollut töissä useissa kaupungeissa, työhistoriasi pituus selviää kyllä työrekisteriotteesta.
Jos olet ollut vuorotteluvapaalla aikaisemmin, voit jäädä vapaalle uudelleen vasta, kun olet ollut töissä vähintään viisi vuotta. Älä jätä vuorotteluvapaahaaveita viime tippaan, sillä vuorotteluvapaata ei saa, mikäli eläkeikään on alle kolme vuotta. Ikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Riittävätkö rahat
Moni empii vuorotteluvapaan anomista, koska miettii, riittääkö vuorottelukorvaus elämiseen. Työttömyyskassojen verkkosivuilta löytyy laskuri, jonka avulla on voi laskea oman korvauksen suuruuden. Vuorottelukorvaus perustuu työttömyyspäivärahaan ja sen on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Se on veronalaista tuloa.
Lasten kotihoidontuki ja tietyt muut etuudet vähentävät vuorottelukorvausta. Asumistuki, lapsilisä, toimeentulotuki tai omaishoidon tuki eivät vaikuta vuorottelukorvauksen määrään.
Kuka sijaiseksi
Jos päätät anoa vuorotteluvapaata, keskustele työnantajasi kanssa. Allekirjoittakaa vuorotteluvapaasopimus kolmena kappaleena. Sopimuspohjia saa TE-palvelujen sivuilta. Työnantajan on palkattava vapaalle jäävän tilalle työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.
Toimita TE-toimistolle alkuperäinen vuorotteluvapaasopimus sekä työnantajan tekemä selvitys palkattomista poissaoloista vapaata edeltävän 13 kuukauden ajalta. Työnantaja TE-toimistolle tilalle palkatun sijaisen työsopimuksen.
Korvauksen hakeminen
Lähetä vuorottelukorvausanomus työttömyyskassaan. Jos et kuulu työttömyyskassaan, lähetä anomus Kelaan. Liitä anomukseen kopio vuorottelusopimuksesta, palkkatodistus 52 viikon ja kopio verokortista. Koska tulosi pienenevät vuorotteluvapaan aikana, kannattaa hankkia uusi verokortti. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.
Mikäli työskentelet toiselle työnantajalle vuorotteluvapaan aikana, liitä myös kopio työsopimuksesta sekä kuukausittain joko palkkatodistus tai kopio palkkalaskelmasta.
Ilmoita vuorotteluvapaastasi myös ammattiliittoon. Matkavakuutukset ja muut liiton kautta saadut edut pysyvät voimassa myös vuorotteluvapaan aikana.
Kommentti: Ah, ihana vapaus!
Ryhdyin viime vuonna selvittämään vuorotteluvapaan mahdollisuutta, koska kaipasin taukoa. Eniten mietitytti, täyttyykö vuorotteluvapaaseen vaadittava kahdenkymmenen vuoden työhistoria. Olin tehnyt töitä valmistumisesta lähtien eri työnantajilla, pätkästä toiseen. Olin saanut ensimmäisen vakituisen työsuhteen kolme vuotta aikaisemmin. Täytin siis ensimmäisen kriteerin. Ilman työ- tai virkasuhdettavuorotteluvapaata ei tule, vaikka olisikin ollut tauotta töissä vuosikymmeniä.
Olin ollut ennen kirjastoon siirtymistä työskennellyt tutkijana, sekä palkalla että apurahalla. En tiennyt miten selvitän työhistoriani pituuden, enkä ollut varma lasketaanko apurahavuodet työhistoriaan.
Sain työttömyyskassan sivuilta hyvin tietoa vuorotteluvapaasta. Tilasin eläketurvakeskukselta työrekisteriotteen, jonka jälkeen pyysin työttömyyskassaa selvittämään, täyttyvätkö vuorotteluvapaan työhistoriavaatimus. Kun sain kuulla, että hyväksyttävää työhistoriaa on täynnä yli 22 vuotta, menin esimiehen puheille.
Saatuani työnantajalta myöntävän vastauksen, en epäröinyt hetkeäkään. Tulostin vuorotteluvapaan sopimuspohjan heti.
Pari ensimmäistä viikkoa kului leväten ja lukien. Sen jälkeen hyppäsin lentokoneeseen ja lensin Andalusian hailakkaan kevätaurinkoon.
Hanna Kaisti
