Oulussa kirjaston ekoteot halutaan jakaa asiakkaille. Vihreä viestintä saa oman logon ja sloganin.
”Vaihdoimme pääkirjaston kaikkiin hanoihin säästösuuttimet, 47 kappaletta”, kertoo Oulun kaupunginkirjaston alueellinen kirjastopäällikkö Minna Männikkö.
Pienellä teolla on iso vaikutus. Nyt Oulun kaupunginkirjasto kuluttaa vettä enää puolet siitä mitä se kulutti kolme vuotta sitten.
Kirjasto on työstämässä kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa, jossa suunnitellaan toimintaa kymmenen vuoden ajaksi. Taustalla on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030.
Toimenpiteiden ei tarvitse olla mullistavia. Esimerkiksi led-lamppujen käyttöönottoa odotetaan toiveikkaana, sillä muualla vastaava toimenpide on säästänyt valaistukseen käytettävästä sähköstä jopa 60 prosenttia.
Varastotiloihin ja kellareihin on asennettu liiketunnistimilla varustettuja valaisimia. Pääkirjaston katolla puolestaan päivänpaisteisia kelejä odottaa 500 aurinkopaneelia, jotka on asennettu nelisen vuotta sitten.
Aurinkopaneelit tuottavat 15 prosenttia kirjaston tarvitsemasta sähköstä. Oulun kirjaston ekoteot eivät ole siis pelkkää viherpesua, vaan niillä on oikeasti vaikutusta.
Imago nousuun
Oulussa kirjasto haluaa tuoda ekotekonsa asiakkaille näkyville. Ekohanketta luotsaava Salla Kananen on tehnyt kirjastolle ekoasioista somepostauksia. Vihreälle viestinnälle on tulossa oma logo ja slogan.
Minna Männikön mukaan kyse on konkreettisten tekojen ohella kirjaston imagon nostosta.
”Kirjasto haluaa luoda itsestään kuvaa luotettavana toimijana”, Männikkö sanoo.
On jo vanha ajatus, että kirjastojen kirjalainaus tukee kestävää kehitystä. Esinelainaustakin on ollut jo vuosikausia.
Viime syksynä Oulun kaupunginkirjastossa tehtiin kysely, jossa kartoitettiin asiakkaiden toiveita lainattavista esineistä. Vastauksissa toivottiin työkaluja, porakoneita ja liikuntavälineitä kanooteista hula hula -vanteisiin.
Kirjasto on tehnyt verkkokirjastossa selkeästi näkyvän ekolupauksen. Kuusamon ja Iin kirjastojen kanssa on sovittu hankittavaksi henkilökunnan tiloihin kaikkien jätteiden kierrätysastiat.
Minna Männikkö toimi aiemmin kirjaston ekotiimin vetäjä. Männikkö kertoo, että Oulun kirjaston tiimiuudistuksen myötä kestävä kehitys kuuluu kaikkien nyt kaikkien uusien tiimien toimintaan läpikäyvänä ajatuksena. Oulun jokaisessa kirjastossa on nyt myös ekotukihenkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yli 20 ekoasioihin koulutettua kirjastotyöntekijää vie omassa kirjastossaan ekoasioita eteenpäin. Konkreettisena tekona nämä tukihenkilöt ovat ehtineet jo koota kierrätyskansion kirjastojen henkilökunnan käyttöön.
”Tukihenkilöiden keskusteluryhmässä saatetaan myös miettiä sellaisia asioita, kuin mitä tehdä rikkinäisille kuljetuskasseille”, Männikkö kertoo.
Eron muovista
Muovi on yksi kirjastoja puhuttavia asioita. Oulun kirjaston väki kävi hakemassa Kuopiosta mallia kirjojen muovittamisen lopettamiseen. Iin kirjasto innostui asiasta. Myös Oulu testaa asiaa, eikä muovita esimerkiksi muutamia pienempiä eriä kuvakirjoja.
Oulun pääkirjastoon tulevien aikakauslehtien muovittamista on myös vähennetty.
”Viime vuonna muovitettiin yli 100 lehteä, nyt enää vain 10”, Salla Kananen kertoo.
Asiaan liittyy monenlaisia ajatuksia. Eräs kirjoja välittävä yritys mainosti muovittamista ekotekona, sillä kirjojen elinkaari pitenee muovituksen myötä. Toisaalta monet kirjat eivät kierrä niin montaa vuotta, etteivät kestäisi ilman muovia.
Oulu kokeilee myös biohajoavaa muovia. Suomessa muovi tosin ei ehkä ole pahin ongelma. Kirjamuovi päätyy lopulta luonnon sijasta kierrätykseen tai energiajätteeksi.
”Mutta muovin vähentäminen ei ainakaan ole pahasta”, Kananen huomauttaa.
Muovin lisäksi myös liikenteen päästöt mietityttävät oululaisia.
”Oulussa ajetaan päivittäin sisäistä kuljetusta noin 230 kilometriä. Olisi mukava saada selville kaikkien prosessien ympäristövaikutukset”, Minna Männikkö sanoo.
