Hämeenlinnassa iso osa kirjaston henkilökunnasta on muuta kuin vakiväkeä. Kuntoutuja saa työpäivästään vain yhdeksän euron korvauksen.
Kirjastossa on paljon väliaikaisia työntekijöitä, jotka solahtavat helposti osaksi kirjaston arkea. Välillä tuntuu siltä, että en ehdi oppimaan uuden työntekijän nimeä, ennen kuin hän jo lähtee.
Hämeenlinnan pääkirjastossa on 31 vakituista työntekijää, joiden lisäksi viime vuoden aikana kirjastossa työskenteli eri pituisilla sopimuksilla kaikkiaan 29 määräaikaista työntekijää. Väliaikaisten kirjo on suuri, sillä ryhmä koostuu oppisopimus- tai koulutussopimusopiskelijoista, alaa opiskelevista korkeakouluharjoittelijoista, siviilipalvelusmiehistä, työkokeilijoista, palkkatukihenkilöistä, kuntouttavaa työtoimintaa tekevistä sekä kieli- tai kotoutumiskoulutuksessa olevista harjoittelijoista.
Joustavaa työtä
Miksi kirjastoissa työskentelee niin paljon väliaikaisia, joilla sijaisia lukuun ottamatta ei ole kirjastoalan koulutusta? Taustalla oleva syy on kirjaston humaani eetos. Kirjastot haluavat antaa mahdollisuuden eri elämäntilanteissa oleville ihmisille tutustua kirjastotyöhön. Ovet eivät kuitenkaan aukene kaikille, sillä määräaikaisista paikoista on kilpailua. Halukkaita harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä, palkkatukihenkilöitä ja kuntoutujia olisi paljon enemmän mitä voidaan ottaa.
Kirjastoissa on joustavuutta, mitä ei ole kaikissa organisaatioissa. Väliaikaisten työtehtävät ja työtuntien määrä voidaan määritellä tarvittaessa tapauskohtaisesti. Määräaikaisten työntekijöiden viikkotyömäärä vaihtelee kahdestatoista tunnista kokoaikaiseen työhön. Esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa työntekijä, sosiaaliohjaaja ja kirjasto yhdessä miettivät sopivat työntehtävät kullekin kuntoutujalle.
Lisäksi kirjastossa on tehtäviä, jotka sopivat monelle. Väliaikaisten työntekijöiden työtehtäviä ovat esimerkiksi aineiston lajittelu ja tarkistus, hyllyttäminen, varausten hakeminen ja kirjojen muovitus.
Osa väliaikaisista tekee myös asiakaspalvelua, tietokoneiden ja mobiililaiteiden käytön asiakasopastusta ja e-aineiston käytön opastusta. Oppi- ja koulutussopimusopiskelijat tekevät muita väliaikaisia monipuolisemmin erilaista kirjastotyötä osana koulutusta.
Ala tutuksi
Vähentääkö väliaikainen työvoima kirjaston vakituisten työntekijöiden työtä? Kyllä ja ei. Palkkatuella olevat työntekijät tekevät kirjastossa osittain samoja rutiinitöitä kuin vakituiset. Työkokeilijoiden ja kuntoutujien työpanos on tärkeä, mutta heidän työssäololla on eri tavoitteet. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että kokeilijat tutustuvat alaan ja kuntoutujien työssäolon tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantaminen.
Väliaikaisten työntekijöiden jatkuva virta myös vie vakituisten työaikaa. Hämeenlinnan pääkirjastossa yhden virkailijan työajasta noin kolmasosa menee usein vaihtuvien väliaikaisten työntekijöiden työhön opastamiseen, oppi- tai koulutussopimuksella olevien harjoittelijoiden tutkinnon osien arviointeihin sekä hallinnollisiin tehtäviin. Tämän lisäksi toinen virkailija huolehtii koululaisten TET-tutustumisjaksoista.
Annika Savilampi, kirjastovirkailijaharjoittelija, 34 v.
Kirjastokokemus:
Opiskelen Tieto- ja kirjastopalveluiden ammattitutkintoa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä Keudassa. Olen ollut kirjastossa koulutussopimuksella kirjastovirkailijaharjoittelijana vuoden ja kolme kuukautta. Olen juuri valmistumassa kirjastovirkailijaksi.
Palkka:
En saa palkkaa harjoittelujaksolta. Saan aikuiskoulutustukea ja opintolainaa. Aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja aikaisemman työpaikkani palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta.
Millaisesta taustasta tulit kirjastoon?
Olen alanvaihtaja. Olen aikaisemmalta ammatiltani röntgenhoitaja. Olen tehnyt sitä työtä noin kymmenen vuotta.
Pystyitkö soveltamaan aikaisempia oppeja kirjastossa?
Kirjaston asiakaspalvelussa olen pystynyt soveltamaan aikaisemmassa työssä saatua kokemusta ihmisten kohtaamisesta. Yksityisellä terveydenhoitopuolella hyvä asiakaspalvelu on tärkeää. Olen myös tottunut työskentelemään itsenäisesti ja olen rohkea.
Mitä työ antaa?
Minusta on tuntunut siltä, että olen tullut kotiin, kun aloitin työt kirjastossa. Tämä on kutsumusammatti. Se on antanut kaiken. Aivan ihanaa!
Miten koet työstä saatavan palkan?
Palkka on pieni. Kirjastovirkailijan palkka on monta sataa euroa kuussa pienempi kuin röntgenhoitajan palkka. Kirjastotyö ei ole niin vastuullista – täällä ei pelasteta henkiä – mutta palkalla pitäisi kuitenkin tulla toimeen. Ihan hirvittää miten tulen palkan kanssa toimeen sitten kun valmistun. Tätä työtä ei tehdä rahan takia vaan siksi että kirjastotyöstä tykätään.
Miten käytännössä näet eron vakituisen väen ja itsesi välillä, onko suurta eroa?
Minulla on ollut tosi tervetullut olo. Olen päässyt juttuihin mukaan. Harjoittelijan näkökulmasta kirjaston työntekijät tekevät kuitenkin paljon työtä omissa huoneissaan. Moniin juttuihin pääsi mukaan vasta myöhäisessä vaiheessa, koska aina ei tiedä mitä ovien takana tapahtuu. Kaiken kaikkiaan mielestäni kirjastossa on kuitenkin tosi tasa-arvoinen meininki.
Mistä haaveilet?
Haaveilen työpaikasta kirjastossa kotikaupungissani – ja matkustamisesta.
Juuso Pennanen, kirjastovirkailijaharjoittelija, 27v.
Kirjastokokemus:
Olen työskennellyt kirjastossa yli neljä vuotta. Ensin tulin työvoimatoimiston kolmen kuukauden start up -kurssin kautta. Sen jälkeen olin kirjastossa puoli vuotta työkokeilussa ja puoli vuotta palkkatuella. Niiden jälkeen menin Valkeakosken ammattiopistoon opiskelemaan kirjastovirkailijaksi. Opiskelu kestää reilut kolme vuotta ja se suoritetaan oppisopimuksella kirjastossa.
Palkka:
Työvoimatoimiston kurssin aikana en saanut palkkaa, vain päivärahan työttömyyskorvauksen lisäksi. Ensimmäisen palkan sain silloin, kun tein palkkatuella järjestelyapulaisen töitä kirjastossa. Tällä hetkellä saan 90-prosenttista kirjastovirkailijan palkkaa, koska minulla ei vielä ole pätevyyttä.
Millaisesta taustasta tulit kirjastoon?
Ensimmäinen tutkintoni oli pintakäsittelyalan perustutkinto ja valmistuin maalariksi. En tehnyt niitä töitä kuin puoli vuotta. Sen jälkeen olin sairaalassa töissä yli kolme vuotta sairaalahuoltajana. Tein oppisopimuksella laitoshuoltajan koulutusta. Työhön kuului ruokahuoltoa, potilaskuljetuksia ja siivoamista. En tehnyt tutkintoa loppuun asti. Olin vuoden työtön ja tulin sitten kirjastoon.
Pystyitkö soveltamaan oppeja kirjastossa?
En. Aikaisemmat työt ovat olleet aivan erilaisia.
Mitä työ antaa?
Olen tykännyt olla kirjastossa. Sairaalaan verrattuna kirjasto on rennompi, vähemmän kiireinen. Kirjastossa on enemmän aikaa tehdä asioita. Kirjastotyö ei ole niin raskasta kuin työ rakennuksilla tai sairaalassa.
Miten koet työstä saatavan palkan?
En ole kokenut, että palkka olisi liian pieni työmäärään verrattuna. Ei kirjastovirkailijan palkka ole mielestäni huono. En ole vertaillut kirjastovirkailijan ja kirjastohoitajan palkkaa. Silloinkin kun olin palkkatuella kirjastossa, palkka oli korkeampi kuin sairaalan laitoshuoltajilla.
Miten käytännössä näet eron vakituisen väen ja itsesi välillä, onko suurta eroa?
Enää ei ole hirveästi eroa oman työn ja vakituisten työn välillä, mutta on asioita, joita en edelleenkään saa itsenäisesti tehdä. Esimerkiksi asiakaspalvelussa harjoittelija ei saisi olla yksin ilman vakituista työntekijää. En ehkä myöskään sano suoraan kaikkia asioita, joihin voisin ehdottaa muutoksia. Yleisesti ottaen kaikki toimii kuitenkin hyvin.
Mistä haaveilet?
Tilanteeni on hyvä, koska olen valmistumiseni jälkeen saamassa työtä kirjastossa.
Pasi, järjestelyapulainen, 48 v.
Kirjastokokemus:
Olin ensimmäisen kerran kirjastossa palkkatuella 1990-luvulla. Aloitin musiikkiosastolta ja olen ollut myös asiakaspalvelussa, mutta nykyään lähinnä hyllytän. Välillä ollut pitempiä taukoja, mutta olen ollut usein töissä kirjastossa 1990-luvulta lähtien.
Nyt olen kuntouttavassa työtoiminnassa ja teen neljä tuntia töitä neljänä päivänä viikossa. Terveydentilani rajoittaa sitä, mitä pystyn tekemään ja kuinka pitkään.
Kuntouttava työtoiminta on harkinnanvaraista. TE-keskus päättää kuka kuntouttavaan työtoimintaan pääsee. Minulla on yleensä kuukauden tai parin tauko ennen seuraavaa työrupeamaa. Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu pysyväksi. Näen sen niin, että kuntouttavan työtoiminnan pitäisi auttaa myös työllistymistä, mutta näinhän ei ole käynyt. Tai onhan toki töitä, mutta niistä ei saa palkkaa.
Miten koet työstä saatavan palkan?
En saa palkkaa vaan työttömyyskorvauksen lisäksi yhdeksän euron kulukorvauksen tehdyiltä työpäiviltä. Saan siis työttömyyskorvauksen lisäksi 144 euroa kuussa. Raha ei ole motiivi työnteolle. Jos kulukorvauksen ajattelisi tuntipalkkana, se tekisi kaksi euroa 25 senttiä tunnilta. Kuntouttava työtoiminta on vapaaehtoista. Täytyy itse haluta olla töissä. Kirjastotyö on sellaista, että terveydentilani puolesta pystyn tätä työtä tekemään.
Millaisesta taustasta tulit kirjastoon?
Lukion jälkeen jäin työttömäksi ja tulin palkkatuella kirjastoon töihin. Kirjaston lisäksi olen ollut kaupungilla ja Rautaruukilla töissä.
Mitä työ antaa?
Työ antaa säännöllisen rytmin elämään. On hyvä, että pitää lähteä kotoa, huvittaa tai ei.
Miten käytännössä näet eron vakituisen väen ja itsesi välillä, onko suurta eroa?
Suurin ero on palkka. Olisi kaikkien etu, että kaikille maksettaisiin palkkaa. Kunnan työpisteitä pyöritetään halpatyövoimalla. Aika työlääksi kävisi kirjastotyökin, jos vain 30 vakituista pyörittäisi tätä pääkirjastoa. Kaikki eivät ehkä ymmärrä halpatyöläisten arvoa ennen kuin kaiken työn joutuu tekemään yksin. En tarkoita tätä millään pahalla, mutta kiire tulisi, jos väliaikaisia ei olisi.
Väliaikaisiin suhtaudutaan kyllä kuitenkin kirjastossa hyvin. En ole huomannut, että ketään vähäteltäisiin. Silti kantahenkilökuntaan kuuluva on aina kantahenkilökuntaan kuuluva. Me väliaikaiset emme ole sitä.
Mistä haaveilet?
Terveyttä, eli sitä että pysyisin vielä tolpillani. Toivoisin, että pystyisin jonkin verran vielä liikkumaan. Ei sitä viitsisi ihan kotiin jäädä. Siitä en haaveile, että saisin palkkaa.
Pekka Toukovalkama, sijainen 28 v.
Kirjastokokemus:
Nyt olen ollut sijaisena kolme kuukautta. Viime vuonna olin puoli vuotta palkkatuella ja kaksi kuukautta palkattuna. Työskentelen kirjaston asiakaspalvelussa ja lajittelupisteessä. Teen sitä mitä työtä on tarjolla.
Palkka:
Saan järjestelyapulaisen palkkaa.
Millaisesta taustasta tulit kirjastoon?
Olen koulutukseltani taloushallinnon merkonomi. Olen työskennellyt kaupungilla vahtimestarina ja etuuskäsittelijänä sekä valtiolla etuuskäsittelijänä. Olen myös ollut jonkin aikaa pankissa töissä.
Pystyitkö soveltamaan oppeja kirjastossa?
Jokainen työ on ollut omanlaisensa, mutta kaikista töistä on aina jotain hyötyä seuraavassa työssä. Kaupungin omat järjestelmät ovat tuttuja entuudestaan, vaikkakin kaikissa töissä on kuitenkin omat tietokoneohjelmansa.
Mitä työ antaa?
Tykkään siitä, että kirjastotyö on monipuolista ja mielekästä.
Miten koet työstä saatavan palkan?
Palkka voisi aina olla isompi, mutta kyllä sillä toimeen tulee.
Miten käytännössä näet eron vakituisen väen ja itsesi välillä, onko suurta eroa?
Isoin ero on siinä, että vakituisilla on tietyt selkeät tehtävänsä, joihin he ovat erikoistuneet. Määräaikaiset tekevät kaikenlaista. Lisäksi määräaikaisilla on epävarmuus työn jatkumisesta.
Mistä haaveilet?
Minulla ei ole isoja haaveita. Olisi kiva löytää vakituinen työpaikka, tehdä jotain mielekästä työtä ja elää normaalia arkea.
Palkkaa ja korvausta
Vakituisen henkilökunnan palkan määrittelee pitkälti koulutus, työkokemus ja erilaiset lisät. Väliaikaisten työstään saama korvaus vaihtelee sen mukaan missä ominaisuudessa he työskentelevät kirjastossa. Palkkatuella työskentelevä saa palkkaa. TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan palkkakustannusten kattamiseen. Palkkatukityö Hämeenlinnan kirjastossa kestää tyypillisimmillään kuusi kuukautta.
Kuntoutujat tai työkokeilijat eivät saa palkkaa vaan työttömyysetuuden lisäksi yhdeksän euron suuruisen kulukorvauksen jokaisesta työpäivästä. Siviilipalvelusmies puolestaan saa päivärahaa. Päiväraha on porrastettu palvelusajan mukaan. Päiväraha maksetaan jokaiselta päivältä, myös lauantailta ja sunnuntailta.
Myös oppi- ja koulutussopimuksella kirjastoalaa opiskelevien saama korvaus vaihtelee, vaikka molemmissa tapauksissa he työskentelevät kirjastossa jopa useita vuosina osana koulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija on päätoiminen työllinen ja saa palkkaa. Koulutussopimuksella opiskeleva ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Tällöin opiskelija voi saada opintotukea, aikuiskoulutustukea ja opintolainaa.
