Uutta pääkirjastoa on valmisteltu Nokialla monta vuotta.
Vielä vuoden alussa Nokian uudelle pääkirjastolle ennustettiin avajaishulinaa. Aamulehti esimerkiksi kirjoitti tammikuussa kuinka uuteen, nykyaikaiseen ja pitkään valmisteltuun Virta-kirjaston avajaisiin odotetaan väkeä.
Avajaisviikolla kaikki muuttui. Näytti jo varmalta, ettei kirjasto tule avaamaan oviaan Kirjaston päivänä maaliskuussa. Syynä oli koronaviruksen aiheuttama pandemia ja poikkeustila.
Suomen hallitus määräsi kirjastot suljettavaksi huhtikuun puoleen väliin saakka ja lopulta pidensi vielä kuukaudella kiinnioloa.
Vastaava erikoiskirjastonhoitaja Jarna Hara Nokian kaupungilta kertoi hallituksen päätöksestä aiheutuneista tunnelmista puhelimitse ennen poikkeustilan alkua.
“Meillä on vielä täällä täysi hyllytys päällä. Kiire olisi tullut, jos olisi avattu suunnitellusti”, Hara myöntää ja kertoo, että viimeisteltävää riitti vielä hyllyopasteista alkaen.
Nokian kaupungin vapaa-aikajohtaja Marko Ojala puolestaan kertoi, että kirjastoa on jouduttu pitämään jo vuoden alusta asti kiinni muuton vuoksi.
“Varmasti moni työntekijä ensin pettyi valtavasti, kun tuli tieto, että kirjastoa ei voidakaan avata. Alkusokin jälkeen kuitenkin huomasimme, että nyt meillä on lisää aikaa viimeistellä ja valmistella vielä keskeneräisiä asioita, joita uudessa talossa aina riittää”, Ojala kertoo.
Kirjaston henkilökunta oli mukana yt-neuvotteluissa korona-tilanteen takia.
Harvoin tulee uusia
On harvinaista, että Suomessa rakennetaan täysin uusi kirjastorakennus. Tyypillisempää on, että remontoidaan entisen kirjastorakennuksen julkisivua tai sisätiloja. On myös yleistä, että kirjasto rakennetaan kunnanviraston yhteyteen tai kauppakeskukseen.
Täysin poikkeuksellisia uudet kirjastorakennukset eivät kuitenkaan ole. Edelliseltä vuosikymmeneltä voidaan mainita esimerkkeinä Helsingin Oodi, Vesilahden kirjasto, Savonlinnan Joeli, Kaarinan kirjasto, Kirkkonummen kirjasto ja Limingan kirjasto. Lempäälän uusi kirjasto puolestaan valmistunee vuonna 2021.
“Kirjastorakentamiseen ei enää myönnetä valtioavustuksia, joten senkin vuoksi on ylipäätään hienoa, että kunnissa edelleen kirjastotiloihin satsataan. Rakentamista tapahtuu ja uusia toimintayksiköitä perustetaan ja vanhoista tiloista luovutaan tai niitä peruskorjataan eri puolilla maata ja eri kokoisissa kunnissa”, erityisasiantuntija Johanna Selkee kertoo Suomen kuntaliitosta.
Kivinen tie
Nokian uudesta kirjastosta tekee ainutlaatuisen se, että siitä väännettiin pitkään. Viiden vuoden ajan kirjaston rakentaminen herätti tunteita niin asukkaiden kuin päättäjien keskuudessa. Taustalla oli Nokian kaupungin tekemät suuret investoinnit ja velkaantuminen, mikä herätti ihmisissä huolta.
Nokian kaupungin tulos on jäänyt 2010-luvulla useana vuonna alijäämäiseksi. Budjettiin ovat vaikuttaneet homeongelmat eri rakennuksissa, kasvavat investoinnit, tulorahoituksen riittämättömyys, soteen liittyvät ratkaisut ja muuttovirran lisääntyminen Nokiaan.
Pääkirjaston muutto alkoi joulun alla vuonna 2015 ja purku kesällä 2018. Muiden ongelmien lisäksi rakentamisen aloittamista jarrutti valtionavun saamisen varmistuminen.
Paikalliset hermoistuivat. Kirjastoasiaa protestoitiin teettämällä nettiin adresseja esimerkiksi kirjaston tulevasta sijainnista.
“Suunnittelua tehtiin uudelleen, koska Nokian kaupungille tuli eteen poikkeuksellisen suuret investoinnit muun muassa koulurakentamiseen samaan aikaan”, Ojala kertoo.
Ojala kertoo, että rakentamisen alku viivästyi, koska tilaohjelman laajuus ja sijaintikohde otettiin uudestaan tarkasteluun syksyllä 2016. Vuoden 2017 keväällä valtuusto päätti rakentamisesta edelleen vanhan paikalle tiivistetyllä tilaohjelmalla.
“Haimme vielä uudelleen mahdollisimman kustannustehokasta ratkaisua, mutta kuitenkin niin, että kaikki palvelut pystytään järjestämään suunnitelmien mukaan. Neliöitä saatiin vielä hieman tiivistettyä alkuperäisestä suunnitelmasta.”
Suunnitelmat toteutuivat
Ojala kommentoi sähköpostitse, että vanha kirjasto oli tullut kuntonsa ja tilojen koon vuoksi tiensä päähän. Uusi kirjastorakennus oli rakennettava.
Suurin osa uudelle rakennukselle asetetuista tavoitteista saatiin toteutettua.
“Nuorisopalvelujen tilat pienenivät eniten, mutta muuten tiivistetty suunnitelma ei vaikuttanut merkittävästi kokonaisuuteen”, Marko Ojala kertoo.
