Virpi Hämeen-Anttilan mielestä lukeminen on paras tapa uppoutua uuteen kulttuuriin.
”Niin, se väitöskirjakin tuli tehtyä tässä kirjallisen uran ohella”, sanoo Virpi Hämeen-Anttila ja nauraa. Hän tulee haastatteluun lenkkitossuissa, varvas murtuneena ja raskasta kolikkopussia heilutellen.
”Tämä on kuin kahvakuula”, hän voivottelee. Pussissa on perheen säästöpossujen kolikot, jotka hän aikoo viedä pankkiin.
Kesäisenä päivänä kirjailijalla, kääntäjällä ja tutkijalla on asioita hoidettavanaan ennen mökille menoa. Mies työskentelee Skotlannissa. Kotiin on tulossa putkiremontti. Mökillä pitää työstää uusimman kirjan käsikirjoitusta ja lisäksi on pohdittava syksyn aikatauluja, kuten muuttoa Oxfordiin puoleksitoista kuukaudeksi.
Virpi Hämeen-Anttila väitteli tänä vuonna tohtoriksi intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Aineistona oli tuhansia vuosia vanhoja sanskritin kielisiä tekstejä. Sanskritia kutsutaan Intian latinaksi. Sitä osaa arviolta puoli prosenttia maan väestöstä.
Outo kieli kiinnosti
Virpi Hämeen-Anttilan mielestä kieli ja kirjallisuus ovat avain maan kulttuuriin. Intiassa puhutaan 600 kieltä, joista noin parikymmentä on pääkieliä. Sanskritin pariin hän ajautui sattumalta.
”Toisin kuin miehelläni, joka tiesi jo koulussa, että hänestä tulee islamin tutkija, minulla ei ollut Intia mielessä. Pikemminkin olin kiinnostunut eurooppalaisesta kirjallisuudesta ja historiasta.”
”Olen aina ollut tavattoman kiinnostunut kielistä. Sivuaineenani oli yleinen ja vertaileva kielitiede. Jouduin sitä varten opiskelemaan tukun vanhoja kieliä. Silloin tuli vastaan sanskrit. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Niin outoa kun kieli olikin, se veti minut mukaansa ja vaihdoin sen pääaineeksi.”
Intia innosti
Myös Intian kirjallisuus oli kirjailijalle rakkautta ensi silmäyksellä. ”Kun sukelsin sisälle sanskritiin, huomasin, että täällähän on valtavan hieno kirjallisuus. En tiennyt siitä mitään.”
Kieli avasi tien runouteen ja mittavaan kirjalliseen perintöön.
”Löysin kaunista runoutta ja tarinakirjallisuutta. Intialaiset ovat kovia tarinoimaan. Heti paikalla tunsin, että tämä on minun maailmani.”
Virpi Hämeen-Anttila kertoo, että hänellä on suomalaiseksi ja eurooppalaiseksi erikoinen persoonallisuus. Henkiset sukulaiset löytyivät Intiasta.
”En oikein koskaan pysy asiassa, vaan rönsyilen aina sivupoluille. Polut voivat olla hyvin pitkiä ja haarautua moniin suuntiin. En osaa järjestää elämääni suoraan sinne tai tänne.”
”Intialaiset ovat rönsyileviä sivupolkuihmisiä ja koin, että kerrankin löytyi vahvistusta personallisuudelleni, jota ole aina vähän hävennyt. Tunsin löytäneeni ihmisiä, jotka tekevät asioita, ajattelevat ja kirjoittavat samalla tavalla kuin minä. Tuntui kotoisalta, vaikka kyseessä oli kaukainen ja eksoottinen kulttuuri.”
Rikas elämä
Syvällinen tutkiminen ja hidas vieraaseen kulttuuriin perehtyminen ei ole aina taloudellisesti palkitsevaa. Harvinaiset kielet ja eksoottiset opiskeluaineet ovat tuoneet kuitenkin Virpi Hämeen-Anttilalle rikkaan elämän.
Hän sanoo olevansa kirjaihminen.
”Elämäni on hyvin paljon kirjoissa ja lukemisessa.”
Kirjallisuuden kautta Intia tuli monella tavalla tutuksi. Kun hän lopulta matkusti Intiaan yli 15 vuotta kielen ja kulttuurin opiskelun aloittamisen jälkeen, kaikki oli tuttua. Kulttuurishokki ei iskenyt Intiassa, vaan Suomessa.
Hämeen-Anttila kehottaakin tutustumaan toisiin kulttuureihin ensin lukemalla.
”Jos haluat tuntea kulttuurin, lue mitä ihmiset ovat kirjoittaneet. Kieli kertoo kansan ja kulttuurin historiasta ja mieltymyksistä.”
”On ollut suuri rikkaus tutustua intialaiseen kulttuuriin. Kiinnostuin oikeastaan suomalaisesta kulttuurista vasta sitten kun olin käynyt Intiassa ja huomasin, kuinka erityinen suomalainen kulttuuri on.”
Runsaasti kieliä
Virpi Hämeen-Anttilan mukaan intialaista nykykirjallisuutta on käännetty melko runsaasti. Monet nykykirjailijat kirjoittavat englanniksi.
”Jos lukee vaikka yhdenkin kirjan vaikkapa Arundhati Royta, niin Intia avautuu kummasti.”
Kirjallisuus voi auttaa tutustumaan maihin ja kulttuureihin, vaikkei osaisi kieltä eikä pääsisi matkustamaan paikan päälle.
”Jos on hyviä käännöksiä, ei tarvitse osata kieltä. Mutta pitää olla hyviä kääntäjiä ja käännöskulttuuria täytyy pitää arvossa.”
Hämeen-Anttila on kääntänyt satuja ja lemmentarinoita sanskritista ja eroottista runoutta Intiasta. Kielinä on ollut sanskritin ja hindin lisäksi maharashtri, apabhramsha, tamili, kannada, bengal ja maithili. Hän on myös kirjoittanut Intiasta tietokirjan Minun Intiani.
Periaatteessa nainen ei saisi pyhiin teksteihin koskea, mutta Virpi Hämeen-Anttila ei ole kohdannut tutkimustyössään ongelmia.
”Missioni on olla kulttuurilähettiläs, joka välittää kulttuuria populaarien tietokirjojen ja käännösten kautta.”
Hän on myös ollut kulttuurioppaana esimerkiksi Intiassa ja Välimeren risteilyillä.
Luova kausi menossa
Hämeen-Anttilalta meni vuosia väitöskirjan aineiston lukemiseen. Silti sanskrit on pitänyt otteessaan ja motivaatio tutkimukseen on säilynyt. Hän oli aina haaveillut kirjoittamisesta, mutta aloitti kirjallisen uransa kääntäjänä.
Kääntäminen herkisti suomen kielelle. ”Se oli kirjoittajakouluni”, sanoo parhaina vuosina kolmekin kirjaa vuodessa julkaissut kirjailija. Hän on myös kirjoittanut kirjoja yhdessä miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan ja tyttärensä Laura Hämeen-Anttilan kanssa.
Mökilläkään Virpi Hämeen-Anttila ei ole jouten. Nyt on työn alla tietokirja, tai kirjailijan sanoin hybridi, autofiktiivinen essee Paino. Sen Virpi Hämeen-Anttila myös kuvittaa itse. Seuraavaa Björk-dekkarisarjan osaa hän kirjoittaa ensi talvena ja keväällä.
”Elän vahvaa, luovaa kautta”, toteaa 60-vuotias kirjailija. Hänestä tosin tuntuu, että nyky-Suomessa hänen ikäisensä oletetaan olevan jämähtänyt ja vailla uudistumiskykyä. Intiassa tämäkin asia on toisin. Siellä vanhempia ihmisiä arvostetaan.
Outojen aineiden opiskelijasta on tullut onnellinen nainen.
”Onneksi on ollut tällainen elämä, että olen voinut omistautua intohimolleni. Olen menestynyt aika hyvin kirjailijana ja se on tehnyt mahdolliseksi käyttää aikaa muuhunkin.”
”Lapsena jo ajattelin, että jos voin viettää elämäni kirjojen parissa, lukien ja kirjoittaen, se olisi maailman onnellisin elämä minulle. Nyt olen saanut sen, ja voin sanoa, että olen onnellinen nainen.”
Virpi Hämeen-Anttila
- Julkaissut 12 romaania. Yhdessä Lauran Hämeen-Anttilan kanssa kolme nuortenromaania.
- Björk-dekkarisarjassa on ilmestynyt kuusi kirjaa.
- Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa tietokirjoja sekä Markus Falk -nimimerkillä kaksi trilleriä.
- Opettajana Helsingin yliopistossa. Opettaa muun muassa sanskritin kieltä, Intian kulttuuria ja kirjallisuutta.
- Luottamustehtäviä muun muassa Sanaston puheenjohtajana ja Suomen kirjailijaliiton varapuheenjohtajana.
”Samalla tavalla kuin lihakset kasvavat, kun nostaa vähän isompia painoja ja tekee erilaisia liikkeitä, myös kulttuuriset lihakset kasvavat, kun lukee erilaisia tekstejä.”
