Laura-Hekkala-Vatula lähti työvaihtoon Australian Melbourneen, jossa hän yllättyi kirjastojen keittiöistä.
Vuoden loppupuolella lämpötila Australian Melbournessa nousee neljänkymmenen asteen hujakoille.
Kirjastolla on suuri rooli paahteisessa kaupungissa. Yksi tärkeä tehtävä on tarjota ilmastoitu tila kaupunkilaisille.
Jyväskyläläinen Laura Hekkala-Vatula, 44, työskenteli kymmenen viikkoa Melbournen kirjastossa viime syksynä.
“Pahojen hellejaksojen aikoina kirjastot laajensivat aukioloaikoja, jotta ihmiset voisivat tulla vilvoittelemaan. Talvella kirjastoon tullaan lämmittelemään ja tekemään töitä hyvällä wifi-yhteydellä osin kallistuneiden asumiskustannusten seurauksena”, hän kertoo.
Hekkala-Vatula vieraili Melbournessa muutaman kerran serkkunsa luona. Melkein vitsinä hän kysyi työkaverilta, tietäisikö hän ketään Melbournen kirjastosta. Siitä hän sai ensimmäisen kontaktin. Useiden sähköposti- ja Teams-keskustelujen jälkeen hän sai sovittua itselleen vaihtopaikan.
Työvaihto oli osa Jyväskylän kaupungin kansainvälistä henkilöstövaihtoa.
Hyvä vastaanotto
Ensimmäisenä työpäivänä suomalainen otettiin hyvin vastaan. Hekkala-Vatula sai heti omanpuhelimen, tietokoneen, organisaation sähköpostin ja hän alkoi sopia tapaamisia. Tärkein tavoite oli molemminpuolinen tiedonvaihto.
Kymmenen viikon aikana hän vieraili kolmessakymmenessä kirjastossa Melbournen metropolin alueella ja työskenteli City of Melbournen seitsemässä eri kirjastossa. Työntekijöitä kirjastoissa on yhteensä noin sata, joihin kuuluu vakituisia, sijaisia ja vakituisia osa-aikaisia sijaisia.
Melbournessa ei ollut käytössä pääkirjasto-lähikirjasto-jaottelua. Hajautettu verkko voisi olla oikea sana, Hekkala-Vatula pohtii.
“Kaikki kirjastot ovat itsenäisiä yksiköitä, jotka ovat erilaisia keskenään ja oman lähiympäristönsä näköisiä. Kirjastot ovat korostuneesti ylpeästi erilaisia ja yhteisönsä näköisiä.
Käytännössä koululaiset ja nuoret puuttuivat ryhminä kirjastoista kokonaan. Australiassa kouluissa on omat kirjastot. Loma-aikana yleiset kirjastot järjestävät ohjelmaa eri-ikäisille oppijoille.
Vapaaehtoisten merkitys
Melbournessa jollain alueilla panostetaan enemmän maahanmuuttajiin tai työnhakuun, toisella taas järjestetään enemmän keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia. Jokaisessa kirjastossa vapaaehtoisten rooli on merkittävä.
Kirjastot etsivät yhteistyökumppaneita jatkuvasti. Hekkala-Vatulan mielestä Suomeen on erona se, että Melbournessa verkostoitumiseen, kumppaneiden etsintään ja ylläpitämiseen voi käyttää paljon enemmän työaikaa ja resursseja.
“Heillä on vahvana “Kirjasto alustana” -tyyppinen ajatus.
Hekkala-Vatula seurasi eri kirjastojen arkea, haastatteli henkilökuntaa sekä asiakkaita. Työhön kuului myös arkista hyllyttämistä ja laatikoiden purkamista uudessa Narrm ngarrgu – kirjastossa.
“Kävin paljon keskusteluja työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Osallistuin myös satu- ja laulutuokioihin ja lauloin Itsy Bitsy Spideriä (Hämä-hämähäkki) muiden mukana.”
Keittiöitä ja kohtaamisia
Mieleenpainuva piirre Melbournen kirjastoissa olivat keittiöt. Asiakkaat voivat keittää vettä, lämmittää ruokaa mikroaaltouunissa tai kokata hellan ja lieden kanssa.
Useissa kirjastoissa järjestettiin Cook to connect – ja Local Lunch Club -tapaamisia, joissa eri taustaiset ihmiset kokoontuivat kirjastoon yhdessä laittamaan edullista kasvisruokaa vaihtuvalla kulttuuriteemalla.
“Henkilökunta kokkasi asiakkaiden mukana ja samalla he kertoivat kirjaston palveluista.”
Monissa kirjastoissa pystyi peseytymään ja joissain kirjastoissa oli ruokajakelua (Community Pantry). Kirjastossa työskentelee myös oma sosiaalityöntekijä.
Hyvät palkat
Melbournessa kirjastot maksavat Hekkala-Vatulan mukaan Suomeen verrattuna hyvää palkkaa työntekijöilleen. Kirjastoalalle halajaa paljon myös eri alan ammattilaisia – taiteilijoita, kulttuuri- ja matkailualan työntekijöitä ja opettajia. Kaiken kaikkiaan julkiseen kirjastoon panostetaan.
Kirjastot näyttivät yllättävän samalta kuin koti-Suomessa.
“Same same but different”, Hekkala-Vatula sanoo.
Joissakin kirjastoissa oli ripaus skandinaavista designia, Aaltoa ja Artekia. Melbournessa oli jopa samat kuljetuslaatikot kuin Jyväskylässä.
“Kuin kotiin olisi tullut. Paitsi Australiassa on kokolattiamatot joka paikassa, ja ulkona viihtyisiä sisäpihoja ja kattoterasseja.”
Muumit ja heavy metal
Työkavereista muutamat olivat käyneet Suomessa ja Oodissa. Kollegat tiesivät Suomesta Muumit, Marimekon, heavy metalin ja Sanna Marinin. Saamelaisten asema herätti keskustelua aboriginaalien maassa. Myös yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa kiinnosti.
Kun Hekkala-Vatula kertoi Suomen kirjastojen toiminnasta, Melbournen kirjastolaisia kiinnosti kirjastonkäytön opetuksen pelillisyys ja ympäristöasiat.
Musiikkiaineistoa on alueella hyvin vähän.
“He olivat yllättyneitä meidän lainattavista soittimistamme ja harjoitteluhuoneistamme sekä hiphop-työpajoista.”
Aboriginaaleja kunnioittaen
Australian alkuperäisväestön sortaminen on jatkunut pitkään maassa, jossa nyt pyritään toimimaan paremmin. Kirjastossa sovintotyö näkyy päivittäin kokoelmissa, tiloissa, tapahtumissa ja henkilökunnan koulutuksessa.
“Kaikki kaupungin kokoukset alkavat alkuperäisväestön tunnustamisella ja kunnioittamisella. Sama teksti on henkilökunnan sähköpostin allekirjoituksessa ja tiloissa näkyvissä. Jäin miettimään, mitä me Suomessa olemme tehneet oman alkuperäiskansamme eteen.”
