Vanhus oppii tietokoneen salat parhaiten pelaamalla pasianssia, jolloin hiiri tulee tutuksi vaivihkaa.
Senioreiden Tiatsikka-kerhon tapaaminen on alkamassa. Kerhon vetäjä Janne Haikka kysyy, kuinka moni käyttää sähköpostia. Pienen mietinnän jälkeen seitsemän kättä nousee. Kaikki eivät käytä sähköpostia säännöllisesti, mutta jokainen ainakin joskus.
Tämä on Haikan ensimmäinen työpäivä kirjaston hanketyöntekijänä. Hänen ei tarvinnut jännittää uuden työn alkamista, sillä hänellä on pitkä kokemus tietokoneiden käytön opastajana. Aiemmin hän teki samanlaisia töitä vapaaehtoisena.
Haikka teki vapaaehtoistyötä kahden vuoden ajan Haminan Kumppanuustalo Hilmassa. Aluksi hän meni viereen neuvomaan, kun joku tarvitsi apua. Hän huomasi nauttivansa opastamisesta.
”En olisi voinut kuvitellakaan, että opettaisin jotakin. Inhosin koulunkäyntiä. Parin vapaaehtoistyövuoden aikana kuitenkin huomasin, että pidän opastuksesta”, Haikka sanoo.
Vapaaehtoistyö toi työpaikan
Haikka on tehnyt vuosien varrella monenlaisia töitä. Hän on muun muassa suunnitellut ja asentanut tietoteknisiä laitteita ja ylläpitänyt niitä. Hän on vetänyt atk-kursseja eri ryhmille ja palvellut asiakkaita. Hänellä on datanomin tutkinto.
Viime keväänä Haikka tuli vapaaehtoisena Kotkan kaupunginkirjastoon vetämään tietokoneopastuskerhoa. Kevään viimeisen kerhotapaamisen jälkeen Kotkan kaupunginkirjastolla olikin Haikalle yllätys: työpaikka hanketyöntekijänä.
”Olen elävä esimerkki siitä, että vapaaehtoistyö kannattaa”, Haikka sanoo.
Hän työskenteli viime lokakuusta tammikuun loppuun Tabletit tehokäyttöön -hankkeessa. Hankkeeseen kuului tablettien käyttökoulutus kaupunginkirjaston ja lähikirjastojen henkilökunnalle, ja tietokoneopastusten vetäminen senioreille kahdesti viikossa Karhulan ja Karhuvuoren lähikirjastoissa.
”Senioreja on hirveästi avun tarpeessa tietokoneiden kanssa. Kysyntää on paljon enemmän kuin tarjontaa.”
Kumpikin Tiatsikka-kerho tuli alle tunnissa täyteen. Yksi paikan saaneista on kotkalainen Marja-Terttu Heijari. Hän on perehtynyt tietokoneisiin jonkin verran itse opiskellen. Seuraavaksi hän haluaisi oppia muun muassa valokuvien siirtämistä ja käsittelyä.
”Tänne on kiva tulla, kun tietää, että taas saa uutta tietoa”, Heijari kertoo.
Myös kotkalainen Jussi Kallioinen tuli kurssille hakemaan vinkkejä esimerkiksi valokuvien siirtämiseen.
”Kun päästään maaliin, varmasti jotain on jäänyt tukanrajaan”, Kallioinen sanoo.
Oivallukset ilahduttavat
Haikka saa vapaaehtoistyössään ja nykyisessä palkkatyössään välittömästi palautteen onnistumisestaan.
”Sen näkee saman tien, kun joku keksii jotakin uutta.”
Tämä tuo hänelle itselleenkin hyvän mielen.
Parin tunnin aikana osallistujat ovat omaksuneet monta sanaa, joiden merkitykset ovat aiemmin olleet epäselviä. Esimerkiksi joissakin sähköpostiohjelmissa roskakori on sama asia kuin poistetut. Käyttäjätili sen sijaan kuulostaa monen mielestä ihan pankkitililtä. Haikka selventää tätäkin seikkaa. Pankkitilin rahat eivät mene minnekään, vaikka käyttäjätilille syöttäisi omia tietojaan.
Hiiren käytön opettelijoille Haikka antaa yhden vinkin: pelatkaa pasianssia.
”Pelaamalla keskittyy peliin ja hiiren liikuttaminen tulee ihan vahingossa.”
Puhutaan samaa kieltä
Kotitietokoneet tulivat Suomeen 1980-luvulla. Haikka tutustui noin kymmenvuotiaana serkkunsa luona ensi kertaa tietokoneeseen, Commodore VIC-20:een. Haikan ensimmäinen oma kone oli Spectravideo SV-328.
”Huomasin ymmärtäväni, kuinka nämä vehkeet toimivat. Puhun samaa kieltä kuin ne.”
Haikalle uusien tietokoneohjelmien omaksuminen on ongelmatonta, mutta hän tiedostaa, että kaikille se ei ole.
”Ensin kerhossa opetellaan se, että puhutaan samoista ongelmista samalla kielellä.”
Haikalla on aina tapana kysyä kerholaisilta, mitä he haluavat oppia. Näin motivaatio oppimiseen pysyy yllä, eikä turhia asioita käydä läpi.
Haikka on huomannut, että eniten senioreja kiinnostavat pankkiasiat, sähköposti ja valokuvat. Kun taidot karttuvat, alkaa sujua myös skypettely tai yhteydenpito Facebookissa. Haikka on huomannut, että senioreilla todella on tiedonjanoa tietotekniikan suhteen.
”Kaikki ovat innokkaita ja heillä on hirveä halu oppia.”
Uusi idea työn alla
Haikan palkkatyö Tabletit tehokäyttöön -hankkeessa loppui tammikuun lopussa, mutta seuraava hanke on jo vireillä. Keväällä selviää, saako Kotkan kaupunginkirjaston ”Ei oo todellista! Astu virtuaalimaailmaan” -hanke rahoitusta. Se alkaisi syksyllä ja se olisi Haikan seuraava työpaikka.
”Kotkan kaupunginkirjastosta halutaan edistyksellinen kirjasto, jossa siirrytään nykyaikaan ja ehkä vähän pidemmällekin”, Haikka sanoo.
Hänen ideoimassaan hankkeessa kokeillaan virtuaalitodellisuuden ja terveysteknologian mahdollisuuksia. Kotkan pääkirjaston alakerrassa sijaitsee terveyskioski, josta saa terveysneuvontaa maksutta. Haikan hanke voisi tuoda lisäapua terveyskioskin toimintaan erilaisten laitteiden avulla. Yhä useampi kuntalainen voisi tutustua helposti terveysteknologiaan.
”Kirjasto on se paikka, johon ihmiset tulevat ja jonka ihmiset löytävät.”
