Etusivu> Kirjastolehti > Torjuntavoitto

Torjuntavoitto

Kevin Lankisen pelireissun möläytys keskeneräisestä kirjasta synnytti someilmiön ja lopulta kaupallisen yhteistyön WSOY:n kanssa. Selvitimme, millainen uusi ilmiö lukevat urheilijat ovat – ja miksi he voivat olla yksi keino torjua poikien romahtanutta lukutaitoa.

Viimeiset viisi vuotta Suomessa on oltu huolissaan poikien romahtaneesta lukemisesta. Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa selvisi, että kaksi kolmesta pojasta lukee vain, jos on pakko. Tiedetään, että lukemisella on yhteys esimerkiksi koulumenestykseen ja sitä kautta pärjäämiseen työelämässä. 

Kirjastot ja koulut tekevät parhaansa nuorten poikien lukemisen elvyttämiseksi, mutta ainakaan vielä viisasten kiveä ei ole löytynyt. Suunta Pisa-tutkimuksissa osoittaa vuosi vuodelta koko ajan alaspäin.

Moni turhautunut lukemisen innostamisen parissa työskentelevä sai viime vuonna vihdoinkin syyn varovaiseen toiveikkuuteen. Toiveet kohdistuivat jääkiekkoilija Kevin Lankiseen, joka pelasi maalivahtina jääkiekon miesten MM-kultaa voittaneessa joukkueessa. Lankinen kertoi turnauksen yhteydessä paikallislehden haastattelussa, että hänellä oli kesken Hanya Yanagiharan kirja Pieni elämä.

Tästä syntyi ilmiö. 

Lankisen lukuharrastuksesta tehtiin juttuja Hesaria ja iltapäivälehtiä myöten. Kirjan varausjonot kasvoivat kirjastoissa ja kustantajalta loppui kirjan painos. Lähettipä itse kirjailijakin Lankiselle kiitoskirjeen siitä, että maalivahti oli tehnyt hänen puolestaan markkinointia. Lankinen nähtiin erityisesti poikien lukemisen uutena roolimallina. 

Lankisen lukuinnostus olisi voinut jäädä muutamaan lehtijuttuun ja lyhyeksi ilmiöksi.

WSOY-kustantamon toimitusjohtaja Timo Julkunen sai kuitenkin idean. Hän otti yhteyttä Lankiseen ja sopi tapaamisen.

“Tapaaminen oli mukava. Annoin hänelle muutaman kirjan mukaan”, Julkunen sanoo.

Sen jälkeen kustantamo ja Lankinen perustivat Facebookkiin sivun, jonka nimi on Lankisen lukupiiri.

Facebook-sivulla on 15 000 seuraajaa. Sivua kuvaillaan näin: 

“Lankisen lukupiiri Facebook-ryhmä on avoin jokaiselle ja sen tarkoituksena on herättää keskustelua ja jakaa ajatuksia luetuista kirjoista ja lukukokemuksista. Ryhmä on Kevin Lankisen ja Werner Söderström Osakeyhtiön yhteinen kaupallinen hanke.” 

 

Laaja yleisö 

Ensimmäiset 10 000 seuraajaa tulivat parissa kuukaudessa. Sen jälkeen uusia tykkääjiä on tullut tasaiseen tahtiin.

“Emme halunneet rajata tätä vain urheilufaneille tai kirjojen suurkuluttajille”, Julkunen kommentoi.

“Sivulle on tullut kaikenlaisia ihmisiä, nuorempaa väkeä ja vanhempaa kirjallisuuden ystävää.” 

Sivun tekstit ja kuvat tulevat usein joko kokonaan Lankiselta itseltään tai sitten niitä hiotaan kustantamon kanssa. 

Julkunen on työskennellyt WSOY:ssa kahdeksan vuotta. Hän ei muista, että urheilijaa olisi vastaavalla tavalla käytetty aiemmin markkinoinnissa. 

“Tällaista ideaa olisi vaikea keksiä suunnittelukokouksessa. Kun Lankisen lukuharrastus tuli julkisuuteen, piti olla valmis reagoimaan nopeasti.  Silloin pitää olla hereillä ja ohjailla yleisöä”, Julkunen sanoo.

Kanavaksi valittiin Facebook siksi, että siellä tavoitettaisiin parhaiten mahdollisimman laajaa yleisöä. Esimerkiksi nuorempaa väkeä voisi tavoittaa paremmin esimerkiksi TikTokissa ja Instagramissa. 

Ennakkoluuloja urheilijoista 

Julkunen on itse entinen kansallisen tason koripalloilija ja edelleen innokas penkkiurheilija. Hänen mielestään käsityksemme suomalaisten urheilijoiden lukutottumuksista eivät pidä paikkansa.

Lankisen lukemista ihmeteltiin iltapäivälehtiä myöten aivan kuin lukeva urheilija olisi joku poikkeustapaus.

“Kyllä siellä 30 henkilön joukkueessa aina muutama on, jotka lukevat”, Julkunen sanoo.

Silti urheilevien esikuvien käyttö kirjojen markkinoinnissa on edelleen harvinaista. Julkunen ei muista uraltaan aiempaa tapausta. 

“Rahalla vois ostaa kenet tahansa keulakuvaksi, mutta jos ei ole uskottavaa, ei niin voi tehdä.”

Tällä hetkellä Lankisen lukupiiriin ilmestyy postauksia noin kerran kuukaudessa.

Maalivahdin paikkaa pelaava Lankinen on Chicagossa, jossa hän kilpailee pääsystä NHL-joukkue Blackhawksiin. Esimerkiksi viime talvena Iltalehti haastatteli Lankista ja muisti mainita jutussa hänen kiinnostuksensa kirjoihin: 

“Lankiselle yksi kuuluisa keino on kirjojen lukeminen”, toimittaja kirjoittaa.

“Se on ollut iso henkireikä minulle”, Lankinen kommentoi. 

Aidosti merkityksellistä 

Muuallakin on havahduttu siihen, että urheilijoita kannattaa käyttää lukemisen innostajina. Ilmiö on vielä niin uusi, etteivät kaikki tiedä siitä. 

”Tehän olette aivan väärässä paikassa. Eikö teidän pitäisi olla jossain Frozen-näytöksessä” tokaisi eräs henkilö Suvi Ylöselle Karjala-turnauksessa marraskuussa 2019. Ylönen oli Hartwall-areenalla esittelemässä Tartu tarinaan -hanketta. 

Tartu tarinaan aloitettiin kaksi vuotta sitten. Ensimmäisenä tavoitteena oli keksiä keino tavoittaa perheitä mahdollisimman laajasti ja saada heidät innostumaan lukemisesta. Tuohon aikaan Suomi voitti MM-jääkiekon maailmanmestaruuden ja Kevin Lankinen oli otsikoissa. 

”Ajatus hänestä lähettiläänä kävi kyllä mielessä, mutta päädyimme ottamaan yhteyttä paikallisen Jypin pelaajiin ja he innostuivat asiasta.” 

Yhteistyö jyppiläisten kanssa osoittautui menestyksekkääksi. Seuraavana vuonna mukana oli myös Jääkiekkoliitto. 

Muun muassa jääkiekkoilijat Olli Määttä ja Joonas Nättinen tarttuivat syksyllä 2019 isänpäiväviikon haasteeseen ja lukivat valitsemansa lastenkirjan videolle. Sen seurauksena syntyi Lukulähetysten sarja, jossa miehiä kannustetaan lukemaan lapsilleen. Videoita jaettiin vilkkaasti sosiaalisen median eri kanavissa. Kampanjassa mukana olleen koripalloilija Lauri Markkasen video tavoitti arviolta puoli miljoonaa suomalaista. 

Hankevastaava Suvi Ylönen uskoo, että roolimalleilla ja tiettyjen vanhanaikaisten mielikuvien murtamisella voi olla suuri merkitys lukemisen innostamisessa. 

”On paljon perheitä, joissa kirjoja luetaan pienille lapsille. Siinä vaiheessa, kun lapsen pitäisi itse innostua lukemisesta, ei lukeminen enää ole niin luonnollista. Juuri tässä kohtaa idolilla voi olla suuri vaikutus.” 

”Toisaalta on myös vanhempia, joiden asenteita lukemiseen on syytä ravistella. Urheilutähti on parhaimmillaan riittävän uskottava taho tekemään sen”, arvioi Ylönen. 

Mikä sitten saa urheilijat mukaan tällaisiin tempauksiin?

”Kokemukseni mukaan kampanjassa mukana oleminen ja lukemaan kannustaminen on ollut heille aidosti tärkeää.” 

Nykyään urheilupiireissä lukemisella on positiivinen aura ja siihen innostaminen koetaan myös imagollisesti hyväksi. 

”Lukemista ja urheilua ei haluta enää asettaa vastakkain vaan nähdään, että molemmat ovat lapsille hyödyllisiä tapoja viettää aikaa”, Ylönen sanoo.