Kaunokirjallisuus ei kiinnosta nykynuoria. Aihe on herättänyt myös tutkijoiden mielenkiinnon. Lotta-Sofia Aaltonen kiinnostui aiheesta työskenneltyään opettajana.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Lukuklaani-tutkimushankkeen koordinaattorina toiminut Lotta-Sofia Aaltonen on keskittynyt lukumotivaatioon ja nuorten näkökulmaan.
“Halusin saada nuorilta vastauksia lukumotivaatiota koskeviin kysymyksiin. Tarkastelen sekä lukemisen arvostamista että nuoren käsitystä itsestään lukijana.”
Aaltonen päätyi tutkimusaiheen pariin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työn kautta.
“Näin läheltä ongelmat nuorten lukumotivaatiossa. Paljon lukevia on jonkun verran, mutta yhä isompi joukko ei lue lainkaan kirjoja vapaa-ajallaan. Ymmärsin myös, että aikuisten puhe kirjojen lukemisen tärkeydestä ei auta yhtään.”
Aiheellinen huoli
Huoli nuorten lukumotivaatiosta on aiheellinen myös Aaltosen keräämän aineiston pohjalta.
“Innokkaita lukijoita on edelleen, mutta suurin osa nuorista lukee omaehtoisesti todella vähän tai ei lainkaan. Paljon vapaa-ajallaan lukevia oli aineistossani alle neljä prosenttia vastaajista, joista kaikki olivat tyttöjä. Heikosti tai keskimääräistä heikommin motivoituneita oli jopa kaksi kolmasosaa oppilaista.”
Parhaillaan tarkastelussa on nuorten lukemisen sosiaalisuus ja yhteisöllisyys. Tähän liittyy se, miten lukeminen ja kirjat näyttäytyvät nuorten sosiaalisissa verkostoissa ja se, miten nuorten ja aikuisten väliset käsitykset lukemisesta eroavat toisistaan.
“Alustavasti vaikuttaa siltä, että nuoret kokevat, että kukaan lähipiiristä ei innosta heitä lukemaan.”
Koulun osalta moni vastaajista koki, että tarjotut kirjat eivät ole riittävän kiinnostavia tai ettei valinnanvaraa ole tarpeeksi.
Toisaalta Lukuklaani-tutkimuksessa haastatellut opettajat kertoivat valitsevansa kirjat usein oppilaiden toiveiden mukaisesti.
Kirjasto on vieras
Lotta-Sofia Aaltonen on huomannut, että monella nuorella ei ole tottumusta kirjaston käyttöön. Kyse ei ole niinkään kirjaston ominaisuuksista tai toimintatavoista, vaan asian vieraudesta.
“Osa nuorista vastasi, että kirjan etsimisen vaiva eli kirjastoon lähteminen ja lukemisen etsiminen saattaa torpata orastavan lukumotivaation.”
Tilannetta tutkija lähtisi parantamaan kehittämällä kirjaston ja opetuksen yhteistyötä. Tärkeitä reuna-ehtoja ovat niin välimatka, aukioloajat kuin valikoimakin.
“Monelle lapselle ja nuorelle kirjasto ei tule tutuksi kotoa käsin. Tutustuminen kirjastoon tulee nimenomaan koulun kautta. Opettajien näkökulmasta on ihanteellista, mitä sujuvampaa yhteistyö on ja mitä vähemmän ponnisteluja esimerkiksi kirjastoon tutustuminen vaatii.”
Nuorten kirjastosuhdetta voi kehittää määrätietoisella työllä.
“Kirjavinkkaukset ovat loistava toimintatapa, jota voi kehittää lisää. Lukupiirit totesimme Lukuklaani-tutkimuksessa lukemiseen motivoivaksi työtavaksi. Niiden avulla voi tukea nuorille tärkeää yhdessä lukemista.”
Äänikirjat avuksi
Aaltosen tutkimuksessa kokeiltiin muun muassa digikirjojen lukemista. Moni nuori luki digitaalisesti ensimmäistä kertaa.
“Vaikuttaa siltä, että nuorten mielikuvissa lukeminen liittyy yhä painettujen kirjojen lukemiseen. Kouluissa e-kirjojen tai äänikirjojen käyttö yhtenä vaihtoehtona ei ole vielä yleistynyt. Näen siinä valtavia mahdollisuuksia.”
Digikirjojen vetovoima perustuu helppouteen ja kirjallisuuden tuomiseen osaksi arkea.
“Nuorilla on puhelin aina mukana. He ovat tottuneet löytämään vapaa-ajan viihteensä puhelimella. Äänikirjoissa vetoaa se, että niitä voi kuunnella tehdessä jotain muuta tai vaikka koulumatkalla. Moni nuori kokee paikallaan istumisen kirjan ääressä puuduttavana.”
Digikirjallisuus ei taianomaisesti sytytä lukumotivaatiota, mutta se voi tehdä kirjoihin tutustumisen aiempaa helpommaksi.
“Erityisesti äänikirjat voivat madaltaa kynnystä kirjojen maailmaan. Jollekin äänikirja voi olla se ensimmäinen alusta loppuun kahlattu kirja. On hyödynnettävä kaikki tilaisuudet siihen, että nuori voi saada lukiessaan tunteen onnistumisesta ja sujuvuudesta.”
Lisää aiheesta:
Aaltonen, Lotta-Sofia (2019). “Miks mä lukisin kirjaa?” Digitaalinen lukukokemus nuoren lukumotivaation herättäjänä. Nuorisotutkimus (3-4/2019), 69-83.
Aaltonen, Lotta-Sofia. (2020). Runsas kirjavalikoima innostaa. Onnimanni : Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin tiedote 1/2020.
Tutkimusta lasten ja nuorten lukemisesta:
Lukuklaani-hanke keskittyi lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen ja lukutaidon tukemiseen. Hankkeen yhteydessä toiminut Lukuklaani-tutkimus kartoitti kirjallisuuskasvatuksen menetelmiä peruskoulussa, kuten esimerkiksi sitä, mitä ja miten kouluissa luetaan ja ennen kaikkea sitä, miten luettua käsitellään. Lukuklaani-hanke ja -tutkimus päättyivät viime vuonna. Hankkeen tulokset ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia on koottuna osoitteeseen blogs.helsinki.fi/lukuklaani
Lastenkirjainstituutti tallentaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä lukutaidon tutkimusta sekä kotimaasta että kansainvälisesti. Lastenkirjainstituutin verkkosivujen tutkimus-sivulla on koostettu aihepiiriin liittyviä väitöskirjoja ja tutkielmia sekä viitteitä lukemisen tutkimusta käsitteleviin julkaisuihin.
Lukukeskus julkaisee kerää ja jakaa tietoa yleisölle, medialle ja vaikuttajille ja julkaisee sivuillaan esimerkiksi vuosittaista 10 faktaa lukemisesta -koostetta, jossa on tilannekuva Suomen lukutaidosta ja lukemisesta.
