VIELÄ vuosi sitten arvelin, että kirjastojen musiikkiosastot tulevat näivettymään käytön puutteessa. Kuka enää lainaisi musiikkia kirjastosta, kun Spotify ja muut verkon musiikkipalvelut tuovat levyt omaan puhelimeen, kannettavaan ja audiosoittimeen?
VIELÄ vuosi sitten arvelin, että kirjastojen musiikkiosastot tulevat näivettymään käytön puutteessa. Kuka enää lainaisi musiikkia kirjastosta, kun Spotify ja muut verkon musiikkipalvelut tuovat levyt omaan puhelimeen, kannettavaan ja audiosoittimeen? Ei kukaan. Tähän uskovat monet kirjastoammattilaisetkin.
HUHUT musiikkipalvelujen kuolemasta olivat kuitenkin liioiteltuja. Ensimmäisen kerran havahduin, kun kävin Islannissa Pohjolan talon kirjastossa. Siellä elokuvia (toinen katoava palvelu, otaksuin) ja musiikkia lainattiin enemmän kuin muita aineistoja. Syynä oli koti-ikävä: Islannissa työskentelevät ulkomaalaiset lainaavat oman maansa leffoja ja levyjä helpottaakseen kotimaan kaipuutaan. Suomessakin kirjastot hankkivat aineistoja asiakaskuntansa mukaan ja erikieliset aineistot ovat kysyttyjä siellä, missä maahanmuuttajia on paljon.
AIKA pian huomasin senkin, ettei Spotifysta saa kaikkea, ei edes maksullisesta versiosta. Eikä saa muuten levykaupoistakaan, jotka myyvät lähinnä uutuuksia, joilla on kaupallista potentiaalia. Kaukopalvelun ansiosta pienenkin kyläkirjaston asiakas voi löytää paitsi kaupalliset menestystuotteet myös harvinaiset levyhelmet. Vaikkapa vinyylinä!
VIIMEISTÄÄN tätä tuoreinta numeroa tehdessä olen kääntänyt kelkkani. Uskon, että kirjaston musiikkipalveluja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitsemme kirjastojen aineistoja ja tietopalvelua paikkaamaan aukkoa, jonka kaupallisten kanavien yksipuolinen tarjonta jättää. Kirjastot voivat laajentaa musiikillista tajuntaamme, syventää tietoamme, mahdollistaa ”uuden löytämisen” ja antaa elämyksiä. Vaikka levylainaus onkin laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, nuottien lainaus on pysynyt ennallaan ja uudet palvelut nostaneet suosiotaan (lue Metson musiikkiosaston johtajan, Jarkko Rikkilän juttu musiikin lainaustilastoista tästä).
KIRJASTOLEHDEN numero 1/15 on omistettu paitsi musiikille myös medialle. Mediakasvatus on kirjaston keskeinen tehtävä ja sen merkitys vain kasvaa. On äärimmäisen tärkeää, että kansalaiset osaavat erottaa väärän tiedon oikeasta ja kyseenalaistaa epäilyttävät tietolähteet. Sosiaalisessa mediassa jaetaan valtavat määrät linkkejä, osa asiallisia, osa tahallisia provosointeja ja propagandaa. Lapsille mediakasvatusta annetaan kouluissa, mutta sosiaaliseen mediaan rynnistänyt vanhempi väki on tuuliajolla. Heille opastusta tarjoavat esimerkiksi kirjastojen Tietotorit.
Niin kauan kun Suomessa on medialukutaitoinen kansa, joka on rokotettu aivopesua vastaan, valtakunnassa on kaikki hyvin.
Ps.
Liity Kirjastopuolueeseen! Ota itsestäsi selfie kirjastokorttisi kanssa ja jaa se Instagramissa tai Twitterissä aihetunnisteella #kirjastopuolue. Tai käy tykkäämässä https://www.facebook.com/Kirjastopuolue ja linkitä kuva sinne! Näin olet mukana kirjastojärjestöjen yhteisessä valtakunnallisessa eduskuntavaalikampanjassa.
