Suomen virallinen sinkku Henriikka Rönkkönen on kyllästynyt sinkkuelämään. Hän toivoo rakkautta, mutta ei epätoivoisesti juokse sen perässä.
Kirjailija ja bloggaaja Henriikka Rönkkönen on jumissa yksiössään Helsingin Kalliossa. Dalmatialaiskoira Dadan kohtu on leikattu edellisenä päivänä ja koira tarvitsee lepoa, eikä Rönkkönen halua jättää ystävää yksin.
”Onneksi mä olen kirjailija. Kaiken voi aina siirtää huomiselle”, hän sanoo ja naurahtaa.
Rönkkönen tunnetaan Mielikuvituspoikaystävä-kirjastaan ja Sinkkublogista, jota hän on kirjoittanut vuodesta 2012. Viimeistään kirjan jälkeen hänestä tuli valtakunnan virallinen sinkku, jolle lehtien toimittajat soittelevat ja pyytävät jakamaan Tinder-vinkkejä.
Julkisuudestaan huolimatta Rönkkönen ei ole taukoamatta sataprosenttinen sinkku. Hän kirjailija, seksuaalineuvoja, täti ja kiipeilijä.
”Mä toivon romanttista rakkautta, mutten ole sellainen, että hakisin sitä aktiivisesti. Median into kertoo jotain siitä stereotypiasta, että sinkulla pitäisi olla koko ajan haku päällä.”
Sinkkuudesta on tullut lehtien vakioaihe. Se näyttää kiinnostavan lukijoita, joten muutkin kuin naistenlehdet lypsävät aihetta jatkuvasti. Helsingin Sanomat on kirjoittanut useaan otteeseen sinkkuudesta, kumppanin löytämisen vaikeudesta ja järjestänyt sinkkukyselyn. Iltalehti puolestaan etsi työntekijää parisuhde- ja seksitoimittajan tittelillä.
Rönkkönen ei lue sinkkujuttuja lainkaan.
”Mä vihaan koko sanaa sinkku”, hän puuskahtaa.
”Tai en mä vihaa sitä sanaa vaan sitä, että sinkkuna oleminen liitetään vajavaisuuteen.”
Rönkkönen ei ole ainoa sinkku, jota median parisuhdejutut ärsyttävät. Jos yksineläminen on oma valinta, sinkku saattaa kokea, että hänen elämäntapaansa ei arvosteta.
Neuvoja satelee
Sinkkuutta käsittelevissä jutuissa on tyypillistä se, että niissä jaetaan neuvoja. Esimerkiksi Ylelle kolumneja kirjoittava Väestöliiton Heli Vaaranen käyttää termiä nolla-aika siitä ajasta, jonka parisuhteesta haaveileva viettää paikassa, jossa ei voi törmätä mahdollisiin uusiin ihastuksiin. Vaaranen kannustaa vähentämään nolla-aikaa. Tällainen ajattelu ei kolahda Henriikka Rönkköseen.
”Mulle on tosi tärkeää käydä metsässä tai veljen perheen kanssa mökillä. Silloin, kun vietin villimpää sinkkuelämää, ramppasin ulkona ja kaipasin jatkuvaa sutinaa, olin mielenterveyspotilas enkä mikään tasapainoinen ihminen”, Rönkkönen sanoo.
Sinkkuja myös opastetaan ristiriitaisesti. Kehotetaan välttämään nolla-aikaa mutta silti sanotaan, että rakkautta ei löydä, jos sitä etsimällä etsii.
Hyvää tarkoittavia neuvojia löytyy tietysti myös kaveripiiristä eikä vain lehtien palstoilta tai television keskusteluohjelmista.
”Joskus mua on neuvottu luopumaan koirista”, Rönkkönen sanoo ja osoittaa sängyllä nuokkuvaa toipilas-Dadaa. ”Että sitten ehkä miehet kiinnostuvat.”
Rönkkösen mielestä yksi pahimmista palautteista on se perinteinen kehuksi naamioitu kommentti:
Miten sä voit olla sinkku?
”Se on ihan kauhea. Tavallaan se on kohteliaisuus, että sä olet upea, mutta samalla se olettaa, että sinussa on jotain vikaa, kun et kelpaa.”
Suosio yllätti
Rönkkönen pohtii, miksi juuri hän on noussut sinkkuaiheen ykköspuhujaksi.
”Aihe on tosi vanha, mutta ehkä mä käsittelen sitä jotenkin uudella tavalla”, hän sanoo.
Aiheen kiinnostavuus paljastui Rönkköselle vasta, kun blogille tuli lukijoita. Tällä hetkellä hän työstää suositulle Mielikuvituspoikaystävälle jatko-osaa, joka julkaistaan maaliskuussa.
Rönkkösen esikoisteos nousi myydyimpien listalle ja Rönkkösestä tuli julkkis, jonka Instagram-tilillä on melkein 12 000 seuraajaa ja jonka deittivinkit kiinnostavat toimittajia.
Rönkkönen ei kuitenkaan yleensä käy treffeillä. Suhde deittisovellus Tinderiin on kaksijakoinen.
”Olen joko tosi vittuuntunut ja surullinen tai innostunut, jos avaan Tinderin. Sitä kautta pääsee treffeille ilman, että tarvitsee notkua baarissa, mutta samalla sovellus ahdistaa.”
Julkisuudesta huolimatta Rönkkönen on säilyttänyt yksityisyytensä. Hän ei usko olevansa juorumielessä kiinnostava, mikä voi johtua avoimesta kirjoitustyylistä.
”Olen miettinyt paljon sitä, miksi julkkisten parisuhteilla on niin paljon väliä. Ja sitten näen otsikon, jonka mukaan Aku Hirviniemi on eronnut ja klikkailen ihan innolla. Miksi, mitä ihmettä se kenellekään kuuluu?”
Sinkkujen asiat tuntuvat kuuluvan monille. Kaverit ja tutut utelevat sinkun sutinoista. Se ärsyttää Rönkköstä varsinkin, kun kyselyihin liittyy neuvoja. Parisuhteessa oleva ikään kuin asettaa itsensä sinkun yläpuolelle, koska on saavuttanut jotain sellaista, mitä ajattelee sinkunkin tavoittelevan.
Tuntuu hullulta ajatella, että ihminen pitäisi määritellä sen perusteella, onko hän parisuhteessa vai ei. Rönkkönen sanoo yrittävänsä korostaa teksteillään, että sinkku ei ole vain puolikas ihminen.
”Oli ihan hirveän rauhoittavaa oivaltaa, että elämääni kuuluu sinkkuna ihan samoja asioita kuin mitä tekisin parisuhteessa.”
Haastattelun jälkeen myöhemmin syksyllä Dada-koira kuoli. Kirjastolehti ottaa osaa.
