Etusivu> Kirjastolehti > Tätä et Spotifysta saa

Tätä et Spotifysta saa

Kirjaston musiikkivalmennukseen lähdetään etsimään uutta tai syventämään vanhaa tietämystä. Toimitus testasi.

Radiossa soi aina samat hitit, mutta ei ole aikaa etsiä uutta kiinnostavaa musiikkia? Vai tahdotko syvällistä tietoa jostain musiikkisuunnasta? Vastaus löytyy Helsingin Kirjasto10:stä, ja tulevaisuudessa varmasti monesta muustakin kirjastosta. Nimittäin musiikkivalmennus.

Kirjasto 10:n takahuone on pieni koppi, mutta kauittimiin on panostettu tavallista enemmän. Musiikkivalmentaja Tommi Kemppinen laskee mustan kauppakorinsa maahan. Se pursuaa CD-levyjä. Olen pyytänyt musiikkivalmennukseni aiheeksi konemusiikin lyhyen historian.

 

Let’s disco!

Istumme takahuoneen mukavilla nojatuoleilla. Ensimmäinen levy soi.

”Tästähän se kaikki lähti, diskosta”, Kemppinen selvittää.

Kuulen tarinaa siitä, miten 1980-luvulla jenkkidiskon orgaanisista sävelistä syntyi house-musiikki Chicagossa ja italodiskosta tekno Detroitissa. Jatkamme matkaamme kohti Eurooppaa ja rave-kulttuurin syntyä.

Jos soitettu kappale ei minua kiinnostakaan, Kemppisellä on jo uusi ehdotus mielessään.

 

Monipuolisuuden tae

Vaikuttaa lupaavalta, mutta eikö näitä voisi kuunnella kotona netistä puoli-ilmaiseksi?

”Valmennuksen etuna on se materiaali, jota Spotifyssä ei ole. Sieltä ei löydä kaikkea”, Kemppinen sanoo.

Silti vastaavien palvelujen, kuten musiikin toistopalvelu Spotifyn, yleistyminen Suomessa on leikannut yleisten kirjastojen musiikkiäänitelainojen määrää koko maassa vuoden 2008 noin 8,2 miljoonasta lainasta vajaaseen viiteen miljoonaan lainaan vuonna 2013.

Kirjasto10:n huippuvuosien lainoista 40 prosenttia on kadonnut. Vuonna 2013 CD-levyjä lainattiin noin 243 000 kertaa. Avuksi on otettu musiikkikokoelmien kehittäminen asiakkaita kuunnellen, marginaalimusiikkiakaan välttelemättä.

Informaatikko Ilja Vesterinen Kirjasto10:stä korostaa, että kirjastoja tarvitaan takaamaan musiikin monipuolisuus ja vaalimaan sen historiaa. ”Tehtävämme on ennen kaikkea musiikillisten horisonttien laajentaminen. Tähän tarvitaan sopivien kokoelmien lisäksi myös ammattitaitoista väkeä.”

 

Keskusteluista syvä asiakassuhde

Kello väittää, että jo pari tuntia musiikkivalmennusta on kohta kulunut. Tunnustelevan alun jälkeen keskustelu käy nyt aktiivisena. Kokoamme yhteen 1990-luvun loppupuoliskolla alkaneen konemusiikin genrejen pirstaloitumisen sirpaleita.

”Keskustelun synnyttäminen on se pääasia. Uutta etsivät innostuvat usein eniten”, Kemppinen kertoo.

Joskus kahdenkeskiset musiikkikeskustelut venyvät kuukausien mittaisiksi asiakassuhteiksi musiikkivalmentajan kanssa.

”Onhan tämä hauskaa myös työntekijälle. Tämä on tavallista kiehtovampi, syvempi ja vapaampi asiakassuhde.”

 

Lopussa levyt lainaan

Valmennustuokiomme päättyy siihen, että lainaan liian monta levyä. Ne eivät meinaa mahtua laukkuuni.

Löysimme sen, mikä itseäni konemusassa kiinnostaa: disko. Siitähän se kaikki lähti.

Saan mukaani levyjä, joita yleensä pitäisi jonottaa, sillä valmentajani oli varannut ne valmiiksi.

”Moni on lähtenyt hämmentyneenä siitä, että valmennus ihan oikeasti on ilmainen palvelu”, Kemppinen kertoo.

Aivan mieletöntä, pohdin myös itse. Kuvittelin tietäväni konemusasta yhtä jos toista, mutta silti tuli uutta. Musiikkivalmennuksen kokonaisuus oli pätevä katsaus konemusan historiaan. Eikä tarvinnut edes googlata.

 

Tausta:

  • Musiikkivalmennus aloitettiin Kirjasto10:ssä reilut pari vuotta sitten.
  • Valmentajina toimii 5–10 henkilöä, joilla jokaisella erilaiset erikoistumisalueet. Valmentaja valitaan asiakkaan pyynnön mukaan.
  • Musiikkivalmennusaikaa joutuu jonkin aikaa odottamaan, koska kysyntää on paljon. Lähetä siis varaus ajoissa Kirjasto10:n tietopalvelun sähköpostiin.
  • Laajaa kokoelmaa täydennetään myös ulkopuolisilla lainatilauksilla Tikkurilan Musavarastosta.
  • Musiikkivalmennuksen ajatus on levinnyt myös muun muassa Espooseen.